Puhetta kielestä: Metalingvistiset ilmaukset monikielisen lapsen kielimaailman jäsentäjinä

Satu Rakkolainen-Sossa
Turun yliopisto
straso _arvaa_ utu.fi

Metalingvististä tietoisuutta on lähestytty tutkimuksissa monista näkökulmista ja se voidaan määritellä eri tavoin (ks. esim. Alanen 2006; Bialystok 2001). Usein sitä pidetään esimerkiksi eksplisiittisenä tietona kielestä ja kykynä analysoida kieltä eri näkökulmista. Siihen voidaan katsoa kuuluvaksi mm. kielen ilmiöihin ja muihin kieliin liittyvät kysymykset sekä oman ja toisten puhujien kielenkäytön kommentointi.

Käsittelen esitelmässäni yhden kolmikielisen lapsen spontaaneja metalingvistisiä ilmauksia, jotka ovat syntyneet arkisissa vuorovaikutustilanteissa. Ilmauksissa lapsi pohtii erityisesti kieltä yleensä sekä eri kieliä. Etnografisella otteella tehdyn pitkittäistutkimuksen aineisto koostuu päiväkirjamerkinnöistä, jotka on tehty lapsen vuorovaikutusta havainnoiden. Lapsen ikä aineiston keruun aikana on 2;9–7;3. Lapsen pääkielet ovat suomi, ranska ja saksa.

Esittelen ilmausten funktioiden perusteella tekemääni luokittelua sekä analysoin ilmausten merkitystä lapsen kielellisen kehityksen kannalta. Tarkastelen myös metakielisen puheen linkittymistä lapsen tiettyihin elämänvaiheisiin ja kehityksen etappeihin (vrt. Wang 2008).

Yhden luokittelemistani kategorioista muodostavat lausumat, joissa lapsi käsittelee keksimäänsä salakieltä. Kyseinen salakieli on monitahoinen elementti lapsen kielellisessä maailmassa. Yhtäältä salakieli on lapsen keksimä oikea kielimuoto, toisaalta se on mielikuvituksellinen konsepti, jota lapsi kehittelee leikeissään ja vuorovaikutustilanteissa. Salakielellä on monta eri funktiota lapsen kielellisessä kehityksessä, ja se on ikään kuin pelikenttä, jossa lapsi voi testailla kieliä, peilata ja järjestellä niitä. Käsittelen tässä esitelmässä myös salakielen syntyä ja eri kehitysvaiheita sekä salakielen funktioita ja merkitystä lapsen kielellisen maailman järjestämisprosessissa ja oman monikielisyyden hahmottamisessa.

 

Asiasanat: metalingvistinen tietoisuus, monikielisyys, kolmikielisyys

 

Lähteet

Alanen, R. 2006. Toimiva kielitietoisuus: kieli tilanteessa, kieli mielessä. Teoksessa R. Alanen, H. Dufva, & K. Mäntylä (toim.) Kielen päällä. Näkökulmia kieleen ja kielenkäyttöön. Jyväskylä: Jyväskylä yliopisto, 9–34.

Bialystok, E. 2001. Bilingualism in Development: Language, Literacy and Cognition. Cambridge : Cambridge University Press.

Wang, X. 2008. Growing up with three languages: Birth to eleven. Bristol: Multilingual Matters.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto