Oppimisjärjestys vs. opetusjärjestys ja muita huomioita peruskoulun ruotsin oppimateriaaleista

Eeva-Liisa Nyqvist
Itä-Suomen yliopisto
eeva-liisa.nyqvist _arvaa_ uef.fi

Pakollinen ruotsinopetus herättää Suomessa jatkuvaa keskustelua. Oppiaineen pakollisuudesta luopumista perustellaan mm. heikoilla oppimistuloksilla. On kuitenkin fakta, että suomenkielisten ruotsinoppimisesta tiedetään opetuksen vuosisataisista perinteistä huolimatta yhä melko vähän.

Olen väitöskirjassani tutkinut, miten suomenkieliset peruskoululaiset omaksuvat määräisyyden eli substantiivien epämääräisten ja määräisten muotojen ja artikkelien käyttöä. Havaitsin tutkimuksessani mm. että nominaalilausekkeen muotoseikat (esim. epämääräisen artikkelin käyttö ja substantiivin muoto pronominien jälkeen) olivat tutkimushenkilöilleni tilastollisesti merkittävästi haastavampia kuin oikean määräysmuodon valinta ja että oppiminen noudattaa tiettyä loogista oppimisjärjestystä, joka on samankaltainen kuin aiemmissa tutkimuksissa (esim. Axelsson 1994). Ensin omaksutaan lauseketyypit, jotka eivät sisällä artikkeleita tai määräysmuotojen päätteitä, sitten yksikön määräinen muoto ja lopuksi artikkelin sisältävä yksikön epämääräinen muoto ja kaksi päätettä sisältävä monikon määräinen muoto.

Tutkimushenkilöideni käyttämien oppimateriaalien analyysi osoittaa kuitenkin oppimateriaalien eksplisiittinen kieliopin opetusjärjestyksen poikkeavan huomattavasti väitöskirjassani toteamastani oppimisjärjestyksestä. Lisäksi oppikirjojen kielioppiosioissa toistuvat perinteiset, jo vuosikymmenten ajan muuttumattomina pysyneet kielioppisäännöt, jotka eivät aina vastaa todellista kielenkäyttöä tai tekstikappaleissa esiintyvien muotojen frekvenssejä. Jotkut kielenkäytön kannalta keskeiset ilmaisutavat jopa loistavat oppimateriaaleissa poissaolollaan.

Esittelen esitelmässäni oppimateriaalianalyysin tuloksia eli eri lauseketyyppien frekvenssejä sekä kielioppiosioiden erityispiirteitä ja vertaan niitä lyhyesti väitöskirjatutkimukseni keskeisiin tuloksiin.

 

Lähteet:

Axelsson, M. 1994. Noun phrase development in Swedish as a second language. A study of adult learners acquiring definiteness and the semantics and morphology of adjectives. Stockholm: Stockholm University Centre for Research and Bilingualism.

Nyqvist, E-L. 2013. Species och artikelbruk i finskspråkiga grundskoleelevers inlärarsvenska. En longitudinell undersökning i årskurserna 7–9. Åbo: Åbo universitet. Saatavissa: https://www.doria.fi/handle/10024/91519

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto