Saamen kieli, suomi vai englanti – kieli-ideologiat kielten arvoa määrittämässä monikielisellä festivaalilla

Reetta Karjalainen
Jyväskylän yliopisto
reetta.l.karjalainen _arvaa_ jyu.fi

Loppusuoralla olevassa väitöstutkimukseni analyysiluvuissa tarkastelen alkuperäiskansojen Skábmagovat –elokuvafestivaalin kielikäytänteitä ja kieli-ideologioita. Seuraava abstrakti kertoo suunnittelemastani alustuksesta AFinLA:n Kieltä kielestä: kieli-ideologiat diskurssintutkijan tutkimuskohteena -työpajaan. Alustukseni myötä pohdimme muun muassa, miksi tietyt kieli-ideologiat tulevat monikielisessä vähemmistökielikontekstissa vaikutusvaltaisiksi ja kuinka ne heijastelevat kielten arvoa käyttäjiensä hyödynnettävissä olevana pääomana.

Väitöskirjassani tarkastelen Skábmagovat-festivaalin järjestäjien haastatteluissa ilmeneviä kieli-ideologioita sekä festivaalin aikana järjestetyn Sámi Films to the Silver Screens –seminaarin puhujien, saamelaisen elokuvan ammattilaisten kieli-ideologioita, jotka koskevat erityisesti saamen kielten arvoa elokuvarahoituksen maailmassa. Molemmissa aineiston osasissa ilmenee kieli-ideologisia ristiriitoja, jotka vaikuttavat kysymykseen väitöstutkimukseni fokuksessa: mikä on saamen kielten arvo ja käytettävyys monikielisessä tapahtumassa.

Saamen kielet suhteutuvat muihin festivaalilla ja elokuvanteossa käytettyihin kieliin hankalana ja ristiriitaisena resurssina, ja saamen kielten käytön esitetään vaativan erityisiä ponnisteluja konteksteihin kytkeytyvistä yhteiskunnallisista ja historiallis-taloudellisista makrotason diskursseista johtuen. Näistä painotuksista johtuen muut kielet, kuten suomi ja englanti, saattavat näyttäytyä sujuvan kommunikaation vuoksi käyttökelpoisempina tai taloudellisempina valintoina kuin saamen kielet.

Saamenkielet vertautuvat arvoltaan myös keskenään ja niiden käyttöä säätelevät erilaiset kieli-ideologiset painotukset. Kielten käyttöä ohjailevat kieli-ideologiat tulevat esille erityisesti käytännön tilanteisiin liittyvinä kompromisseina ja eri saamelaisryhmien historiaan ja keskinäiseen hierarkiaan liittyvinä asenteina ja uskomuksina.  Eräänä vahvana kieli-ideologisena näkemyksenä on käyttää mahdollisimman runsaasti saamen kieliä festivaalin eri puhetilanteissa tapahtuman alkupräiskansapainotuksen vuoksi.  Toisaalta järjestäjät haluavat tuoda esille festivaalin merkitystä koko kylän yhteisenä tapahtumana, jolloin valtakieli suomen asemasta tulee vahva. Kansainvälisyyden puolestaan ajatellaan edellytävän englanninkielen käyttöä eri tilanteissa.

Metodologisena viitekehyksenäni käytän diskurssianalyysia ja sen etnografista sovellusta neksusanalyysia (esim. Scollon ja Scollon 2004). Alustuksessani esitän esimerkkejä aineistostani havainnollistaakseni, kuinka kieli-ideologiat ohjaavat saamen kielten, suomen ja englannin arvoa festivaalin eri tilanteissa, jotka muodostavat tutkimukseni neksuksen.

 

Lähteet

Scollon, R. & S. W. Scollon 2004. Nexus Analysis. Discourse and the Emerging Internet. Lontoo ja New York: Routledge.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto