Cyrin Sanomat 4/2015
tonttulakki.png

Puheenvuoro: Terveisiä maailman laidalta!

Dosentti Hanna Lagström

Hanna.jpgHyvän kasvun avaimet -tutkimuksessa äideiltä imetysaikana kerätyt rintamaito-näytteet tarjosivat mahdollisuuden tutkijavierailuun. Kesällä 2014 sovittiin näytteiden analysoinnista professori David Cameron-Smithin ryhmän kanssa (Liggins Institute, Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti). Itse laboratorioanalyysit oli jo saatu valmiiksi, mutta yhteinen panostus aineiston syvällisempään pyörittelyyn, tulosten tarkasteluun sekä yhdysvaikutusten mallintamiseen alkoi vaikuttaa tarpeelliselta. Jo käynnistynyt yhteistyö oli oiva alusta hiukan pidemmän tutkimusvierailun toteuttamiseksi.

Lokakuun loppupuolelta työpisteeni on sijainnut kirjaimellisesti (lue Suomesta katsoen) maailman laidalla. Arkiseen työrytmiin solahtaminen on sujunut kohtuullisen kitkattomasti. Oman tutkijantyön lisäksi on ollut mielenkiintoista tutustua Liggins instituuttiin, joka kuvaa itseään yhtenä maailman johtavana sikiöajan ja lasten terveyden sekä muun kehityksen ja ravitsemuksen, epigenetiikan ja evoluutiolääketieteen yksikkönä. Liggins instituutissa keskeistä on yhteistyö sekä akateemisten että muiden kumppaneiden kanssa. Hauska yhteensattuma oli, kun huomasin, että paikallisen työpisteeni tuntumassa työskentelee porukkaa Teutorista tutun otsikon alla: Type 1 Diabetes TrialNet. Maailma on kuitenkin aika pieni.

Täällä olo on tarjonnut myös mahdollisuuden päästä tutustumaan lähemmin Hyvän kasvun avaimet -tutkimusta vastaavaan Growing Up New Zealand -tutkimukseen. On hämmästyttävää kuinka samankaltaisia tutkimuksia maailmalla tehdään osin toisista tietämättä! Growing Up -tutkimuksessa on mukana noin 7000 lasta ja heitäkin seurataan raskausajalta aina aikuisuuteen saakka. Jo pari tapaamista kyseisen tutkimustiimin kanssa on herättänyt innostavia ajatuksia tutkimusyhteistyöstä. Tutkijavierailuja Suomeen on jo suunnitteilla! 

tonttulakki.png

Uusia julkaisuja

Riikka Korja, Jorma Piha, Riia Otava, Chloe Lavanchy-Scaiola, Sari Ahlqvist-Björkroth, Minna Aromaa ja Hannele Räihä:

Vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin ja vanhempien kompetenssin tunteen yhteys perheen sisäiseen vuorovaikutukseen.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin ja vanhemmuuden kompetenssin tunteen vaikutusta perheen keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tutkimus on osa Hyvän kasvun avaimet -tutkimushanketta. Tutkimukseen osallistui 120 perhettä. Molempien vanhempien psyykkistä hyvinvointia arvioitiin ahdistusta ja masennusta kartoittavilla kyselylomakkeilla raskausaikana, vauvavaiheessa ja lapsen ollessa 18 kuukautta. Vanhemmuuden kompetenssin kokemusta arvioitiin molemmilla vanhemmilla kyselylomakkeella 18 kuukauden iässä. Isän, äidin ja lapsen välistä triadista vuorovaikutusta arvioitiin videoitavassa vuorovaikutustilanteessa lapsen ollessa 18 kuukautta.

Tulokset osoittivat, että äidin masennusoireet raskauden aikana ja äidin ahdistuneisuus 18 kuukauden iässä olivat yhteydessä alhaisempaan koordinointiin isän, äidin ja lapsen triadisessa vuorovaikutustilanteessa. Isän masennus tai ahdistusoireet eivät olleet yhteydessä vuorovaikutukseen. Tulokset osoittivat myös, että isän kompetenssin tunne opetukseen liittyvissä vanhemmuuden tehtävissä ja äidin kompetenssin tunne emotionaalisissa vanhemmuuden tehtävissä olivat yhteydessä korkeampaan koordinaatioon perheen vuorovaikutustilanteessa.

Vanhempien kompetenssin tunne näyttää olevan merkittävä perheen vuorovaikutussuhteita vahvistava ja suojaava tekijä. Tulokset myös vahvistavat käsitystä siitä, että vanhempien ja erityisesti äidin psyykkinen hyvinvointi on tärkeä tekijä perhesuhteiden rakentumisessa.

 tonttulakki.png

Jenni Vaarno, Harri Niinikoski, Anne Kaljonen, Minna Aromaa ja Hanna Lagström:

Vanhempien syömiskäyttäytyminen ja lasten syöttäminen.

Se miten lasta syötetään varhaislapsuudessa vaikuttaa siihen miten lapsi kasvaa ja kehittyy, ja on merkityksellinen myös aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille.  Monet psykologiset, sosioekonomiset ja taloudelliset vanhempiin liittyvät tekijät voivat vaikuttaa siihen miten lapsia syötetään. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten äitien ja isien syömiskäyttäytyminen vaikuttaa vauvan ja lapsen syöttämiseen. Tutkimus on osa Hyvän kasvun avaimet- tutkimusta.

Vanhempien syömiskäyttäytymistä mitattiin kolmella kyselylomakkeella lapsen ollessa 4kk tai 13kk. The Three Factor Eating Questionnaire (TFEQ) mittaa syömisen tietoista rajoittamista, kontrolloitua syömistä ja tunnesyömistä. Food Neophobia Scale (FNS) mittaa uusien ruokien pelkoa /välttämistä ja Index of Diet Quality (IDQ) suositusten mukaisen ruokavalion noudattamista.

Täysimetyksen kesto oli tutkittavien keskuudessa keskimäärin 2.4kk, kokonaisimetyksen 8.1kk ja lisäruuat aloitettiin yleensä ennen 4kk:n ikää. Äitien rajoittavan syömisen ja ruokaneofobian sekä isien ruokavalion laadun havaittiin olevan selvästi yhteydessä lapsen syöttämiseen. Äidit, jotka rajoittivat voimakkaammin omaa syömistään, aloittivat lisäruuat aiemmin verrattuna äiteihin, jotka eivät rajoittaneet syömistään. Täys- ja kokonaisimetyksen kesto oli lyhyempi äideillä, jotka välttivät uusia ruokia. Isien huono ruokavalion laatu oli puolestaan yhteydessä lyhempään kokonaisimetyksen kestoon. 

Vanhempien oma syömiskäyttäytyminen vaikuttaa siihen, miten vauvoja ja pieniä lapsia syötetään. Tämän tutkimuksen mukaan pidempää imetyksen kestoa ja myöhäisempää lisäruokien aloittamista tukee vanhempien vähäinen syömisen rajoittaminen ja uusien ruokien pelko, sekä hyvä ruokavalion laatu. 

tonttulakki.png

Uusia opinnäytteitä

Tuire Löhönen:

Suvuittain esiintyvien kielellisten ja oppimisvaikeuksien yhteys kuullunprosessointiin 4−5 vuoden iässä – ERP-tutkimus.

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin voidaanko kuuloherätevastemenetelmää käyttäen saada esille suvuittain esiintyviä kielellisiä ja oppimisvaikeuksia 4−5 vuoden ikäisiltä lapsilta, vaikka behavioraalisten testien mukaan lapsen kielellinen taitotaso olisi varhaiskehityksen osalta normaali. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuullunprosessoinnin taitoja kontrolliryhmän lapsilla (n=11) ja riskiryhmän lapsilla (n=9), joiden suvussa oli todettu kielellisiä ja oppimisvaikeuksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin Hyvän kasvun avaimet –kohortti­tutkimuksen Puhu pois –osaprojektissa.

Tutkimuksessa havaittiin, että keskiarvoiset P150-, N250- ja molempien devianttien aikaansaamat MMN-vasteet asettuivat aiemman tutkimustiedon mukaiseen kehitykselliseen aikaikkunaan. Kaikissa kuuloherätevastekomponenteissa oli nähtävissä kuitenkin suurta yksilöllistä vaihtelua, mikä kertoo 4−5-vuotiaiden lasten kuullunprosessoinnin taitojen olevan vielä kypsymisvaiheessa. Kontrolliryhmän ja riskiryhmän kuuloherätevasteista löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja, jotka paikantuivat puheäänteiden prosessoinnin kannalta keskeisille aivoalueille. Tämä antoi viitteitä siitä, että riskiryhmän koehenkilöillä nimenomaan puheen kannalta tärkeiden akustisten ominaisuuksien prosessoiminen olisi heikompaa kuin kontrolliryhmän koehenkilöillä.

tonttulakki.png

Lapsuudentutkimuksen konferenssin abstraktihaku on käynnissä! 

Lapsuudentutkimuksen seitsemäs konferenssi järjestetään CYRIn ja Lapsuudentutkimuksen seuran yhteistyönä kesäkuussa 2016 Turussa. Konferenssi on kansainvälinen ja sen teemana on Childhood in Everyday Life. Konferenssin abstraktihaku on parhaillaan käynnissä ja jatkuu tammikuun  loppuun asti. Abstraktia voi esittää suulliseen esitykseen, posterisessioon tai voit ryhmäsi kanssa järjestää symposiumin tai johonkin tiettyyn teemaan liitetyn työpajan. Konferenssiin ovat tervetulleita kaikki lapsiin ja lapsuuteen liittyvien kysymysten parissa työskentelevät!

Lisätietoja konferenssista sekä tarkemmat ohjeet abstraktin jättöön löydät osoitteesta www.childhood2016.fi.

 tonttulakki.png
 
Nuoret luupin alla 2014 -raportti julkaistiin

Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI on toteuttanut Nuoret luupin alla –kyselytutki­mus­ta kahden vuoden välein vuodesta 2008 alkaen. Kysely tuottaa kouluille ja kunnille tietoa lasten ja nuorten näkemyksistä liittyen mm. vapaa-ajankäyttöön, hyvinvointiin, turvallisuuteen sekä kouluun, tulevaisuuteen ja vaikuttamiseen. Vuonna 2014 tutkimuksen eritysteemana oli kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus. Tutkimukseen vastasi yhteensä lähes 1800 viides-, seitsemäs-, ja yhdeksäsluokkalaista nuorta pääasiassa Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Lue lisää Nuoret luupin alla -tutkimuksesta tästä >> Raportti 2014 

 tonttulakki.png

Iloa, rauhaa ja lapsenmielistä joulun taikaa!

cyrin tonttuset.jpg
Toivoo Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tonttuset

Tilaa Cyrin Sanomat

Saat ajankohtaista tietoa Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Cyrin tutkimuksista ja tapahtumista. Voit liittyä postituslistalle lähettämällä pyynnön osoitteeseen cyri@utu.fi
 
Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto