Kommunikaatioverbeistä ruotsinkielisten suomenoppijoiden teksteissä

Tuija Määttä
Umeå universitet
tuija.maatta _arvaa_ finska.umu.se

Aikaisemman tutkimukseni (Määttä 2011) keskiössä on ollut ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käyttö kirjallisissa tuotoksissa. Tutkimustulosten mukaan monet paikallissijaiset nominit ovat verbin täydennyksiä: jo alkeistason suomenoppijoiden teksteissä esiintyy erilaisia verbejä rektioverbeinä. Hyvin yleisiä ovat esimerkiksi liikeverbit (Määttä 2013) ja kommunikaatioverbit. Tarkastelen esitelmässäni sellaisia kommunikaatioverbejä, joita suomenoppijat käyttävät ilmaistessaan jonkinlaista suullista kommunikaatiota.

Aineistonani on ruotsinkielisten suomenoppijoiden kirjallisten tuotosten elektroninen aineisto, joka sisältyy kansainväliseen oppijansuomen korpukseen (International corpus of learner Finnish). Tutkimani tekstit on kirjoitettu Uumajan yliopiston alkeistason suomi vieraana kielenä -kurssilla vuosina 2006–2009. Korpuksen koko oli tuolloin 43 496 sanetta. Aineiston analysoinnissa olen käyttänyt WordSmith Tools -ohjelmaan kuuluvaa Concord-työkalua.

Suomenoppijoiden teksteissä seuraavat verbit esiintyvät suullista kommunikaatiota ilmaisevina verbeinä: puhua, sanoa, kertoa, jutella, huutaa, kysyä ja vastata. Yhteistä kaikille näille verbeille on se, että ne esiintyvät jonkin paikallissijaisen täydennyksen kanssa. Tavallisempia ovat kuitenkin tapaukset, joissa referointimuottina on suora esitys. Tällöin kommunikaatioverbi esiintyy joko johtolauseessa tai jälkijohtolauseessa, mikä näyttää olevan yleisempää. Myös että-lauseet ja alisteiset kysymyslauseet esiintyvät usein muotteina. Joissakin tapauksissa oppijat jättävät että-konjunktion kirjoittamatta, ja kO-kysymyspartikkelin sijasta he käyttävät jos-konjunktiota. Verbeistä on lisäksi sellaisia esiintymiä, joissa verbiä seuraa pelkkä objekti tai adverbiaali.

Verbi puhua poikkeaa aineistoni muista kommunikaatioverbeistä siten, että se esiintyy useamman eri sijamuotoisen täydennyksen kanssa kuin tekstien muut kommunikaatioverbit. Kaikkein frekventeimmät puhua-verbin esiintymät ovat sellaisia, joissa oppijat mainitsevat verbin yhteydessä puhekumppanin käyttämällä kanssa-postpositiota.

 

Keywords: kommunikaatioverbi, oppijankieli, paikallissija, referointimuotti

 

Lähteet

Määttä, Tuija. 2011. Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä. – Lähivertailuja/Lähivõrdlusi 21. Tallinn, 154–182.

Määttä, Tuija 2013. Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa. (tulossa, AFinLa-e).

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto