Modaalisuuden ilmaiseminen S1-suomea ja edistynyttä S2-suomea erottavana piirteenä

Ilmari Ivaska & Kirsti Siitonen
Turun yliopisto
itivas _arvaa_ utu.fi & kisiito _arvaa_ utu.fi

Suomi toisena -tutkimuksessa ja toisen kielen oppimisen tutkimuksessa ylipäätään on pohdittu viime vuosina, mitkä lingvistiset kielenpiirteet ovat tyypillisiä kielenoppimisen eri vaiheissa ja miten lingvistiset piirteet korreloivat funktionaalisesti määriteltyjen kielitaitotasojen kanssa (esim. Bartning ym. 2010). Kysymystä on lähestytty sekä yksittäistä kielenilmiötä tarkastellen (esim. Seilonen 2013) että eri kielenpiirteiden frekvenssejä aineistovetoisesti analysoiden (esim. Ivaska 2013).

Keskitymme tässä esitelmässä yhteen aineistovetoisessa määrällisessä analyysissa havaittuun ilmiöjoukkoon: modaalisuuden ilmaisemiseen (Ivaska: tekeillä). Suomessa modaalisuutta voidaan ilmaista monin tavoin niin morfosyntaktisesti kuin leksikaalisestikin. Aineistomme on osa Edistyneiden suomenoppijoiden korpusta (Ivaska&Siitonen 2009). Paneudumme esitelmässämme yhtäältä modaalisten verbi-ilmausten käyttöeroihin S1- ja S2-aineiston välillä ja tarkastelemme tarvittaessa myös muiden modaalisuuden ilmaisukeinojen käyttöä. Määrällisessä analyysissa käy ilmi, että S1-aineistossa on S2-aineistoa enemmän modaalisesta finiittiverbistä ja A-infinitiivistä koostuvia predikaatteja (esim. 1). S1-teksteissä tällaisia predikaatteja on 20,6 / 1000 sanetta ja S2-teksteissä 10,3 / 1000 sanetta.

(1) Sellainen toimenpide voisi esim. olla […].

Määrälliseen analyysiin pohjautuva hypoteesimme on, että edistyneetkin suomenoppijat (S2) ilmaisevat modaalisuutta kirjoituksessaan osin eri keinoin kuin ensikieliset (S1) (vrt. Niiranen 2008).

 

Keywords: modaalisuus, suomi toisena kielenä, korpustutkimus

 

Lähteet

Bartning, I., M. Martin & I. Vedder (toim.) 2010. Communicative proficiency and linguistic development, intersections between SLA and language testing research. European Second Language Association.

Ivaska, I. 2013. Structural typicalities in advanced learner Finnish: Usage-based approach towards variety-specific multiword sequences. Grammar and Context. New Approaches to the Uralic Languags IV. Tartu: 6.–8.6.2013.

Ivaska, I. (tekeillä). Edistyneen oppijansuomen avainrakenteita.

Ivaska, I. & K. Siitonen 2009: Syntaktisesti koodattu oppijankielen korpus: mahdollisuuksia ja kysymyksiä. – P. Eslon. & K. Õim (toim.) Korpusuuringute metodoloogia ja märgendamise probleemid. Tallinna: Tallinna Ülikool, 54–71.

Niiranen, L. 2008. Effects of Learning Contexts on Knowledge of Verbs. University of Tromsø.

Seilonen, M. 2013. Epäsuora henkilöön viittaaminen oppijansuomessa. Jyväskylän yliopisto.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto