Kevolaista tiedettä ja taidetta esille Liedon Vanhalinnaan
Kevon tutkimusasema on toiminut Utsjoella jo 60 vuotta. Juhlavuosi käynnistyi jo joulukuun alussa, kun Liedon Vanhalinnassa avautui laaja Kevo-aiheinen näyttely 'Arktista arkea'
Näyttely on avoinna Vanhalinnassa 20.5.2018 saakka sunnuntaisin klo 13-16 sekä tilauksesta koululaisille ja muille ryhmille. Varaa opastus: vanhalinna@utu.fi.
Aseman historian ja toiminnan lisäksi näyttelyssä tuodaan esille vanhaa ja uutta Kevolla tehtyä taidetta.
Kansainvälistä nykytaidetta on nähtävillä kolmelta asemalla vierailleelta taiteilijalta. Kevon metsänrajapuutarhassa työskennelleen taiteilija-tutkija työparin, Stephanie Dixon - Mary Beth Leigh, multimediateos De:Composition (kuvassa) on osa laajempaa taiteen ja tieteen yhdistävää ohjelmaa In a Time of Change. Sabine Popin teoksissa keskeisenä aiheena on sääasemalla tehtävä havaintotyö. Kirsten Kötterin videoteos yhdistää kevolaiset arkisissa puuhissaan taiteilijan aihetta käsitteleviin akvarelleihin.
Nähtävillä olevan vanhemman Kevo-aiheisen taiteen tekijöitä ovat mm. Carl Eric Sonck, Armas Mikola, Elsa Käck, Esteri Ohenoja (os. Kankainen) ja Auli Alonen.
Juhlinta jatkui kevolaista tutkimusta esittelevällä monipuolisella yleisöluentosarjalla. Esitelmät pidettiin Liedon Vanhalinnassa keskiviikkoisin klo 18.
Aseman historiikki 'Kertomus Kevosta' on myynnissä Liedon Vanhalinnan museokaupassa, aseman toimistossa Utsjoella sekä Turun yliopiston verkkokaupassa UTUshop.
Yleisöluennot Vanhalinnassa keskiviikkoisin klo 18
13.12. Asemanjohtaja Otso Suominen: Tutkimusaseman arkea
10.1. prof. Pekka Niemelä: Kevon merkitys subarktisten ja arktisten ekosysteemien tutkimuksessa
17.1. dos. Lassi Saressalo: Kertomus Kevosta. Lapin tutkimuslaitos Kevon vuosikymmenet
Huom! Ennen luentoa klo 16 alkaen pidetään kaikille avoin kevolaisten tarinoiden ilta. Ohjelmassa mm. kevolaisten matkakertomuksia, valokuvia ja Paavo Kallion haastattelunauhoitus.
24.1. Hyvän sään aikana tietokirjan - työryhmä: Kertomuksia ilmastonmuutoksesta Suomessa Itämerestä Lappiin
31.1. prof. Heikki Kallio: Mikä Lapin marjoissa on niin erityistä? Totta, tarua ja innovaatioita
7.2. dos. Tero Klemola: Tunturi- ja hallamittarin jaksoittainen kannanvaihtelu Lapin tunturikoivikoissa
14.2. prof. Jukka Käyhkö: Onko poro hyvä vai paha? Porotalous muuttuvassa maailmassa
Yleisöluennoille on vapaa pääsy ja niitä ennen voi tutustua näyttelyyn klo 17 alkaen (pääsymaksu). Tarjolla on kahvipuffetin tuotteita (käteismaksu). 
Vanhalinnaan pääsee Turun bussilla nro 6. Tarkemmat ohjeet Vanhalinnan sivuilla. Näyttelyn kuvat: Niina Tanskanen 2018.
Sivustoamme päivitetään parhaillaan
Päivitämme parhaillamme verkkosivujemme sisältöjä. Päivitys liittyy uuden Biodiversiteettiyksikön sivuston perustamiseen sekä sen yhtenäisen sivustoilmeen luomiseen, minkä vuoksi päivitystapahtuma kestää normaalia pidempään.
Pahoittelemme ilmeen sekavuutta sivustollamme.
Kenttäkauden jälkeen Turun toimisto uusissa tiloissa
Aseman kenttäkausi on hiljentynyt ja toimisto on muuttanut Turkuun. Siellä toimistomme löytyy uusista tiloista Matthias-rakennuksesta (Professorin aukio, rakennus 45).
Kampuskartassa rakennuksen numero on T24.
Asema on avoinna vuoden ympäri ja majoittuminen on mahdollista myös talvikaudella. Ruokalapalveluita on kuitenkin saatavissa talven aikana vain ryhmille tilauksesta.
Suomen luontoa juhlittiin myös Kevolla
Elokuun lopulla Suomessa juhlittiin laajasti Suomen luonnon päivää. Kevollakin nostettiin malja Suomen luonnolle ja juotiin juhlakahvit yhdessä.
Samalla vietimme aseman avoimien ovien päivää.
Aseman toimintaan ja tutkimuksiin oli mahdollista tutustua sekä esityksiä seuraamalla että luontopolulla. Yleisöä puhuttavan esityksen piti professori Jukka Käyhkö kertoen Tundra-hankkeen tuloksista otsikolla "Onko poro hyvä vai paha? Porotalous muuttuvassa maailmassa".
Kevo-visan osallistujien kesken arvottiin palkintoja. Pääpalkintona oli aseman uusi historiikki ’Kertomus Kevosta’, jonka voitti Arto Seppänen, onnittelut !
Päivän tunnelmista kertoi mös Yle Sápmi:
https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/moaddelot_olbmo_gallededje_geavu_dutkanstasuvnnas_lavvardaga__galbma_dalki_ii_baldan_sin/9801087
https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/leago_boazu_bahan_vai_buorrin__dutki_vastida/9803182
Kevon historiikki on julkaistu
Teos kuvaa, miten Kevon hengen ja koko tutkimuslaitoksen luojan professori Paavo Kallion haave ja ajatus arktisesta tutkimusasemasta toteutui ja miten asemasta kehittyi merkittävä kansainvälinen tutkimuslaitos. Kevolla tehtävää monipuolista tutkimusta tarkastellaan erityisartikkeleilla ja samalla kuvataan kevolaisten työtä ja vapaa-aikaa asemalla.
Lassi Saressalo on Turun yliopiston folkloristiikan dosentti, joka on tuotannossaan perehtynyt erityisesti saamelaiskulttuuriin ja Pohjois-Norjan suomalaisperäisten kveenien kulttuuriseen indentiteettiin.
Kevo kuuluu nyt Biodiversiteettiyksikköön
Vuoden 2017 alusta lähtien olemme osa Turun yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Biodiversiteettiyksikköä. Yksikön johtajana toimii Ilari Sääksjärvi.
Asemapäivät Kevolla 29.11.-1.12.2016
Suomen yliopistollisten tutkimusasemien henkilökunta kokoontui Kevolle marraskuun lopussa Asemapäiville. Utsjoelle saapui väkeä Tvärminnestä, Husöstä, Seilistä, Lammilta, Hyytiälästä, Konnevedeltä, Perämereltä, Oulangalta ja Värriöltä. Tapaamisen aikana vaihdettiin kuulumisia, vertailtiin toimintatapoja ja suunniteltiin tulevien vuosien yhteistä toimintaa.
Lisätietoja asemaverkostosta:
Suomen yliopistolliset tutkimusasemat
Kevon avoimien ovien päivänä opittiin uutta marjoista
Aseman avoimien ovien päivää vietettiin ruska-aikaan torstaina 8.9.2016.
Ohjelmaa oli tarjolla koko perheelle klo 13-18.
Vierailijat pääsivät tutustumaan päivän aikana aseman tiloihin ja tutkimuksiin. Koko perheen luontopolku kiersi aseman pihapiirissä ja Maisemapolulla pääsi ihailemaan Utsjokilaakson kansallismaisemaa.
Ulkoilun ja esitysten lomassa kahvisteltiin ja jutusteltiin henkilökunnan ja muiden vieraiden kanssa maisemaravintolassamme. Kevo-visaan osallistuneiden kesken arvottiin Kevon t-paitoja ja putkihuiveja, onnittelut vielä voittajille !
Seismografiaseman luolan esittely kiinnosti monia vieraita.
Laboratoriossa oli myös mahdollista tarkastella hyönteisnäytteitä mikroskoopilla ja laskea vaikka hämähäkin silmien lukumäärä. Nähtävillä oli myös osa Turun Tiedemessujen näyttelystämme. Marjapeliä pelaamalla pääsi testaamaan omaa tietämystään Utsjoen alueen marjoista.
Professori Heikki Kallio kertoi mielenkiintoisia tuloksia pohjoisten marjojen tutkimuksista. Kuulijat oppivat paljon uutta marjojen ominaisuuksista ja terveellisyydestä.
Päivän aikana asemalla kävi yli 70 vierasta ! Kiitos käynnistä, ja tervetuloa ensi vuonna uudestaan !
Muutoksia laskutuksessa
Turun yliopiston myyntilaskutuksessa otetaan käyttöön 15,00 €:n pienlaskutuslisä
1.7.2016 alkaen. Pienlaskutuslisä lisätään laskuihin, joiden veroton loppusumma on alle 100,00 €.
Aseman nettikamera on jälleen toiminnassa
Nyt voit tarkistaa miltä aseman pihalla näyttää tänään. Kamerasivun linkin löydät tämän sivun reunasta.
Kiitokset messuvieraille !
Esittelimme toimintaamme Turun Kirja- ja Tiedemessuilla 2.-4.10.2015. Useita satoja messukävijöitä tutustui Lapin luontoon ja asemalla tehtävään tutkimukseen viikonlopun aikana. Kevo-visaankin saatiin yli 800 vastausta ! Visaan vastanneiden kesken arvottiin palkintoja.
Katso kuvaraportti messuilta.
Suomen sammaltyöryhmä asemalla 16.-23.8. 2015
Utsjoen sammalien levinneisyyteen saatiin lisävalaistusta, kun Suomen sammaltyöryhmä retkeili alueella. Asema toimi retkeilyn tukikohtana.
Retkeilyllä liikuttiin pääasiassa alueilla, joiden sammallajisto tunnetaan heikosti. Uusien kasvupaikkojen etsimisen ohella saatiin tarkastettua osa Utsjoen jopa yli vuosisadan ikäisistä uhanalaisten sammalten havainnoista.
Retkeilijät löysivät Tenon varrelta äärimmäisen uhanalaisen lapinlipposammalen, joka on viimeksi havaittu Suomessa 25 vuotta sitten.
Tunturien lumenviipymillä kasvava uhanalainen tunturikehräsammal löytyi ensimmäistä kertaa Inarin Lapista. Osassa lumenviipymistä niille tyypillinen lajisto on kuitenkin jo taantunut ilmastonmuutoksen vuoksi.
Lapin tutkimuslaitos Kevo ja Turun Kasvimuseo ovat tiiviissä yhteistyössä selvittäneet Inarin Lapin kasvilajistoa jo 1950-luvulta lähtien. Tämä aineisto tarjoaa hyvän pohjan lajiston muutosten yleiseen tarkasteluun. Inarin Lapin kasvistokartoituksen tuloksia julkaistaan aseman 'Reports from the Kevo Subarctic Research Institute' - julkaisusarjassa.
Lisää retkikuulumisia sammaltyöryhmän Facebook-sivuilta ja tiedotteessa.
Asiantuntijat ovat huolissaan Lapin sammalista (utu.fi, Uutiset 1.9.)
Kuvat: Antti Tarponen, Niina Tanskanen, Elina Vainio