Englanti tulee ja englanti tappaa – not! Englanti ja kansalliset kielet suomalaisessa ja tanskalaisessa korkeakoulutuksessa

Taina Saarinen
Jyväskylän yliopisto
taina.m.saarinen _arvaa_ jyu.fi

Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen on nykyään tapetilla enemmän kuin koskaan. Siksi onkin hämmentävää, että kieli näkyy korkeakoulutuksen kansainvälistymispolitiikassa melko satunnaisesti. Onko englannin asema niin itsestään selvä? Vai pidetäänkö kieltä vain teknisenä välineenä, sanoina ja rakenteina, eikä niinkään kaikkinaisen kommunikaation mahdollistajana?

Jos ja kun kieli putkahtaa esille korkeakoulupolitiikassa, se näyttäytyy kuohunnan aiheena tai muuten ongelmana. Suomessa kieli on ollut näkyvässä roolissa 1800-luvun puolivälissä, kun kansallista identiteettiä rakennettiin suomen kielen ympärille ruotsinkielisen älymystön voimin. Itsenäistymisen jälkeen suomen ja ruotsin suhde Helsingin yliopistossa ahdisti yliopistoväkeä niin paljon, että Turkuun perustettiin sekä suomen- että ruotsinkielinen yliopisto purkamaan kielipoliittisia paineita.

Suomi on 1990-luvulta saakka profiloitunut englanninkielisen yliopisto-opetuksen edelläkävijänä Euroopassa. Englantia on tosin tehty näkymättömäksi kutsumalla ohjelmia ”vieraskielisiksi”.  2000-luvulla kieli on tullut korkeakoulupolitiikassa selkeämmin näkyväksi englannin kautta. Suomalaiset yliopistot ovat edelleen yliopistolain perusteella yksi- tai kaksikielisiä, mutta käytännössä niillä on suuri valta päättää opetus- ja tutkintokielestään. Englannin käyttö yliopisto-opetuksessa onkin noussut aiheeksi päivälehtiin, eduskuntakysymyksiin ja erilaisiin valituksiin.

Englanti tuskin kuitenkaan jää Suomessa sen pysyvämmäksi kansainvälisen akateemisen kanssakäymisen kieleksi kuin latina tai saksakaan. Kansalliset kielet ovat kestäneet ainakin aiemmat kansainvälistymisen aallot.

Tarkastelen tässä esityksessä tanskalaisten ja suomalaisten yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa työskentelevien (N=20) opetus- ja tutkimustyötä sekä hallintotyötä tekevien käsityksiä englannin suhteesta kansalliseen kieleen / kansallisiin kieliin. Aineistoon kuuluu kaksi suomalaista ja kaksi tanskalaista yliopistoa sekä yksi suomalainen ja yksi tanskalainen ammattikorkeakoulu tai sellaista vastaava oppilaitos. Kysymykseni tässä esityksessä ovat: Missä englanti näkyy ja missä se ei näy? Missä se näyttää vaikuttaneen akateemisen yhteisön (sekä opetus-, tutkimus- että hallintohenkilöstön) toimintaan, missä ei? Miten englantiin suhtaudutaan haastatelluissa yksiköissä, vai suhtaudutaanko mitenkään? Haastattelut on tehty vuonna 2012.

Keywords: korkeakoulut, kansainvälistyminen, kieli, Suomi, Tanska

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto