What you hear and read is what you get? Maallikkokääntäminen ja -tulkkaus tutkimushaastattelussa

Sonya Sahradyan, Sari Pöyhönen, Maija Lappalainen
Jyväskylän yliopisto / Soveltavan kielentutkimuksen keskus
sonya.s.sahradyan _arvaa_ jyu.fi, sari.h.poyhonen _arvaa_ jyu.fi, maija.j.lappalainen _arvaa_ jyu.fi

Maahanmuutto Suomeen on viime vuosina lisääntynyt ja muuttanut muotoaan, mikä näkyy myös soveltavan kielentutkimuksen laajassa kentässä. Tutkijat ovat joutuneet uudelleen arvioimaan käsitteiden kieli, kielitaito ja monikielisyys merkitystä ja osuvuutta. Niin ikään tutkimusmenetelmät maahanmuuton tilanteissa edellyttävät kriittistä arviointia: miten monikielisiä tilanteita ja käytänteitä on mahdollista tutkia, kun tutkimukseen osallistuvat eivät jaa samoja kielellisiä repertoaareja (Blommaert & Rampton 2011)? Yksi kyntämätön pelto on maallikkokääntämisen ja tulkkauksen rooli tutkimuksen aineistonkeruussa ja analyysissa.

Havaintomme ja tulkintamme maallikkokääntämisestä ja -tulkkauksesta tutkimushaastattelussa pohjautuvat yhteen teemahaastatteluun, jossa suomea vähän osaava tutkija haastattelee maahanmuuttajataustaista kolmannen sektorin työntekijää. Haastattelu on osa tutkimusta, jossa tarkastellaan kielitaidon merkitystä työelämään integroitumisessa Suomessa. Tutkija/haastattelija esitti kysymyksensä, tarkennuksensa ja kommenttinsa pääosin englanniksi, ja haastateltava vastasi suomeksi. Jotta haastattelu voitiin toteuttaa, epävirallisena tulkkina toimi haastateltavan kutsuma suomenkielinen työtoveri. Haastattelun aikana tutkija/haastattelija päätteli, että tulkki/työtoveri ei kääntänytkään kaikkea vaan useimmiten veti yhteen haastateltavan pitkiä narratiiveja. Haastattelun jälkeen tutkija/haastattelija turvautui tutkimusryhmän tutkimusavustajaan, joka litteroi haastattelun ja käänsi suomenkielisen puheen englanniksi. Tähän prosessiin pohjautuvat tutkimustulokset tutkija/haastattelija raportoi pro gradu -tutkielmassaan (Sahradyan 2012).

Palaamme tässä esitelmässä takaisin tutkijan/haastattelijan aineistoon soveltaen tiimietnografian lähtökohtia. Tarkastelemme tässä sitä, miten tutkija/haastattelija, haastateltava, epävirallinen tulkki, epävirallinen kääntäjä/tutkimusavustaja ja tutkimusryhmän tutkija rakentavat ymmärrystä tutkittavasta aiheesta, ja miten asiantuntijuus rakentuu vuorovaikutuksessa. Pohdimme myös eri tutkimusmenetelmien toimivuutta monikielisten tilanteiden tutkimuksessa.

 

Avainsanat: monikielisyys, tutkimushaastattelu, maallikkokääntäminen, maallikkotulkkaus

 

Lähteet

Blommaert, J. & Rampton, B. 2011. Language and superdiversity. Diversities 13(2), 1–21.

Sahradyan, S. 2012. The role of languages in the integration of working age migrants into the Finnish labour market:  The case of migrants working in NGOs in Turku, Finland. Unpublished master’s thesis, University of Turku.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto