in English
 
 
Kotikaupungin arkkitehtuuria sisäistetään kehollisesti ja yhteisöllisesti toimien

Opetuskokeilussa perusopetuksen oppilaat tutustuivat Vanhan Rauman rakennettuun ympäristöön ja merimiehen koti Kirstiin käyttäen työskentelymenetelmänä havaintopohjaista ja moniaistista kehollista työskentelyä. Opetuskokeilun tavoitteena oli testata eheyttävää oppimista kuvataidetta, äidinkieltä ja kokemuksellisuutta yhdistäen.

Keholliset harjoitusten kautta performanssiin

Keholliset harjoitukset sekä moniaistinen lähestymistapa tuottavat havaintoihin, aisteihin, kokemuksiin ja toimintaan liittyvää tietoa paikasta. Paikan tutkiminen kehollisten harjoitusten kautta tapahtuu pienryhmissä. Pienryhmän paikkaa tutkiva kehollinen ja moniaistinen toiminta rakentaa ryhmän paikkakokemukseen yhteisöllisyyttä ja sitä kautta syventää kokemisen tasoa

Performanssiperinne juontaa ajatukseen inhimillisen elämän ja taiteen jäljittelystä.  Performanssi kehollisena ja moniaistisena menetelmänä toimii työvälineenä paikan tutkimisessa tai museoesineiden havainnollistamisessa. Sen lähtökohta voi olla arkisissa rakennetun ympäristön materiaaleissa tai esineissä, jotka kohotetaan esille performanssiesityksen myötä.

Havaintopohjaisen kehollisen työskentelyn kuvaaminen kertoo kokeilussa syntyneistä arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintökokemuksista. Eläytymällä myös muiden ryhmien havaintopohjaisiin esityksiin merimiehen koti Kirstissä arkkitehtuurikokemukset ja asumisen eleet laajenivat kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi 1700 – 1800-luvun asumisesta.

Kokonaisvaltainen kokemus entisajan asumisesta

Opetuskokeilussa oppilaat syvensivät kehollisia ja moniaistisia harjoituksia luokkatilasta museotilaan. Luokkatyöskentelyssä oppilaat valitsivat ryhmässä esineen, jonka kokoa, muotoa ja mittasuhteita he tutkivat kehollisesti. Vireyttävien harjoitusten jälkeen aistimatka merimiehen koti Kirstiin alkoi. Ensimmäisenä kotimuseossa toteutettuna varsinaisena harjoituksena oli toteuttaa kehollisia ja moniaistisia harjoituksia merimiehen koti Kirstissä. Oppilaat toteuttivatkin ryhmässä kehollisena eleenä Kirstin pihapuun, pihan keskellä olevan kaivon sekä kellarin taloon menevän portaikon.

Kehollisten harjoituksien jälkeen oppilaat toteuttivat merimiehen koti vielä havaintopohjaiset ja moniaistiset keholliset esitykset eli performanssit. Niissä heidän tehtävänään oli tutustua historialliseen ympäristöön ja pohtia, miten ympäristöä voisi muuttaa asujilleen paremmaksi.

Havaintoihin pohjautuva keholliset esitykset kohdistuivat merimiehen koti Kirstin vanhoihin huonekaluihin (lamppu, pöytä), myllynkiveen ja aitaan. Tällöin pöydästä toivottiin suurempaa käsillä näytettävällä kehollisella eleellä, pienryhmäläiset nostivat kätensä lampun varjostimen roolia täyttämään, myllynkiven toimintaa kuvattiin sen käyttöä jälijittelevällä liikkeellä ja aidan suojaavaa elementtiä jäsennettiin pienryhmän asettumisella vieri viereen aidan laudoituksen ja suojaavan kilven tavoin.   

Anne Keskitalo, anne.keskitalo@utu.fi
Juli Aerila, julaer@utu.fi
Marja-Leena Rönkkö, malepa@utu.fi
Kirsi Urmson, kirurm@utu.fi
Opetuskokeilussa mukana myös Kaisu Saarela

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto