in English
 
 
Eskarilaiset tutustumassa entisajan elämään

Lapset tutustuvat lähiympäristönsä menneisyyteen keskustelemalla ja erilaisia eläytymistä tukevia menetelmiä käyttämällä, tutustumalla lastenkirjallisuuteen, kertomalla kirjallisuuden pohjalta tarinoita sekä suunnittelemalla persoonallisia käsityötuotteita.

Kirstin elämää

Opetuskokeilun lähtökohtana on Raumalla sijaitseva Kirsti-niminen kotimuseo. Annastiina Mäkitalon kuvakirja “Vanhan Rauman Kirsti” (2012) kertoo 1900-luvun alun Raumasta ja se sisältää fiktiivisen tarinan lisäksi todellista tietoa tuon ajan elämästä, esineistöstä ja tapahtumista. Päähenkilö Kirsti on merimiehen kotitalon mukaan nimetty pieni tyttö, jonka isä on merimies ja äiti pyykkäri.

Retki kotimuseoon

Opetuskokeilu alkoi tutustumispäivällä merimiehen koti Kirstiin. Kirstissä lapset saivat vapaasti tutustua kotimuseoon ja sen pihapiiriin sekä itsenäisesti että oppaan johdolla. Kirstin pihapiiriin oli piilotettu kirje, jonka lapset löysivät. Kirje oli Kirsti-nimiseltä tytöltä, joka kertoi, että hänestä kertovasta tarinasta on kadonnut loppuratkaisu. Kirsti pyysi lapsia kuuntelemaan tarinaa ja keksimään sille lopun. Sen jälkeen lapsille luettiin Mäkitalon kuvakirjaa.

Ennakointikertomukset lasten ajatusten kuvaajana

Kirjassa Kirstin perheen isä on merillä ja lapset kaipaavat häntä. Isä on luvannut lapsille palaavansa, kun kirsikkapuu kukkii. Kirsti yrittää nopeuttaa isän saapumista nypläämällä kirsikan kukkia. Isää ei kuitenkaan kuulu ja perheen rahat alkavat olla vähissä. Äiti ilmoittaa, että Kirstin on myytävä kirsikan kukat torilla. Lukeminen katkaistiin tähän ja lapset saivat kertoa ennakointikertomuksen saduttamalla. Tarinan yhteyteen he piirsivät kuvan.

Käsityötuote antaa kokemukselle henkilökohtaisen merkityksen

Mäkitalon tarinan keskeisiä teemoja on odottaminen ja ikävöinti, jota kuvataan nyplätyin kukin ja posliinikoirin. Posliinikoirat liittyvät merenkulun perinteisiin. Tuliaisina saatuja koiria säilytettiin ikkunalaudalla ja ne käännettiin katsomaan sisään, kun merimiehet olivat maissa. Sekä kukat että posliinikoirat viestivät odotuksesta ja tietystä perheenjäsenestä.

Jokaisen lapsen tehtävänä oli suunnitella huovutettava hahmo, joka kertoisi samalla tavoin heistä. Opetuskokeilu jatkui seuraavina päivinä koululla, jossa lapset huovuttivat hahmonsa ja lisäsivät yksityiskohtia ompelemalla ja neulahuovuttamalla. Lisäksi lapsi kertoi hahmostaan tablettitietokoneen kirjanteko-ohjelmaan.

Omat kokemukset yhteisiksi

Lopuksi kaikkien lasten ennakointikertomukset luettiin ja niiden pohjalta keskusteltiin entisajan elämästä ja onnellisuudesta. Keskustelun jälkeen Mäkitalon kuvakirja luettiin loppuun ja loppuratkaisua verrattiin lasten kirjoittamiin. Lopuksi jokainen lapsi sai esitellä oman odottaja-hahmonsa ja kertoa sen merkityksestä. Lisäksi keskusteltiin oppimiskokemuksesta, alkuperäisestä tarinasta ja kotimuseoiden merkityksestä.

 

Marja-Leena Rönkkö malepe(at)utu.fi
Juli-Anna Aerila julaer(at)utu.fi

 
Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto