Yksimielisesti kaksikielisesti - Mitä metakielellinen puhe kaksikielisessä kokouksessa kertoo puhujien kielikäsityksistä?

Merja Koskela
Vaasan yliopisto
mko _arvaa_ uva.fi

Kaksikieliset kokoukset ovat yksi tapa toteuttaa demokraattista päätöksentekoa kaksikielisillä alueilla. Ratkaisu saattaa tietyissä tilanteissa toimia erittäin hyvin. Esimerkiksi Pilkkeen ja Salmisen (2013: 20) tutkimuksen mukaan 85% Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kaksikielisten kokousten osallistujista pitää kokouskäytänteitä toimivina. Saman tutkimuksen mukaan (emt. 47-48) MYRin kokouksissa käytetään ruotsia ja suomea ajallisesti lähes yhtä paljon ja puheenvuoroista 48% on kaksikielisiä.

Koska kaksikieliset kokoukset ovat vakiintuneita viestintätilanteita, kieli nousee niissä melko harvoin puheenaiheeksi. Aiemman tutkimuksen mukaan (Koskela 2013) metakielelliset ilmaukset kohdistuvat näissä kokouksissa puhujan omaan kielenkäyttöön, jonkun toisen kielenkäyttöön tai kirjoitettuihin dokumentteihin. Ilmausten tehtävät kokoustilanteessa taas liittyvät kielellisen normin puolustamiseen, viestintätilanteen organisointiin tai kielellisistä käytännöistä neuvottelemiseen. Herliniä (2005: 362–362) mukaillen kieltä kommentoidaan siis lähinnä silloin, kun neuvotellaan siitä, mikä on normaalia ja odotuksenmukaista. Tässä esitelmässä pohdin, mitä metakielellisten ilmausten perusteella voidaan päätellä kielenkäyttöön liittyvistä sosiaalista normeista sekä puhujien käsityksistä omasta ja toisesta kielestä (vrt. Fishman 2000).

 

Avainsanat: Kaksikielinen kokous, metakielelliset ilmaukset, sosiaaliset normit

 

Lähteet

Fishman, J. A.  2000. Who speaks what language to whom and when? In: Li Wei (red.)  The Bilingualism Reader. London & New York: Routledge, 435–453.

Herlin, I. 2005. Metakielen funktioita x sanoen -konstruktion valossa. Teoksessa M. Haakana & J. Kalliokoski (toim.) Referointi ja moniäänisyys. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 360–405.

Koskela, M. 2013. I korthet på svenska: Metakielellinen puhe kaksikielisessä kokouksessa. Kielitieteen päivät, esitelmä 2.5.2013.

Pilke, N. & S. Salminen 2013. Kielelliset käytänteet Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kaksikielisissä kokouksissa: Tilannesidonnainen samanaikaisuus ja kielivalinnan vaihtoehtoisuus viestinnän ja vuorovaiakutuksen näkökulmasta. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 183.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto