Se sai pienen määrän oksennusta nousemaan kurkkuun – Kielenkäyttäjien näkemyksiä kielestä ja normeista kyselytutkimuksen valossa
 

Riitta Korhonen, Hanna Lappalainen
Kotimaisten kielten keskus, Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
riitta.korhonen _arvaa_ kotus.fi

Kielentutkijoille kielen muuttuminen on osittaisessa ennustamattomuudessaankin luonnollinen asia, mutta monet maallikot näkevät muutoksen uhkana. Millaiset kieliasiat huolettavat tavallisia kielenkäyttäjiä ja miten he huoltaan perustelevat? Mm. tällaisia kysymyksiä selvitettiin Kotimaisten kielten keskuksen ja Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineen järjestämässä kyselytutkimuksessa. Siinä yli 1500 vastaajaa otti kantaa suomen kielen variaatiota ja normeja koskeviin kysymyksiin.

Esitelmässämme analysoimme kyseistä aineistoa. Keskitymme vastauksiin, joissa esitetään mielipiteitä variaatiosta julkisessa kielenkäytössä, niin kirjoitetussa kuin puhutussakin. Vastauksia tarkastellaan seuraavanlaisten kysymyksenasettelujen valossa:

– Millaisena kielenkäyttäjät näkevät suomen nykytilan ja tulevaisuuden? Miten he perustelevat toisaalta huoltaan tai toisaalta sitä, etteivät ole huolissaan kielen tilasta?

– Miten suhtaudutaan variaatiota salliviin yleiskielen normeihin? Mitä ajatellaan normirikkomuksista (esim. alkaa tekemään) neutraaliksi tarkoitetussa asiatekstissä?

Tulokset osoittavat, että vastaajista noin puolet kantaa huolta suomen tilasta, puolet ei. Vastaajaryhmien välillä on tässä kuitenkin eroja, samoin perusteluissa. Lisäksi eroja on suhtautumisessa vaihtelua sisältäviin normeihin sekä normirikkeisiin. Osa perusteluista on affektiivisia (esim. Kylmät väreet tuli näistä), ja monissa vastauksissa fokus myös kääntyi kielestä kielenkäyttäjien ominaisuuksiin (osoituksia laiskuudesta, viestivät sivistyksen puutteesta).

Vastauksissa näkyy karkeistaen kahdenlaista kieli-ideologiamallia: (a) ”maallikkoajattelua” ja (b) ”kieliasiantuntija-ajattelua”. Osin ne menevät päällekkäinkin, esim. ”yleiskielinen asiateksti on uskottavampi kuin ei-yleiskielinen”, mutta eroavat monissa yleistyksissä: (a) ”kieli rappeutuu”, ”yleiskieli on oikeampaa kuin puhekieli”, (b) ”kieli voi hyvin”, ”eri kielimuotoja ei voi arvottaa”. Pohdimme, miten tuloksia voisi hyödyntää puhuttaessa kielestä suurelle yleisölle, niin että eri tahot voisivat keskustella keskenään ymmärrettävämmin.

 

Keywords:  norms, language ideologies

 

Lähteet:

Dürscheid, C. 2012. Reich der Regeln, Reich der Freiheit. Teoksessa S. Günthner ym. (toim.) Kommunikation und Öffentlichkeit. Sprachwissenschaftliche Potenziale zwischen Empirie und Norm. Berlin–Boston: De Gruyter, 105–120.

Woolard, K. & Schieffelin, B. 1994. Language ideology. Annual review of anthropology 23, 55–82.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto