Näkyvät ja näkymättömät kieli-ideologiat 1800-luvun itseoppineiden kirjoittajien teksteissä

Taru Nordlund
Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
taru.nordlund _arvaa_ helsinki.fi

1800-luvulla suomen kielestä rakennettiin eurooppalainen sivistyskieli, jota oli mahdollista käyttää kaikilla yhteiskunnan aloilla. Yhteisen kansalliskielen rakentaminen oli myös keskeinen osa kansakunnan rakentamisen projektia. Johan Vilhelm Snellmanin kielipoliittiseen ohjelmaan kuului sivistyneistön kansallistaminen ja kansan sivistäminen: sivistyneistön oli valittava suomen kieli, jotta kuilu eri kansanosien välillä kaventuisi. Kansakunnan edistyminen oli mahdollista saavuttaa vain kansan sivistämisellä, mikä edellytti yhteistä kieltä. Suomenkielinen kansanosa ei kuitenkaan ollut vain passiivinen sivistämisen kohde, vaan se otti myös aktiivisesti osaa kansalliseen projektiin muun muassa monenlaisia tekstejä tuottamalla. Tarkastelen esitelmässäni, miten itseoppineet kirjoittajat eli kouluttamattomat tai vain vähän muodollista koulutusta saaneet kirjoittajat ottivat osaa 1800-luvun ideologiseen keskusteluun. Tarkastelen erityisesti, millaisia kielellisiä ideologioita kirjoittajien teksteissä voidaan erottaa. Kieli-ideologiat ovat teksteissä nähtävissä yhtäältä eksplisiittisinä lausumina, esimerkiksi:

Syvimmässä nöyryydessä pyyrän teitä olisia hyvä, ja ottasitta tämän minun kirjoitukseni palstahiinne. olisia  hyvä, ja korjaasitta mikä väärin on, niin kuin sen jo tietättä minä olen vasta alkava kirjottaja (Johan Multanen  1861).

Toisaalta ideologisuutta voidaan lähestyä myös tarkastelemalla kirjoittajien kielellisiä valintoja. Kielelliset valinnat jättävät näkymättömämpiä jälkiä mutta heijastavat yhtä kaikki samanlaisia ideologisia kantoja kuin kirjoittajien eksplisiittiset normilausumat. Tutkimukseni aineistona toimivat itseoppineiden kirjoittajien tekstit 1800-luvun jälkipuoliskolta, ja erityisesti tekstit, jotka sisältävät saatekirjeen eli joissa kirjoittajat puhuttelevat sivistyneistöön kuuluneita henkilöitä, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimijoita.

 

Lähteet

Nordlund, Taru. 2012. Rajat ja resurssit: 1800-luvun itseoppineet kirjoittajat kielellisillä markkinoilla. 33–65

Paunonen, Heikki. 1996: Suomen kielen ohjailun myytit ja stereotypiat. 544-555

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto