Cyrin Sanomat 2/2015
sandaalit.png

Puheenvuoro: Tettiläisenä cyrissä…

Tuuve Nieminen, Suopellon yläkoulu, Naantali

Olin maaliskuussa viikon TET-harjoittelussa Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus cyrissä. Tein siellä monennäköisiä töitä. Työtehtäviini kuului muun muassa tarra-arkkien leikkaamista, lääkeputkien tarroitusta, arkistointia, lomakkeiden syöttöä koneelle sekä muutamissa tutkimuksissa avustaminen.

Toisena työpäivänäni menin syömään pähkinää sisältävän energiapatukan, joka aiheutti minulle pahan allergisen kohtauksen. Onneksi mukavat unitutkimustyöntekijät antoivat minun nukkua unitutkimushuoneessa sen työpäivän ajan.

Mukavinta viikossa oli labrassa työskentely. Tarrojen leikkaus ja lääkeputkien tarroitus olivat pikkutarkkoja töitä, joita oli mukava väsertää radio Aallon kappaleita kuunnellessa. Aamuiset teehetket olivat myös mukavia. Oli kiva kuunnella äitini ja hänen työkavereidensa juttuja ja tarinoita kuluneilta päiviltä ja viikoilta. Teutori yleensäkin oli hyvä ja mukava paikka työskennellä. Aluksi olin vähän hukassa siellä kulkiessani, mutta viikon aikana opin tuntemaan rakennuksen.

Mieleenpainuvin työtehtävä oli, kun sain tulla seuraamaan pienen vauvan verikoetta. Sain leikittää vauvaa heiluttelemalla heliseviä leluja sen edessä. Samalla opin myös uusia asioita vauvoista ja niiden hoidosta.

TET-viikkoni oli hyvin opettavainen ja mukava!

sandaalit.png

Julkaisuja 

”Meidän pitäisi aikuisina avata silmämme juuri näille lapsille,
jotka eivät tee itsestään numeroa.”

Lasten ja nuorten yksinäisyys on vakava ja raadollinen ilmiö, itse itseään pahentava kierre. Asia käy ilmi Niina Junttilan tuoreesta kirjasta ”Kavereita nolla”. Pysäyttävää kirjassa on havainto, että jo 3-vuotiaista lapsista erottuu yksinäisyyteen taipuvainen ryhmä. Havainto löytyi Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimushankkeessa.

Tulosten mukaan jo 3-vuotiailla lapsilla niin sanotun sosiaalisen kompetenssin profiilit olivat suhteellisen selkeitä. Tutkimuksessa mukana olleista lapsista 66 prosenttia oli ikätasolleen optimaalinen sosiaalinen kompetenssi: hyvät yhteistyötaidot, kyky tuntea empatiaa ja suhteellisen vähän impulsiivista tai häiritsevää käyttäytymistä. Toinen ryhmä lapsia olivat niin sanotut tulisielut. Heillä oli paljon sekä positiivista että negatiivista toimintaa. Näitä lapsia oli vastaajista noin 20 prosenttia. Kolmas ryhmä lapsia nimettiin ”huomaamattomiksi”. Heitä oli 14 prosenttia. Heidän profiilinsa on lähes täsmälleen samanlainen kuin niillä nuorilla, jotka yläkoulussa ovat joukon yksinäisimpiä, ahdistuneimpia, masentuneimpia ja uupuneimpia. Nämä pienet eivät muiden silmissä olleet erityisen yhteistyötaitoisia, eivät empaattisia, mutta eivät myöskään impulsiivisia tai häiritseviä. Karusti sanottuna he eivät olleet mitään.

Suomalaiskoulujen lapsista ja nuorista 10–20 prosenttia on enemmän tai vähemmän ja pidempi- tai lyhytaikaisemmin yksinäisiä. Silmiinpistävää on erityisesti se, että ala- ja yläkouluikäisistä pojista jopa 30 prosenttia oli yksinäisiä vähintään yhden lukukauden aikana. Esimerkiksi kulttuuriset tekijät voivat osaltaan asiaa selittää sitä, miksi pojat ovat yksinäisempiä kuin tytöt: tytöt nostavat oman yksinäisyytensä poikia herkemmin esille. Lasten ja nuorten yksinäisyyden helpottamisessa Junttila korostaa kodin ja perheen merkitystä ja kehottaa vanhempia olemaan kiinnostuneita lapsistaan. Uudet harrastukset ja perheen kesken vietetty aika voivat myös auttaa. Tärkeää olisi myös pyrkiä muuttamaan yksinäisten ihmisten omia ajattelumalleja.

Teksti on lyhennelmä Uuden Suomen (11.2.2015) artikkelista. Artikkeli luettavissa: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/77709-karu-ilmio-nakyy-jo-3-vuotiaana-he-ovat-nakymattomia#

sandaalit.png

Uusia opinnäytteitä:

Metsä, Anna

Taaperon temperamentin ja perheen triadisen vuorovaikutuksen yhteys taaperon sosiaaliseen kompetenssiin

Psykologian pro gradu -tutkimuksessa tarkasteltiin lapsen kolmen vuoden iässä arvioidun temperamentin yhteyttä sosiaaliseen kompetenssiin. Lisäksi selvitettiin, onko 18 kk:n iässä arvioidulla triadisella isän, äidin ja lapsen välisellä vuorovaikutuksen laadulla yhteyttä lapsen sosiaaliseen kompetenssiin ja muokkaako temperamentti tätä yhteyttä jollakin tavalla. Tutkimukseen osallistui 92 perhettä Hyvän kasvun avaimet -hankkeesta.

Tutkimuksen mukaan lapsen temperamenttipiirteistä aloitteellisuus ja itsesäätely ovat yhteydessä yhteistyötaitoihin. Temperamenttipiirteiden ollessa voimakkaampia, myös yhteistyötaitoja on enemmän. Temperamenttipiirre negatiivinen affektiivisuus oli yhteydessä impulsiivisuuteen; negatiivisen affektiivisuuden kasvaessa myös impulsiivisuus kasvaa. Lapsen temperamenttipiirteet voidaan siten nähdä joko suojaavina tai riskitekijöinä lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Perheen triadisen vuorovaikutuksen laatu ei sen sijaan ollut yhteydessä lapsen sosiaaliseen kompetenssiin.

Ahonen, Riikka

Lapsen temperamentin varhainen pysyvyys ja temperamentin yhteys lapsen sosioemotionaalisiin käyttäytymisen ongelmiin.

Psykologian pro gradu -tutkimuksessa selvitettiin, onko lapsen 8 kk:n iässä arvioitu temperamentti yhteydessä lapsen 3 vuoden iässä arvioituun temperamenttiin. Lisäksi tutkittiin, ennustaako 8 kk:n iässä arvioitu temperamentti sosioemotionaalisia käyttäytymisen ongelmia 3-vuotiailla lapsilla. Tutkimuksen aineisto koostui 1279 hyvän kasvun avaimet tutkimusperheestä.

Tutkimuksen mukaan lapsen temperamentilla ei havaittu absoluuttista pysyvyyttä 8 kk:n ja 3 ikävuoden välillä. Temperamenttiulottuvuuksien väliltä löydettiin kuitenkin suhteellista pysyvyyttä. Ekstroversio, negatiivinen affektiivisuus ja orientaatio/säätely sekä kehittynyt tahdonalainen hallinta korreloivat keskenään vauva- ja leikki-iässä mitattuna. Tutkittaessa temperamentin yhteyttä sosioemotionaalisen käyttäytymisen ongelmiin vauvan 8 kk:n iässä mitattu negatiivinen affektiivisuus selitti sosioemotionaalisia käyttäytymisen ongelmia 3-vuotiailla lapsilla, vaikkakin selitysaste jäi heikoksi. Tutkimuksen 8 kk:n ikäisten vauvojen vähäisen säätelyn/orientaation ei puolestaan havaittu tässä tutkimuksessa ennustavan 3-vuotiaana sosioemotionaalisen kehityksen ongelmia.

Synnynnäisesti paljon negatiivisia emootioita kokevilla vauvoilla voidaan tutkimuksen mukaan katsoa olevan suurempi riski sosioemotionaalisten käyttäytymisen ongelmien kehittymiselle ja varhaisella puuttumisella ja tuella voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa epäsuotuisaan kehityskulkuun.

 sandaalit.png

Ajankohtaista

Nimityksiä: Jonna Paavilainen keskuksen projektitutkijaksi

VTM, tohtorikoulutettava Jonna Paavilainen aloitti projektitutkijan toimessa 1.6. alkaen. Jonnan tutkimuksellisena kiinnostuksen kohteena on osallisuus, erityisesti suomalaisnuorten poliittinen tietämys ja kansalaisrooliin kasvaminen, joita hän myös väitöstyössään tutkii. Jonna työskentelee pääasiallisesti Nuoret luupin alla –hankkeessa. Tervetuloa tiimiin!

Kuulumisia Hyvän kasvun avaimista

Hyvän kasvun avaimet -tutkimus on saavuttanut jälleen uuden etapin, kun 5-vuotisseuranta saatiin pakettiin toukokuussa. Suurin kiitos etapin saavuttamisesta kuuluu tutkimushoitaja Anna-Mari Pieniniemelle, joka lämmöllä, iloisuudella ja paneutuvalla oteella ilahdutti niin perheitä tutkimuskäynneillä kuin meitä työtovereitakin kaffepausseilla. Anne-Mari palasi kesäkuun alusta takaisin TYKSiin, joten me cyriläiset haluamme vielä kerran kiittää Anne-Maria hyvästä työstä, mahtavasta työtoveruudesta ja  toivotamme tsemppiä uusvanhoihin haasteisiin.

Viisivuotiskäynnillä uutena osiona oli lasten liikunnallisten taitojen mittaaminen. Testi sisälsi mm. piirtämistä, tasapainoilua, hyppimistä ja pallottelua. Lasten kasvun ja kehityksen seurannan lisäksi koko perheen kehon koostumukset mitattiin (InBody). Tietoa perheiltä kerättiin myös kyselylomakkein, joissa kartoitettiin moninaisia asioita lapsen kehityksestä ja käyttäytymisestä, vanhemmuudesta, kasvatuksesta, lapsen kasvuympäristöistä ja perheiden terveyskäyttäytymisestä. 5-vuotisseurantapisteen mittavaa aineistoa muokataan parhaillaan tutkijoiden käyttöön. Samanaikaisesti valmistellaan keväällä 2016 alkavaa 8-vuotisseurantaa. Tutkimusvastaanottotilat ovat tämän väliajan yhteiskäytössä: elo-syyskuussa erikoispsykologi Anna Nyman tekee neuropsykologisia testauksia Pipari-tutkimusprojektin lapsille Syksyllä käynnistyy myös Diabetes ja raskaus-tutkimuksen 9-vuotisseurantakäynnit äiti-lapsipareilla. Lisää PIPARI-tutkimuksesta: http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/pipari/Sivut/home.aspx.

Mistä on kysymys? Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimuksen tavoitteena on tuottaa aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin lapsen, hänen perheensä ja kasvuolosuhteensa huomioonottavaa perustietoa lapsuus- ja nuoruusajan kehityksestä. Tutkimus tuo laajasti esiin useiden samanaikaisten, mutta eri tieteenalojen intressipiiriin kuuluvien tekijöiden välisiä yhteyksiä. Kattavan pitkittäisaineiston ja monitieteisen konsortion avulla tutkitaan terveydellisten, psykososiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta lasten ja lapsiperheiden arjessa.

Lapsen kasvun haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan monitieteellistä, kattavaa seurantatutkimusta, jossa selvitetään laaja-alaisesti yksilön kehitykseen vaikuttavien riskitekijöiden, perheen psykologisen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen sekä yhteiskunnan sosiaali-, koulutus- ja terveyspalveluiden toiminnan yhteyksiä lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Ajantasaisen tutkimuksen merkitys korostuu erityisesti yhteiskunnallisten muutosten myötä.

Kiinnostuitko Hyvän kasvun avaimista? Lue lisää osoitteesta: www.utu.fi/hka

Cyriläiset Tampereella... nääs!

”Helsinkiläisillä on Linnanmäki ja manselaisilla Särkänniemi. Mitä turkulaisilla on?
 
- tienviitta Tampereelle”

Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen väki toteutti kaksipäiväisen ekskursion Tampereelle 2.-3.6. Kyseessä oli yhdistetty koulutus-, työhyvinvointi- ja opintomatka, josta keskeisimpänä mieleen jäi hauska ja ennen kaikkea luova tunnelma. Matka alkoi työn täyteisenä jo junassa, jossa jakauduimme ryhmiin ja työstimme etukäteen suunniteltuja työnkehittämisteemoja. Jatkoimme ryhmätöitä Varalan urheiluopistossa vielä iltapäivän, jonka jälkeen vuorossa oli reissun työssä jaksamista edistänyt osio. Urheiluopiston rehtori emerita Aila Tammisen johdolla suunnistimme kulttuurikävelylle Pispalaan. Mielenkiintoisen kävelyn innoittamana jatkoimme keskusteluja saunoen, jonka jälkeen cyri vaikeni hyvissä ajoin hotelli Rosendahlin pehmeisiin lakanoihin.

Toisena päivänä ohjelmassa oli vierailut Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus Perlaan sekä Lasten terveyden tutkimuskeskukseen (Tampere Center for Child Health Research). Vierailujen tavoitteena oli tutustua cyrin kanssa yhteisiä intressejä jakaviin tahoihin ja keskustella yhteistyömahdollisuuksista. Molemmat vierailut herättivät paljon ajatuksia, joten kotimatka sujui junakabinetissa kiivaasti keskustellen. Saimme molemmissa paikoissa lämpimän ja kiinnostuneen vastaanoton, mistä haluammekin kiittää paikallisia isäntiämme professori Katja Repoa ja professori Per Ashornia.

 sandaalit.png

Tulossa

Cyrin studia generalia & Lapsuudentutkimuksen päivät 2016

Keväällä 2015 järjestetty Cyrin seminaarisarja ”Lapsuus – tässä ja nyt” saa jatkoa syksyllä, jolloin käynnistämme yhteensä seitsemän luentotilaisuutta sisältävän ”Lapsi arjen instituutioissa” -studia generalian. Luennoissa pohditaan lapsen arjen keskeisimpien instituutioiden roolia perheiden elämässä. Luennot toteutetaan alan tutkijan ja käytännön toimijan vuoropuheluina. Studia generalia -sarja huipentuu kesäkuussa 2016 Turussa järjestettäviin kansainvälisiin Lapsuudentutkimuksen päiviin, missä keskustelu lapsuudesta arjessa ja arjesta lapsuudessa jatkuu.

Studia generalian tarkempi sisältö sekä lapsuudentutkimuksen päivien tarkemmat teemat, ohjelma ja kutsu työryhmiin ilmestyvät tuonnempana.

Seuraa ilmoittelua sivuillamme www.utu.fi/cyri

 sandaalit.png

Tilaa Cyrin Sanomat

Saat ajankohtaista tietoa Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Cyrin tutkimuksista ja tapahtumista. Voit liittyä postituslistalle lähettämällä viestin cyri@utu.fi.

 



 
Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto