Maahanmuuttajien kielitaito – yhteiskunnan resurssi vai yksilön kätköissä oleva pääoma? Esimerkkinä toisen polven unkarilaiset

Boglárka Straszer
Jyväskylän yliopisto
boglarka.l.straszer _arvaa_ jyu.fi

Euroopan yhteisön kielipolitiikka tähtää jokaisen kansalaisen monikielitaitoisuuteen. Barcelonan julistuksen (2002) mukaan tavoitteena on mm. että jokainen Euroopan kansalainen opiskelisi ja oppisi oman äidinkielensä lisäksi kahta kieltä varhaisiästä lähtien. Monikielisyyttä on tavoitettava, jotta kansalaisten työllisyys ja maantieteellinen liikkuvuus parantuisi ja jotta jokainen voisi osallistua yhteiskunnalliseen kehittämiseen aktiivisesti ja kunnioittaisi muita kansalaisia, heidän puhumiaan kieliä ja heidän edustamiaan kulttuureja sekä arvostaisi moniarvoisuutta. Yksittäiset jäsenvaltiot päättävät itse miten kielipolitiikan monikielisyysarvoja sovelletaan kansalliseen kielipolitiikkaan ja Huhta (2005) arvioi, että monikielisyyden tavoittelu on toistaiseksi vielä verrattain etäällä. Pohjoismaat ovat monessa mielessä edelläkävijöitä, mutta miltä monikelitaitoisuus näyttää yksilötasolla, maahanmuuttajien ja heidän jälkeläisten näkökulmasta: täyttävätkö he eurooppalaisen kielipolitiikan monikielisyyskriteerit ja edustavatko he suomalaisessa yhteiskunnassa kielitaitovarantoa nostavan resurssin? Esityksen tavoitteena on valoittaa yhden maahanmuuttajataustaisen ryhmän, suomenunkarilaisten, monikielisyyttä ja unkarin kielen osaamisen merkitystä heidän elämälleen kielisosiologisen väitöstutkimukseen osallistuneen 50 nuoren aikuisen esimerkin avulla. Tarkastelun kohteena on suomenunkarilaisten itsearvioitu kielitaito sekä suhtautuminen niin valtaväestön kieleen, suomeen, kuin vanhempiensa perintönä saamaansa unkarin kieleen. Esitelmässä annetaan vastaus myös siihen onko toisen polven unkarilaisilla paljon käyttöä unkarin kielellä muissakin kuin yksityiselämässä ja onko heillä aikomusta ja riittävästi taitoa siirtää unkarin kieli seuraaville sukupolville eteenpäin.

 

Avainsanat: maahanmuuttajien kielitaitovaranto, monikielisyys, kieliasenteet, toisen polven unkarilaiset 

 

Lähteet:

Heller, Monica 2011. Paths to Post-nationalism: A Critical Ethnography of Language and Identity. Oxford, Oxford University Press.

Heller, Monica & Lamarre, Patricia 2012. Legitimate language, legitimate speakers: who owns Canadian French? Paper presented in Sociolinguics Symposium 19, Berlin, Germany 23.8.2012.

Iskanius, Sanna 2006. Venäjänkielisten maahanmuuttajaopiskelijoiden kieli-identiteetti. Jyväskylä Studies in Humanities 51. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto.

LePage, Robert & Tabourt-Keller, Andrée 1985. Acts of identity. Creole-based approaches to language and identity. Cambridge: Cambridge University Press.

Huhta, Marjatta 2005: Eurooppalainen kielipolitiikka ja kielitaitovarannon kehittyminen. Teoksessa Marjut Johansson & Riitta Pyykkö (toim.) Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä. Gaudeamus. Helsinki, 98–114.

Laine, Eero & Pihko, Marja-Kaisa 1991: Kieliminä ja sen mittaaminen. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Latomaa, Sirkku & Suni, Minna 2010: Toisen sukupolven kielelliset valinnat. Teoksessa Martikainen, Tuomas and Lotta Haikkola (toim.) Maahanmuutto ja sukupolvet. Tietolipas 233. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 106. Helsinki, 151–174.

Leung, Constant; Harris, Roxy & Rampton, Ben 1997: The Idealised Native Speaker, Reified Ethnicities, and Classroom Realities. TESOL Quarterly 31(3), 543–560.

Rampton, Ben (1995) Crossing: Language and Ethnicity among Adolescents. Lontoo: Longman.

Ryan, Ellen Bouchard & Giles, Howard (1982) Attitudes towards Language Variation: Social and Applied Contexts. Lontoo: Edward Arnold.

Smolicz, Jerzy; Secombe, Margaret & Hudson, Dorothy 2001. Family Collectivism and Minority Languages as Core Values of Culture among Ethnic Groups in Australia. Journal of Multilingual and Multicultural Development 22 (2), 152−172.

Straszer, Boglárka 2009:  Unkarilaiset Suomessa. Siirtolaisuus 1/2009, 12−21.

Straszer, Boglárka 2010a: Ungrare, ungerska och ungersk kultur i Sverige och Finland. En     översikt. (Digitala skrifter från Hugo Valentin-centrum 1.) Uppsala universitet. Uppsala. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-133236

Straszer, Boglárka 2010b: ”Unkarilaisuus tekee minusta persoonallisen” − Pohdintoja toisen polven suomenunkarilaisten kieli-identiteetistä. Teoksessa Martikainen, Tuomas and Lotta Haikkola (toim.) Maahanmuutto ja sukupolvet. Tietolipas 233. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 106. Helsinki, 193−216.

Straszer, Boglárka 2011a: ”Ungerska för rötternas skull”. Språkval och identitet bland andragenerationens ungrare i Sverige och Finland. Acta Universitatis Upsaliensis. Studia Uralica Upsaliensia 38. Uppsala.

Straszer, Boglárka 2011b: Embracing Hungarian: top-down emancipation of an immigrant language in Finland. Teoksessa Huss, Leena and Nolan, J. Shaun (toim.) The Many Faces of Language Emancipation. Special Issue. International Journal of Sociology of Language, 209, 75−90.

Tarnanen, Mirja & Suni, Minna 2005: Maahanmuuttajien kieliympäristö ja kielitaito. Teoksessa Sari Paananen (toim.): Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Tilastokeskus. Helsinki, 9–22.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto