Ei-ammattimaisen tulkkauksen käytänteitä ja haasteita monikielisessä terveydenhuollon palveluorganisaatiossa

Jari-Pekka Välimaa
Vaasan yliopisto / Pohjoismaisten kielten yksikkö
jvalimaa _arvaa_ uva.fi

Terveydenhuollossa tulkkeja tarvitaan jatkuvasti. Pöchhackerin (2002) mukaan terveydenhuollon palveluorganisaatioiden kiinnostus tarjota ammattimaisia tulkkipalveluita on pieni riippumatta tulkkien suuresta tarpeesta. Ammattitulkkien sijaan suositaankin niin sanottuja ad hoc-tulkkeja, tulkkeja tilapäiseen tarpeeseen. Pöchhackerin mukaan ad hoc-tulkit ovat useimmiten kaksikielisiä henkilöitä, jotka ovat joko saaneet jonkinlaisen minimikoulutuksen tulkkina toimimiseen tai joilta puuttuu tulkin koulutus täysin. Myös Pérez-González ja Susam-Saraeva (2012) tukevat Pöchhackerin väitettä toteamalla, että nykyisin käytetään yhä enemmän maallikoita tulkkeina.

Tutkimukseni käsittelee tulkkauskäytänteitä terveydenhuollon palveluorganisaatiossa henkilökunnan näkökulmasta. Tutkimukseni kohteena olevan Vaasan keskussairaalan erikoissairaanhoidon palveluita käyttää yhteensä 167 000 ihmistä, joista 51 % on ruotsinkielisiä, 45 % suomenkielisiä ja 4 % puhuu jotakin muuta kieltä äidinkielenään. Sairaalan päivittäisessä toiminnassa kumpaakin kotimaista kieltä suomea ja ruotsia käytetään useimmissa tilanteissa rinnakkain ja Vaasan kaupungin asukkaiden 117 eri kansalaisuutta tuovat viestintään monikielisen ulottuvuuden. Vaasan keskussairaala onkin monikielisyytensä vuoksi tulkkauskäytänteitä tutkittaessa mielenkiintoinen kohde.

Tutkimukseni on osa tutkijatiimi BiLingCon hankeportfoliota ja tutkimusaineistoni koostuu sähköisesti joulukuussa 2012 keskussairaalan henkilöstölle lähetetyn kysymyslomakkeen vastauksista (N=503). Esitelmässäni tarkastelen henkilökunnan käsityksiä toisaalta ammattimaisesta ja toisaalta ei-ammattimaisesta tulkkauksesta pro gradussani (Välimaa 2013) saamieni tulosten pohjalta. Luokittelen henkilökunnan vastaukset yhteen lomakkeen avoimeen kysymykseen positiivisen ja negatiivisen arvolatauksen perusteella ja pohdin tuloksia suhteessa vastaajien äidinkieleen sekä organisaation tulkkauskäytänteisiin. Tutkimukseni seuraavassa vaiheessa on vuorossa haastatteluaineiston keruu ei-ammattimaista tulkkausta koskevaa väitöskirjatutkimusta varten ja esitän tähän liittyen alustavia ajatuksia mahdollisista haastattelukysymyksistä.

 

Keywords: healthcare interpreting, staff, practice, multilingualism

 

Lähteet

BiLingCo. 2013. Bilingualism and Communication in Organizations, BiLingCo [online]. Vaasa: Vaasan yliopisto [luettu 9.9.2013]. Saatavissa: http://www.uva.fi/fi/research/groups/management/bilingo/

Pérez-González, Luis & ªebnem Susam-Saraeva 2012. Non-professionals Translating and Interpreting. Participatory and Engaged Perspectives. The Translator 18:2, 149–165.

Pöchhacker, Franz 2002. Introducing Interpreting Studies. London: Routledge.

Pöchhacker, Franz & Shlesinger, Miriam (toim.) 2007. Healthcare Interpreting. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company.

Välimaa, Jari-Pekka 2013. Tolkning i en tvåspråkig serviceorganisation inom vårdbranschen – praxis och utmaningar ur personalens synvinkel. Avhandling pro gradu i svenska språket. Vasa universitet.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto