Kysymisen taidon kehittyminen kirjoitetussa L2 englannissa, L2 ruotsissa ja L2 suomessa

Outi Toropainen, Sinikka Lahtinen, Riikka Alanen, Paula Kalaja
Jyväskylän yliopisto
paula.kalaja _arvaa_ jyu.fi

Perinteisesti toisen / vieraan kielen oppiminen ja kielitaidon arviointi ovat olleet kaksi erillistä soveltavan kielentutkimuksen aluetta. Viime vuosina on kuitenkin ryhdytty yhä enemmän pohtimaan, miten kielitaidon kehittymisen ja arvioinnin tutkiminen olisi mahdollista sovittaa yhteen. Nämä molemmat näkökulmat yhdistyvät Jyväskylän yliopiston ja Suomen Akatemian tutkimushankkeessa Toisen kielen oppimisen polut, jossa on kerätty, arvioitu ja tutkittu oppijankielellä kirjoitettuja tekstejä kolmen vuoden ajan (2010–2013). Tekstit on kirjoitettu suomalaisen koulutusjärjestelmän eri asteilla ja ne on arvioitu eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti (A1–C2). Hankkeen kokonaisaineistossa on kirjoitettuja tekstejä viidestä eri kommunikatiivisesta tehtävänannosta. Aineisto mahdollistaa kielellisten ilmiöiden tarkastelun, joiden kehitystä voidaan seurata taitotasoittain ja kielittäin.

Hankkeen kokonaisaineistosta on valittu lähempään tarkasteluun semimuodollisiksi ymmärretyt sähköpostiviestit opettajalle. Tehtävänannon mukaan viesti tulee lähettää opettajalle, jolle pyydetään esittämään neljä oppiaineeseen liittyvää kysymystä. Esitelmässä tarkastellaan L2 englanniksi, ruotsiksi ja suomeksi opettajalle tarkoitetuissa sähköpostiviesteissä esiintyvien kysymysten kehittymistä/muuttumista taitotason myötä. Viestit ovat peräisin ensimmäiseltä keruukerralta, syksyltä 2010 ja niiden kirjoittajina ovat yläkoululaiset, lukiolaiset ja ensimmäisen vuoden pääaine yliopisto-opiskelijat (vain ruotsin kieli).

Aineistossa esiintyviä kysymyksiä on lähestytty Ultanin (1978) ja Philipssonin (2007) luokitusten mukaisesti. Kolmella kielellä kirjoitettujen viestien kysymyksiä tarkastellaan niiden rakenteiden ja funktioiden näkökulmasta. Tutkimustuloksilla on kansainvälistäkin merkitystä, sillä kolmen kielen funktioiden rinnakkainen tarkastelu taitotasoittain on harvinaista.

 

Lähteet:

Philipsson, A. 2007. Interrogative Clauses and Verb Morphology in L2 Swedish. Theoretical Interpretations of Grammatical Development and Effects of Different Elicitation Techniques. Saatavissa: http://www.avhandlingar.se/om/Anders+Philipsson/ [luettu 12.9.2013]

Ultan, R. 1978. Some general characteristics of interrogative systems. Teoksessa J.H.Greenberg, C.A. Ferguson & E.A. Moravcsik (toim.) Universal of Human Language. Volume 4, Syntax. Stanford, CA: Stanford University press, 211–248.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto