Kumpi ymmärtää enemmän: virolainen suomea vai suomalainen viroa?

Annekatrin Kaivapalu
Tallinnan yliopisto
kaivapa _arvaa_ tlu.ee

Reseptiivisen monikielisyyden tärkeä ulottuvuus, lähisukukielen ymmärtämisen symmetria, on tähän asti saanut sangen vähän huomiota. Skandinaavisia kieliä tutkittaessa on kuitenkin havaittu, että esimerkiksi tanskalaiset ymmärtävät puhuttua ruotsia paremmin kuin ruotsalaiset tanskaa (Gooskens 2006).  Tämän esitelmän tarkoituksena on tarkastella  kahden itämerensuomalaisen lähisukukielen, viron ja suomen ymmärtämisen mahdollista symmetriaa ja selvittää, ymmärtävätkö viron- ja suomenkieliset kielenkäyttäjät lähdekielensä pohjalta yhtä hyvin lähisukukielistä kirjallista tekstiä. Tutkimuksen tavoitteena on siis pohtia, ilmeneekö viron ja suomen kielijärjestelmien samankaltaisuus symmetriana vironkielisten ja suomenkielisten lähisukukielen ymmärtämismisprosessissa.

Tutkimus perustuu Itä-Suomen, Tallinnan ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä aloitetun REMU-hankkeen puitteissa kerättyyn aineistoon. Viroa lainkaan taitamattomille suomenkielisille opiskelijoille annettiin luettavaksi vironkielinen teksti Sild üle mere ja suomea lainkaan taitamattomille vironkielisille opiskelijoille vastaavasti sama mutta suomenkielinen teksti Silta yli meren, jonka sisältöä koskeviin kysymyksiin heitä pyydettiin vastaamaan. Myös sisällön kuvaamiseen ja kääntämiseen kannustettiin. Lisäksi opiskelijoiden toivottiin reflektoivan kokemustaan: mikä on helppoa, mikä vaikeaa, ja millaisia tekstin ymmärtämisen strategioita hyödynnettiin merkityksiä rakennettaessa.

Esitelmässäni keskityn tekstinymmärtämiskysymysten vastausten kvantitatiivisen analyysiin. Tutkimukseen osallistui 39 suomenkielistä ja 39 vironkielistä opiskelijaa, jotka eivät olleet osallistuneet eksplisiittiseen lähisukukielen opetukseen ja joilla ei ollut myöskään aikaisempaa kokemusta kohdekielestä. Vastaukset kuuteen tekstinymmärtämiskysymykseen osoittavat, että suomenkieliset kielenkäyttäjät ymmärtävät vironkielistä kirjallista teksti paremmin kuin vironkieliset suomenkielistä tekstiä. Esitelmässäni pohdin, mitkä kielelliset ja kielenulkoiset tekijät vaikuttanevat tekstin ymmärtämiseen ja analysoin ymmärtämisen kvantifioinnin metodologiaisa vaihtoehtoja.

 

Lähteet

Gooskens, C. 2006. Linguistic and extra-linguistic predictors of inter-Scandinavian intelligibility. – Linguistics in the Netherlands, 101−113.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto