Puhe yliopistolle ja tieteelle, OTT Janne Salminen
Arvoisa Turun yliopiston Rehtori, Hyvät Juhlavieraat, Ladies and Gentlemen

Tässä juhlaväessä ei ole yhtään ihmistä, joka ei jakaisi käsitystä tieteen ja tieteellisen tutkimuksen keskeisestä merkityksestä. Me ajattelemme tieteen ja uuden tiedon tuottamisen olevan ajassamme ensiarvoisen tärkeää. Että tutkimus on olennainen osa yhteiskuntaa. Ja näemme, kuinka tärkeitä ja ihmeellisiä yliopistot ovat niiden keskeisinä viljelypaikkoina, paikkoina, joissa argumentti voittaa auktoriteetin. Me kaikki myös tiedämme, kuinka tieteellinen tutkimus ja uuden tiedon tuottaminen on paljolti ei-tietämisen äärellä olemista: epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietämistä. Se vaatii aikaa ja panoksia – ja myös yhteistyötä, yhä enemmän monialaista yhteistyötä. Hyvä tutkija tunnistaa myös oman osaamisensa rajat ja tietää, milloin apuun tarvitaan toinen tutkija, jolla on toisenlaista tietoa ja kykyä. Oman alan läpikotaisen tuntemisen lisäksi moni- ja poikkialaisen yhteistyön kautta syntyy uusia oivalluksia ja moniulotteisempaa käsitystä asioista. Ajattelen, että vastaavasti myös tieteen on aika ajoin hyvä tunnustella omia rajojaan ja joskus vaikka kysyä, voisiko esimerkiksi yhteistyö taiteiden kanssa auttaa ilmaisemaan asioita tavoilla, joihin tieteen diskurssi ei aina taivu.

Tiede ja yliopistot ovat aina avautuneet itsensä ulkopuolelle muuhun yhteiskuntaan ja myös kansainvälisesti. Nyt on kuitenkin hyvä tiedostaa – asia, josta olemme monet kipeän tietoisia – että ilmapiirit juhlaväkemme ulkopuolella ovat yllättävänkin kovat tieteitä ja yliopistoa ja myös kansainvälisyyttä kohtaan. Ei tämä ole uutta: tietoa on pelätty ja tieteentekijät ovat kautta aikojen olleet vallanpitäjien huolena, painostuksen ja vainon kohteena. Se johtuu siitä, että tieto on valtaa. Ei päivää, jona tieteellisen tutkimuksen merkitystä ja yliopistoja ei haastettaisi keskusteluissa, joita ei edes käydä säännöillä, joihin olemme koulitut. Tämä lisää tutkijan vastuuta yhteiskunnassa. Ja edellyttää tutkijalta uudenlaisia taitoja viestiä myös tieteen kollegiaalisen piirin ulkopuolella. On tärkeää, että emme käänny vain valtaapitävien puoleen. Tehtävänämme on antaa ääni myös niille, joiden ääni ei muuten kuulu, ja tutkijan pitää muistaa käydä keskusteluun myös heidän kanssaan.

Yhteiskunnallisia, teknologisia ja esimerkiksi ympäristöön liittyviä ongelmia ei ratkaista ilman tutkimusta. Mikään ei viittaa siihen, että tutkimustiedon tarve olisi vähenemässä. Ilman korkeatasoista perustutkimusta ei meillä kuitenkaan olisi mitään, mitä soveltaa. Tutkimus avaa loputtomasti mahdollisuuksia sovellutuksiin. Jos Suomi haluaa menestyä, se ei voi tapahtua ilman menestyvää tieteellistä tutkimusta ja ylintä opetusta. Vapaa tiede ja kriittinen ajattelu ovat arvoja, joita meidän on puolustettava ilmapiirissä, jossa vähätellään sivistystä, asiantuntemusta ja ylintä opetusta ja ruokitaan täysin perusteettomia epäilyksiä ja epätietoisuutta.

Ladies and Gentlemen,
These festivities are excellently timed. This year, we are celebrating the centenary of Turun Suomalainen Yliopistoseura, Turku Finnish University Society. Along the Universities goes not only the sentiment and thought about birth of civilisations, but also about the maintenance and invigoration of their intellectual order. It is well known that universities contribute to wider society, cultural life and economy in their own region and in the entire country.

Thus, it is no surprise that almost one hundred years ago, an important initiative was made to establish Turku Finnish University Society, with its only purpose to found a University in Turku.

Today, we are delighted to live those ideas in real. The circumstances one hundred years ago gave birth to the situation that we now have three Turku universities in Finland, the University of Turku and Åbo Akademi University, – and the one which still, according to our information, functions in Helsinki after it was founded here and moved from here.

Almost one hundred years ago, Turku Finnish University Society ordered a cantata Elämän päivät, Days of Life, from Leevi Madetoja. It was composed to a text by V.A. Koskenniemi, later one of the firsts Rectors of this University. This piece deals with life's work as an allegory of scientific work and the rural background of our University. According to Koskenniemi’s text:

We ploughed with blazing minds
 we hid our faith in furrows.
Our eyes shan't see the shoot
but ploughed fields they remain.

These allegories remind us of the vital legacy of sciences and university remaining for future generations.

Kunnioitettu Rehtori, Arvoisat Juhlavieraat, Ladies and Gentlemen. Haluan kohottaa maljan yliopistolle ja tieteelle. May I propose a toast to the University and to Sciences.
Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto