in English
 
 
Flipped learning

Flipped learning vai flipped classroom?

Niin Suomessa kuin maailmalla on vallalla kaksi käänteisen oppimisen näkemystä, flipped classroom ja flipped learning. Näissä molemmissa keskitytään oppimisen yhteisöllisyyteen ja sen tuottamaan hyötyyn yksilön oppimisen näkökulmasta. Yhteisöllisyyden tukemisella on myönteisiä vaikutuksia oppilaiden keskinäisiin suhteisiin, itsetuntoon, koulumyönteisyyteen, oppimismotivaatioon sekä epäitsekkyyteen.

Flipped learning ja flipped classroom tarkoittavat kuitenkin eri asioita ja yhteisöllisyyden perusajatukset poikkeavat menetelmissä toisistaan. Kärjistäen flipped classroomissa on kyse yhteistoiminnallisesta oppimisesta, joka käynnistyy opettajan toimesta ja on opettajan kontrollin alaista.

Mistä kaikki sai alkunsa?

Flipped classroomin voidaan katsoa alkaneen vuonna 2007, kun coloradolaiset kemian opettajat Jon Bergmann ja Aron Sams ryhtyivät korvaamaan luento-opetuksensa nettivideoilla. Kyse oli lähinnä opetusteknisestä muutoksesta, jossa opettaja antoi läksyksi uuteen oppiaiheeseen tutustumisen ja luokassa hyödynnettiin sosiaalista ympäristöä opittavan asian soveltamisessa. Pian Bergmann ja Sams kuitenkin huomasivat, että opettajajohtoisesta opetuksesta luopumisella oli saavutettavissa huomattavia etuja, eikä kyse enää ollut pelkästään luokkahuoneen käänteistämisestä. Nykyisin tieteellisessä kirjallisuudessa heidän suuntauksestaan käytetään nimitystä ”Flipped Mastery Model”.

Käsite ”flipped learning” on peräisin vuodelta 2014 ja sen taustalla on isompi yhteisö, Flipped Learning Network. Useat pitävät tämän näkemyksen oppi-isänä Harvardin yliopiston fysiikan professoria Erik Mazuria ja hänen 1990-luvun alussa aloittamaansa muutostyötä opettajuudessa.



Flipped learningissä autetaan oppilaita itseohjautumaan

Flipped learningissä on kyse yhteisöllisestä oppimisesta, jossa oppilas saa hyödyntää yhteisöä ja opettajaa väylänä omaan motivoitumiseensa. Opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta yksilöllistä oppimista ja oppilaiden itseohjautuvuutta tukevaksi. Opettajat pitävät monesti itseohjautumisen ohjaamista ongelmallisena, Akoska sen pitäisi kummuta yksilöstä itsestään. Toisaalta se hyvin usein väärinymmärretään itseoppimiseksi. Itseohjautumista ei edes käsitteenä määritellä ilman yhteisöä.

Tutkimukset osoittavat, ettei käänteisessä oppimiskulttuurissa 10 - 15 % oppilaista itseohjaudu. Kolikon toinen puoli on, että huimat 85 % itseohjautuu.

Flipped learningissa opettajan rooli muuttuu

Siinä missä perinteisen opettamisen haasteet kumpuavat heterogeenisesta oppilasaineksesta, flipped learningissa heterogeenisuus nähdään oppimisen voimavara sekä väylänä niin identiteetin voimistumiselle kuin metatason oppimiselle.

Flipped learningissä opettaja ei pelkästään käänteistä luokkahuoneen tapahtumia vaan myös oman pedagogisen näkemyksensä oppimisesta. Yksinkertaisuudessaan on kyse oppilaan omaehtoisen oppimisen tukemisesta sekä oppilaan vapauttamisesta opiskelemaan omalla tasollaan. Opettaja ei eriytä oppilaidensa oppimista, vaan oppilaat tekevät sen itse yksinkertaisesti asettumalla omalle lähikehityksen vyöhykkeelleen. Opettaja sen sijaan tietoisesti vaikuttaa tuon vyöhykkeen laatuun ja toiminnallaan edistää oppilaiden metataitojen oppimista. 

Tutustu myös Marikan sivustoon: www.flippedlearning.fi

Marika Toivola, marika.k.toivola@utu.fi

Julkaisut

Toivola, M., & Silfverberg, H. (2015). Flipped learning –approach in mathematics teaching – a theoretical point of view. Proceedings of the Symposium of Finnish Mathematics and Science Education Research Association, Oulu. 

Toivola, M. (2014). Flipped learning - lääke matematiikan opiskelun motivaatio-ongelmiin? Dimensio.

Toivola, M. (2014). Avoimet oppimateriaalit auttavat oppilaskeskeisen oppimiskulttuurin luomisessa. LUMA-Sanomat.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto