Kieltä kielestä: kieli-ideologiat diskurssintutkijan tutkimuskohteena

Anne Mäntynen, Sari Pietikäinen ja Anna Solin

Kieli-ideologiat ovat monella tapaa ajankohtainen ilmiö. Kieli-ideologioista neuvotellaan esimerkiksi silloin, kun pohditaan kielten välisiä suhteita – ajankohtaisina Suomessa erityisesti ruotsin ja venäjän asema tai saamen kielten status – ja niiden arvostusta ja funktionaalisuutta. Kieli-ideologista keskustelua käydään jatkuvasti siitä, mitä ylipäätään on kieli, mitä sillä ymmärretään ja missä sen rajat kulkevat: kenelle kieli kuuluu, millaiset ovat sen normit ja standardit ja kuka niistä päättää? (Mäntynen, Halonen, Pietikäinen, Solin 2012; ks. myös esim. Halonen, Ihalainen & Saarinen toim., arvioitavana.) Kieli-ideologiat eivät siis ole vain akateeminen kysymys. Julkisen keskustelun kiihkeys esimerkiksi koulujen kieltenopetuksesta kertoo siitä, miten kieli-ideologiat sytyttävät yhtä lailla maallikot kuin kielen ammattilaiset.

Kieli-ideologiat voidaan määritellä uskomuksiksi kielten arvosta, normeista ja käytöstä (ks. esim. Blommaert toim. 1999). Ne voivat koskea myös eri varieteetteja, tyylejä tai genrejä. Tutkimuskohteena ei siis välttämättä ole kieli sinänsä tai kielenvalinta, vaan myös kielelliset käytännöt ja prosessit.

Työpajassa tarkastellaan kieli-ideologioita diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Kieli-ideologioita ei ymmärretä vakaiksi ja muuttumattomiksi uskomusjärjestelmiksi, vaan niiden ajatellaan rakentuvan vuorovaikutuksessa ja teksteissä, olevan dynaamisia ja kontekstiin sidottuja. Kieli-ideologioita voi tutkia monenlaisissa konteksteissa: sekä voimakkaasti normitetuissa institutionaalisissa konteksteissa (esimerkiksi koulu, hallinto) että arkisessa vuorovaikutuksessa, vaikkapa sosiaalisessa mediassa. Tutkija voi myös hyödyntää monenlaisia menetelmiä, kuten vuorovaikutustutkimusta, etnografiaa tai genreanalyysiä.

Työpajassa pohditaan muun muassa, missä kieli-ideologiat ovat erityisen vaikutusvaltaisia, kiistanalaisia tai näkymättömissä ja miten kieli-ideologiat tulevat tutkijalle näkyviksi. Millaisia haasteita kieli-ideologioiden aikapaikkaisuus ja muutos asettavat diskurssintutkijalle? Miten kieli-ideologioiden ja niihin perustuvien normien neuvottelunalaisuus ja säröisyys näkyvät? Miten kielellisiä käytäntöjä säädellään? Miten kielellistä muutosta voi kuvata kieli-ideologian käsitteen avulla?

Tavoitteena on pohtia yhdessä alustusten pohjalta kieli-ideologioiden tutkimuksen ulottuvuuksia ja solmukohtia. Työpajan työskentelymuotona ovat alustukset ja yhteinen keskustelu. Keskusteluun johdattaa Anne Mäntynen. Työpaja on osa diskurssintutkimuksen teemaverkoston toimintaa.

 

Lähteet

Blommaert, Jan (toim.) 1999. Language ideological debates.

Halonen, Mia – Ihalainen, Pasi – Saarinen, Taina (toim.) arvioitavana: Multisited language policies. Finland and Sweden in interdisciplinary comparison.

Mäntynen, Anne, Halonen, Mia, Pietikäinen, Sari, Solin, Anna. 2012. Kieli-ideologioiden teoriaa ja käytäntöä. 325–348.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto