Ympäristö ja energia

Lämmitys ja jäähdytys

2.-4. kerroksen toimisto- ja opetustilojen lämmönjakotapana on säteilypaneelilämmitys. Paneeleita käytetään myös tilojen jäähdytykseen. Tilojen yhtäaikainen jäähdytys ja lämmitys on estetty. Huonejäähdytyksen ja -lämmityksen säätö tapahtuu automaattisesti lämpötila- ja läsnäoloanturien avulla. Huonelämpötilan tavoitearvo on lämmityskaudella 21 °C ja kesän jäähdytyskaudella +23,5 °C. Käyttäjä voi poikkeuttaa tavoitearvoa huoneanturin nupilla +/- 1,5 °C. Lämmitysraja on ohjelmallisesti lukittu aina +21 °C:een.

2. kellarikerroksen- 1. kerroksen lämmitys tapahtuu seinään kiinnitetyillä lämmityspattereilla ja jäähdytyksessä käytetään ilmanvaihdon lisäksi tarvittaessa jäähdytyskonvektoreita. Huonejäähdytyksen säätö tapahtuu automaattisesti lämpötila-anturien avulla.

Rakennuksen talotekniikka noudattaa sisäilmaluokituksen luokkaa S2, jonka mukaan huonelämpötilaa pidetään normaalina, jos se vaihtelee välillä 20 - 23 °C, kun ulkolämpötila on maksimissaan 10 °C (24h keskiarvo). Kesähelteillä, kun ulkolämpötila (24h keskiarvo) on 20 °C, sisälämpötilan sallittu maksimiarvo on 27 °C. Sallimalla näin sisäilman suurempi lämpötila kuumimpaan vuodenaikaan, saavutetaan jäähdytyksessä energiansäästöä. Ulkolämpötilan ollessa korkea ihmiset yleensä myös pukeutuvat kevyemmin, jolloin sisätiloissakin voidaan sallia korkeampi lämpötila.

Mikäli huonelämpötilat jatkuvasti ovat edellä mainittujen rajojen ulkopuolella (mittaus pöytätason korkeudelta eikä aivan ulkoseinän vierestä), tulee vuokralaisen ottaa yhteyttä kiinteistönhuoltoon (tehdä vikailmoitus).

Rakennuksen 2.-4. kerroksien puualumiini-ikkunat on varustettu sälekaihtimin. Sälekaihtimia käyttämällä voi vähentää kesähelteillä tilojen ylilämpenemistä ja siten vähentää jäähdytysenergiantarvetta. 1. kerroksen opetustiloissa on sähkökäyttöiset pimennysverhot.

5.2  Ilmastointi

Ilmanvaihtokoneet on ryhmitelty käyttöaikojen ja – tarkoitusten mukaisesti. Ilmanvaihtoa pienennetään yöaikaan. Ilmastointikoneilla on ajastimet, joilla voi myös ilta-aikaan tehostaa ilmanvaihtoa mahdollisten yleisötilaisuuksien yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa tilaisuuksista tulee ilmoittaa facility-infossa hyvissä ajoin etukäteen ennen tapahtumaa. Lisäksi iv-lisäaikapainikkeita on kaikissa auditorioissa, jokaisen kerroksen pääaulassa sekä keittiössä.

Tiloissa, joissa on muuttuva henkilökuorma, tai tilojen käyttö ei ole jatkuvaa, käytetään muuttuvaa, tarpeenmukaista ilmavirtaa. Tällöin kanavistot on varustettu ilmamääräsäätimillä ja ilmanvaihtoa ohjataan ilmanlaatu-anturein rakennusautomaation ja tarpeenmukaisen ilmanvaihtojärjestelmän toimesta.

5.3  Sähkönkulutus ja valaistus

Yleisten tilojen energiankulutus laskutetaan vuokralaiselta. Keittiön sähkönkulutus mitataan erikseen ja laskutus tapahtuu mittarilukeman mukaan.

Valaistus on toteutettu led- ja loisteputkivalaisimilla. Led-valaisimet sijaitsevat pääosin käytävä- ja aulatiloissa. Valaisimet kytkeytyvät päälle pääosin läsnäolotunnistimien mukaan. Osassa valaisimia on automaattinen säätö päivänvalon määrän mukaan. Suurin osa työpisteiden valaisimista on myös himmennettävissä valaisin- tai tilakohtaisesti. Kiinteistössä on atk-pohjainen valaistuksen ohjausjärjestelmä, jonka avulla pystytään muuttamaan yksittäisten tilojen osalta valaistuksen perusasetuksia. Mikäli on tarvetta näihin muutoksiin, niin ota yhteyttä osoitteeseen lampunvaihdot@utu.fi. Lampun vaihto on vuokralaisen omalla kustannuksella tehtävä toimenpide, jonka voi tilata Turun yliopiston edustajalta.

Työpisteissä pistorasiat löytyvät pistorasiapylväissä. Kalustuksen muuttaminen on helppoa pistorasiapylvään liikuttamismahdollisuuden huomioiden.

Neuvotteluhuoneissa ja vastaavissa tiloissa pistorasioita on myös johtokouruissa seinillä tai upotettuina suoraan seiniin. Siivousta varten pistorasioita on sijoitettu myös käytäväalueille.

Mikäli pistorasia on tarkoitettu tiettyä kojetta varten (merkintä pistorasiassa), siihen ei saa kytkeä muita laitteita. Pistorasiat on suojattu johdonsuojan lisäksi vikavirtasuojalla, joka katkaisee virran, mikäli pistorasiaan liitetään viallinen laite tai laite vikaantuu käytön aikana. Pistorasioissa olevat merkinnät ovat huoltohenkilöstöä varten.

TV- ja radioantennipisteitä on vain neuvotteluhuoneissa. Lähtökohtana on, että TV:tä ja radiota tarvittaessa käytetään ATK-verkkoa.

Työpisteiden ATK-pisteet ovat pistorasiapylväissä. Muissa tiloissa ATK-pisteitä on seinillä tekniikkakourussa, suoraan seinissä tai pistorasiapylväissä.

5.4  Vedenkäyttö

Yleisissä wc-tiloissa sekä toimistojen wc-tiloissa on elektroniset hanat. Yleisö-wc-tiloissa on urinaalit. Ravintolalla on oma vesimittari.

Jos vesihanaa ei saa kunnolla suljettua, vaan se jää tiputtamaan, tee vikailmoitus Caverionille tekniseenhuoltoon intran kautta osoitteessa http://www.caverion.fi/yhteystiedot/kiinteisto-helpdesk-24h/palveluilmoitus. Säästetään vettä korjaamalla vuotava hana pikaisesti.

5.5  Rakennuksen jätehuolto

Rakennukselle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jonka tavoitteiden mukaisesti kiinteistön jätehuolto pyrkii toimimaan.

Jätehuollon tilat löytyvät 1. kellarikerroksesta. Jätehuollon tiloissa on jätteenlajittelupisteet polttokelpoiselle jätteelle, keräyspaperille, kartongille, metallille, lasille, kaatopaikkajätteelle ja biojätteelle.

Erikoisjätteiden keräyksestä ja poiskuljettamisesta/kierrättämisestä vastaa yritys itse omissa tiloissaan. Erikoisjätteiden säilyttämisessä ja poiskuljettamisessa on huomioitava käyttäjä- ja ympäristöturvallisuus. Erikoisjätteitä ovat esimerkiksi ongelmajätteet ja tietosuojamateriaali.

Käyttäjä voi vaikuttaa toiminnastaan syntyvään jätemäärään muun muassa kierrättämällä tai tilaamalla tuotteet vain tarvittavissa määrin pakattuina.

 

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto