Tietoa tutkimusperheille

Tähän mennessä tutkijaryhmämme jäsenet ovat raportoineet jo moninaisia tuloksia:
• Yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan tarjoama hoidon jatkuvuus lisää vanhempien tyytyväisyyttä neuvolapalveluihin
• Isien emotionaalinen yksinäisyys tulee raskausaikana vahvemmin esille kuin äideillä, kun taas lapsen synnyttyä äitien yksinäisyyden tunne kasvaa
• Vanhempien kompetenssin tunne näyttää olevan merkittävä perheen vuorovaikutussuhteita vahvistava ja suojaava tekijä
• Jo kolmevuotiaista lapsista voidaan erottaa sosiaaliseen huomaamattomuuteen ja siten myöhemmin yksinäisyyteen ahdistuneisuuden suhteen riskissä olevien ryhmä
• Äidin raskaudenaikainen sokeriaineenvaihdunta ja ylipaino ovat yhteydessä lapsen syntymäpainoon ja varhaiseen kasvuun
• Ylipainoiset äidit imettävät lapsiaan normaalipainoisia lyhyemmän ajan ja aloittavat myös lisäruokien antamisen varhemmin, ja tällä saattaa olla vaikutusta lapsen myöhempään kasvuun
• Normaalipainoisten äitien äidinmaidon rasvahappokoostumuksessa on parempi kuin ylipainoisten äitien
• Lapset, joilla oli suurempi geneettinen riski ylipainoon painoivat jo yhden ja kahden vuoden iässä enemmän kuin lapset, joilla oli pienempi geneettinen riski ylipainoon
• Vanhempien syömiskäyttäytyminen ja ruokaneofobia sekä ruokavalion huono laatu ovat yhteydessä lyhyempään rintaruokintaan ja varhentuneeseen lisäruokien antamiseen
• Aikuisilla ruokaneofobia heikentää ruokavalion laatua ja nostaa ylipainoa kuvaavaa painoindeksiä
• Atooppista ekseemaa sairastavat lapset saattavat vauvauintiharrastuksen yhteydessä olla alttiimpia rinoviruksen aiheuttamalle hengityksen vinkumiselle
• Äidin huoli lapsensa hitaasta kielen kehityksestä olisi otettava huomioon tehtäessä päätöksiä erityisen tuen tarpeista
• Leikki-ikäisten lasten ruutuaikaa vähentäviä tekijöitä on havaittu olevan mm. äitien korkeampi koulutus ja lapsen osallistuminen päivähoitoon
• Aiempi abortti ei ollut yhteydessä siihen kuinka paljon äidit odottavat saavansa tukea uuteen odotukseen neuvolasta
• Äitien synnytystä edeltävät masennusoireet ennustivat synnytyksenjälkeistä masennusta, joka taas on yhteydessä lyhyempään täysimetykseen
• Molempien vanhempien pidemmän aikavälin yksinäisyys oli voimakkaasti yhteydessä raskausajan masennukseen, sosiaaliseen ahdistuneisuuteen ja parisuhdetyytymättämyyteen
• Päivähoidossa olevat lapset liikkuvat kotihoidossa olevia lapsia enemmän, korkeammin koulutettujen isien reipas liikunta oli yhteydessä lasten reippaaseen liikuntaan ja vastaavasti lasten paikallaoloaika oli yhteydessä äitien paikallaoloaikaan
• aiheuttavat yli puolet äkillisistä hengitystieinfektioista alle 2-vuotiailla lapsilla

Rinovirukset aiheuttavat yli puolet äkillisistä hengitystieinfektioista alle 2-vuotiailla lapsilla



 


 

Lisätietoja Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksesta saat ottamalla meihin yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse:

hka-tutkimus(@)utu.fi / 040 4808575

Tutkimuksen johtajana toimii dosentti Hanna Lagström
hanna.lagstrom(@)utu.fi / 040 7276746


Ilmoita yhteystietojen muutos

Uudet yhteystiedot voi ilmoittaa tästä linkistä

Asiasana:
Tagit:
 

 Sisältöeditori

 



 

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto