Koteksti ja lähisukukielen ymmärtäminen äidinkielen pohjalta

Pirkko Muikku-Werner ja Annekatrin Kaivapalu
Itä-Suomen yliopisto ja Tallinnan yliopisto
kaivapa _arvaa_ tlu.ee

Lähisukukieltä on mahdollista ymmärtää jossain määrin ilman muodollista opetustakin. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota siihen lingvististen, mentaalisten, interaktiivisten ja kulttuurienvälisten kompetenssien kokonaisuuteen, joka aktivoituu, kun esimerkiksi kuulija passiivisella kielellään havainnoi lingvististä toimintaa. Myös luotaessa järjellistä kokonaisuutta  kirjoitetusta tekstistä  tarvitaan päättelyä ja tietyntyyppistä karsintaa. Vaikka sanaston samankaltaisuus on tietysti ymmärtämisen tärkeä edellytys, oikeaan merkitykseen on mahdollista päätyä silloinkin, kun sanaa ei enää voi tunnistaa ulkoasun perusteella sukulaissanaksi tai sukulaisuutta ei ole. Tällöin outo sana saatetaan prosessoida kotekstin, lähitekstin, perusteella. Toisen sanan uskotaan edellyttävän jonkin toisen sanan myötäesiintymistä, ja sanaa käyttäessämme otamme ehkä tiedostamattamme huomioon muun muassa sen tyypilliset kollokaatit. Kiinnostava kysymys on se, onko mahdollista, että esimerkiksi suomenpuhuja siirtää äidinkielensä vierussanaodotuksen myös viroon. Toisaalta tekstielementteihin kytkeytyvien erilaisten rakenteellisten olettamusten, esimerkiksi rektion, täyttymättömyys lähtökielen käytänteen mukaisesti voi haitata merkityksen tavoittamista, vaikka sukukielten sanat muistuttaisivatkin toisiaan. Esitelmässämme tarkastelemme, miten kirjoitetussa tekstissä koteksti vaikuttaa yhtäältä viron, toisaalta suomen ymmärtämiseen. Edistääkö tarjoutuvien kollokaattien niukkuus merkityksen välittymistä? Jos rektio on kohdekielessä erilainen (lisaks Soomele), vaikeutuuko sisällön hahmottaminen. Materiaalina ovat käännöstekstit. Tarkoituksena on pohtia, millaisella tutkimusasetelmalla kotekstin vaikutusta voisi selvittää. Kun analysoimamme esimerkkitapaukset sisältyvät kokonaiseen artikkeliin, on vaikea tietää, mikä merkitys tekstikokonaisuudella ja maailmantiedolla on käännöksen laatuun.

 

Lähteet:

Kaivapalu, Annekatrin 2013. Mutual intelligibility in language learning context – symmetrical or not? –Abstracts. NORDAND 11. Den 11:e konferensen om Nordens språk som andra- och främmandespråk. Stockholm: Stockholms Universitet, 26.

Kaivapalu, Annekatrin, Pirkko Muikku-Werner 2010. Reseptiivinen monikielisyys: miten suomenkielinen oppija ymmärtää viroa äidinkielensä pohjalta? – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 20, 68–97.

Muikku, Werner 2013. Vironkielisen tekstin ymmärtäminen suomen kielen pohjalta. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 23, 210–237.

Rehbein, Jochen, Jan D. ten Thije, Anna Verschick  2011. Lingua receptiva (LaRa) – remarks on the quintessence of receptive multilingualism. – International Journal of Bilingualism, 248−264.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto