in English
 
 
Aiemmat tutkimukset
Aiempi tutkimus on luetteloitu laitoksen julkaisuissa sekä eripainosluettelossa.

Assessment and Modelling Baltic Ecosy​stem Response (AMBER)

Projektin tarkoituksena oli soveltaa ekosysteemilähestymistapaa Itämeren ympäristönhoidossa (Ecosystem Approach to Management (EAM) keskittyen rannikkoalueisiin. Rannikkoalueet ovat eniten ihmisen vaikutuksen alaisia ja vaikuttavat siksi esim. ravinteiden biogeokemialliseen kiertoon. Rannikkoalueet ovat myös merkittäviä kalastuksen ja kalakantojen säätelyssä. Menestyksekkään ympäristönhoidon edellytyksenä on kokonaisvaltainen kuva valuma-alueen ja avoimen Itämeren yhteyksistä sekä ilmastonmuutoksen merkityksestä tässä kokonaisuudessa.  Tällä hetkellä on vielä mahdotonta erottaa ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta luonnollisista muutoksista, vaikka ilmastonmuutoksen seuraukset sinänsä ovat ennakoitavissa. AMBER lähestyy tätä ongelmaa mallituksen keinoin hyödyntäen jo olemassa olevia malleja ja aikasarjahavaintoja. Lisätietoa projektista täältä. 


Developing Chemometrics with the Tools of Information Sciences (CHESS)

Tutkimuksessa selvitettiin Itämeren rehevöitymiskehitykseen liittyviä prosesseja ja se toteutettiin hyödyntäen Itämeren jo olemassa olevia ravinneaikasarjoja eri lähteistä. Tutkimuskohteena toimivat vuosina 1970–2000 kerätyt havaintoaineistot. Tutkijana FT Jari Hänninen. Loppuraportti täällä.


BALTEX Assessment of Climate Change for the Baltic Sea basin (BACC)

Kansainvälisen tutkijaryhmän tuottama raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämeren alueella. BACC-raporttien tarkoitus oli tuottaa tiedemaailmalle raportti meneillään olevasta ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista Itämeren pääaltaaseen. Tärkeä näkökulma oli myös vertailu historialliseen, dokumentoituun muutokseen. Vertailuun kuului myös merkittävien ympäristösysteemien (hydrologisten, valtamerten ja ekosysteemien) muutosten vertailu ilmastovaihteluun. Työssä oli mukana yli 80 kirjoittajaa.  BACC-projektit ovat osa kansainvälistä Baltic Sea Experiment -projektia (BALTEX). BALTEX aloitettiin 1992 useiden mantereita koskevien ja globaalien energian ja veden kierron tutkimusohjelmien (Continental-scale Experiment (CSE) of the Global Energy and Water Cycle Experiment (GEWEX) ja maailman ilmastontutkimusohjelman osana (World Climate Research Program (WCRP). Raportin toimittamisessa tehtiin myös mittavaa yhteistyötä Helsingin komission (HELCOM) kanssa.

Raportti julkistettiin Springerin kustantamana tammikuussa 2008.

Baltex-työryh​mä (BACC II)

Vuonna 2009 perustettiin työryhmä BACC II, jonka tehtävänä oli ohjata seuraavan raportin julkaisemiseen tähtäävää työtä. Raportti julkistettiin Springerin kustantamana vuonna 2015.


Seilin saaren arkeologia

Seilin ja lähisaarten arkeologisten kohteiden inventointiprojekti, joka käynnistyi 2009. Tutkimusta koordinoi konsortio, jossa ovat mukana Turun yliopiston arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos, maanomistajat (Suomen yliopistokiinteistöt, Metsähallitus ja Museovirasto) sekä Maakunta-arkisto. Aiheesta lisää Turun yliopiston arkeologian oppiaineen sivulla.

Seilin arkistohistorillinen tutkimus

"Seilin arkistohistoriaa. Arkistoteoreettinen tapaustutkimus." Anne Wilenius.  Lisensiaatintutkimus 2001. Poliittisen historian laitos, Turun yliopisto.

Wilenius, A. 2004. Tutkimuspöydällä Selin sairaalan arkisto. Arkistoyhdistyksen julkaisusta Arkisto 9, ss. 195-221. Helsinki.


How small is too small? Implications of species-area relationship for conservation biology

Project (funded by the Academy of Finland during 2008-2009) aims to explore species-area relationships for different kinds of small (ranging 10-2…107 m2) isolated terrestrial habitats in order to identify conditions under which the species richness may vary independently of island area (a phenomenon called the Small Island Effect). In early summer of 2009, I established colonization experiment with soil patches ranging in area from 0.01 to 2 m2. Seili is one of four geographical replicates of this experiment; other experimental sites are Kevo (Northern Finland), Lisino (Leningrad region, Russia), and Apatity (Murmansk region, Russia). Starting from the autumn of 2008, I will monitor species richness and abundance of vascular plants in all these patches in order to check, whether the occurrence of the Small Island Effect is associated with certain stages of succession. Researchers: Dos. Mikhail Kozlov.

Impact of endemic insect herbivory on structure and pro​ductivity of vegetation in Northern Europe under a changing climate

This project (funded by the Academy of Finland during 2008-2011) aims at exploration of potential effects of climate-driven changes in the endemic herbivory (i.e. herbivory during the years, when no pest outbreaks occur) on vegetation structure and ecosystem parameters such as net primary production, carbon fluxes and albedo. The research includes monitoring of endemic herbivory and manipulations with plant damage; results will be used for parameterisation of the dynamic ecosystem model LPJ-GUESS. In early summer of 2009, we established at Seili one of six study plots by planting ca. 150 young (20-60 cm tall) individuals of four tree species (Pinus sylvestris, Picea abies, Betula pendula and B. pubescens). The experiment consists of two parts: (a) protection from herbivores by repeated insecticide treatment compared to non-manipulated control (i.e. natural herbivory), and (b) four levels of simulated herbivory (2, 4, 8 and 16%) applied to insecticide-treated plants compared to insecticide-treated control. The damage will be applied twice (1 : 1) in the growth seasons of 2009-2011. Plant performance will be evaluated by measuring radial and vertical growth, counting leaves and shoots, measuring shoot length, fluctuating asymmetry and chlorophyll fluorescence. Researchers: Dos. Mikhail Kozlov, FT Elena Zvereva, FT Vojtech Lanta, FM Vitali Zverev.

Saaristomeren virtausmallin soveltaminen ja aikasarjojen käyttömahdollisuus virtausmallintamisessa

Yhteistutkimus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkijoina FT Harri Helminen ja FM Tapio Suominen.

Uhanalaisten saaristokasvien populaatioekologia ja seuranta

Tutkimuksessa kootaan tietoa Saaristomeren alueella esiintyvien uhanalaisten kasvien populaatioissa tapahtuvista muutoksista. Tutkijana vanhempi tutkija Kimmo Syrjänen Suomen Ympäristökeskus.


Kasvien ja kasvinsyöjien välinen yhteisevoluutio (KÄMY)

Tutkimusprojektissa selvitetään kasvien ja niitä syövien hyönteisten välistä yhteisevoluutiota pirstoutuneessa saaristoympäristössä. Tavoitteenamme on selvittää, miten elinympäristöjen pirstoutumisen ekologiset ja geneettiset seuraukset vaikuttavat vuorovaikutussuhteiden evoluutioon. Etsimme vastausta mm. seuraaviin kysymyksiin: kasvin ja kasvinsyöjähyönteisen sisäsiitoksen vaikutus näiden väliseen suhteeseen, paikallisadaptaatio ja sen vaihtelu vuosien välillä sekä kasvin kemiallisen puolustuksen vaihtelu yksilöiden ja populaatioiden välillä. Tutkijoina FT Roosa Leimu, FT Pia Mutikainen, FM Aino Kalske, FT Liisa Laukkanen, FT Anne Muola, FT J.F. (Niek) Scheepens, ja fil. yo. Alba Martin Fernandez.  Projektin kotisivu. 


Kalojen lisääntymisalueet Saaristomerellä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Saaristomerellä, Nauvon ja Korppoon eteläpuolisella alueella kutevien kalojen lisääntymisalueiden sijaintia ja häiriötekijöiden vaikutusta lisääntymiseen. Kutualueiden kartoituksen yhteydessä tutkitaan kutualueiden merenpohjalla tapahtuvia ympäristömuutoksia mm. sukellusten, ilmakuvien, kaikuluotausten, virtausmittausten ja sedimenttinäytteiden avulla. Projektin tutkijat: FM Tuula Kohonen, B.Sc. Petri Vahteri, FM Ulla Helminen ja geol.yo. Mari Sihvonen. Rahoitus: Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö (KOR-rahoitus). Tutkimus päättynyt. Loppuraportti julkaistu 30.8.2004.

Kohonen, T., Helminen, U., Vahteri, P., Virtasalo, J. & Vuorinen, I. 2003. Methods for assessing the state of fish reproduction areas in the Archipelago Sea, SW Finland. In: 2003 ICES ASC Handbook. Contributions. Agendas and Orders of the Day. Abstracts. 2003 Annual Science Conference, 24-27 September 2003. Tallinn, Estonia, 144.

Helminen, U. & Kohonen, T. 2003. Ship-induced erosion on the shores close to a main navigation route in the Archipelago Sea, SW Finland - A case study. In: Bäck, S., Harjunkoski, R., Koivu, J., Toivanen, R. & Viitasalo, I. (Eds.). Abstract Publication. Baltic Sea Science Congress 2003 Helsinki, Finland, August 24-28, 2003, 134.

Vahteri, P., Kohonen, T. & Vuorinen, I. 2003. Distributional changes in the occurrence of bladderwrack, Fucus vesiculosus (L.) within the last decade in the Archipelago Sea, S-W Finland. In: Bäck, S., Harjunkoski, R., Koivu, J., Toivanen, R. & Viitasalo, I. (Eds.). Abstract Publication. Baltic Sea Science Congress 2003 Helsinki, Finland, August 24-28, 2003, 262-263.

Kohonen, T., Vahteri, P. & Helminen, U. 2002. Kalojen lisääntymisalueet Saaristomerellä. Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Väliraportti. 7 s., 1 liites.


Saaristomeren hapettomien pohjien kartoitus

Tutkimuksessa selvitettiin Saaristomeren alueen hapettomien ja vähähappisten pohjien laajuutta ja alueellista jakaumaa. Tarkoituksena oli löytää hapettomien pohjien syntyyn vaikuttavia paikallisia erityispiirteitä. Sedimenttinäytteistä tutkittiin kokonaisfosforin lisäksi eri tavoin sitoutuneiden fosforifraktioiden osuutta. Tutkijana geol.yo Joonas Virtasalo; muu tutkimusryhmä: FT Timo Huttula, FM Tuula Kohonen ja FT Ilppo Vuorinen. Tutkimuksen rahoitus: Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Tutkimus on päättynyt.
Virtasalo, J., Kohonen, T., Vuorinen, I. & Huttula, T. 2002. Saaristomeren hapettomien ja vähähappisten pohjien tutkimus. Julkaisussa: Korkka-Niemi, K. (toim.). Geologian tutkijapäivät 13.-14.3.2002 Helsinki, 39. (in Finnish)
Virtasalo, J., Kohonen, T., Vuorinen, I. & Huttula, T. 2003. Sea bottom anoxia in the Archipelago Sea, SW Finland. Hydrological features and sedimentary phosphorus forms & iron hydroxides. In: Bäck, S., Harjunkoski, R., Koivu, J., Toivanen, R. & Viitasalo, I. (Eds.). Abstract Publication. Baltic Sea Science Congress 2003 Helsinki, Finland, August 24-28, 2003, 104.
Virtasalo, J., Kohonen, T., Vuorinen, I. & Huttula, T. 2003. Sea bottom anoxia in the Archipelago Sea, northern Baltic Sea - hydrophysical features, sedimentary phosphorus forms and iron hydroxides.

Örön väylähankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Tehty Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen (FM Tuula Kohonen, B.Sc. Petri Vahteri ja geol.yo. Joonas Virtasalo) sekä Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Arvioinnissa on selvitetty väylähankkeen vaikutuksia mm. maaperään, veteen, eläimiin ja kasvillisuuteen. Sekä nykyinen että suunniteltu uusi väylä sivuavat Saaristomeren Natura 2000 -alueita ja myös kulkevat Natura 2000 -verkoston vesialueen halki. Tutkimuksen rahoitus: Saaristomeren merenkulkupiiri. Tutkimus on päättynyt.
Arviointiselostus: Karvonen, T., Mäkynen, T., Niinistö, J. & Perälä, H. (TY/Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus) sekä Kohonen, T., Vahteri, P. & Virtasalo, J. (TY/Saaristomeren tutkimuslaitos) 2002. Örön väylän ympäristövaikutusten arviointiselostus. Liite ympäristölupahakemukseen. 101 s. ja liitteet.

Sedimenttien haitta-ainepitoisuuksien normalisointimenetelmistä

Tutkimuksessa selvitettiin sedimentin haitta-ainepitoisuuksien normalisointimenetelmiä ja eri menetelmien soveltuvuutta Suomen rannikkosedimenttien laadun arviointiin. Projektin johto: FM Tuula Kohonen ja tutkija: FL Petri Siiro. Tutkimuksen rahoitus: Suomen ympäristökeskus. Tutkimus on päättynyt.
Siiro, P. & Kohonen, T. 2003. Selvitys rannikkosedimenttien haitta-ainepitoisuuksien normalisointimenetelmistä. Suomen ympäristökeskuksen moniste 274. 29 s.
Siiro, P. & Kohonen, T. 2002. Rannikkosedimenttien haitta-ainepitoisuuksien normalisointi. Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Raportti. 22 s., 4 liites.
Raportti saatavissa Ympäristöhallinnon palvelimelta. 

Liejusimpukan (Macoma baltica) ja pohjasedimentin TBT-pitoisuudet

Tributyylitinaa (TBT:tä) on käytetty laivojen antifouling- eli kiinnittymisenestomaaleissa. Maaleista myrkyllisiä orgaanisia tinayhdisteitä liukenee veteen ja kertyy sedimenttiin. TBT häiritsee eliöiden hormonitoimintaa ja on pieninäkin pitoisuuksina erittäin haitallista. Geologi Tuula Kohonen tutkimusryhmineen (Petri Vahteri, Joonas Virtasalo, Miina Salmi) on selvittänyt Turun, Naantalin ja Merimaskun merialueelta kesällä 2001 kerättyjen simpukka- ja sedimenttinäytteiden TBT-pitoisuuksia. TBT ja sen hajoamistuotteet, di- ja monobutyylitina- (DBT, MBT) sekä trifenyylitinayhdisteet määritettiin Saksassa Galab-laboratoriossa. Tutkimuksen rahoitus: Turun Yliopistosäätiö. Tutkimus on päättynyt.
Kohonen, T., Salmi, M., Vahteri, P. & Virtasalo, J. 2003. Tributyltin in coastal sediments and the Baltic clam, Macoma balthica, in the Archipelago Sea, SW Finland. In: Bäck, S., Harjunkoski, R., Koivu, J., Toivanen, R. & Viitasalo, I. (Eds.). Abstract Publication. Baltic Sea Science Congress 2003 Helsinki, Finland, August 24-28, 2003, 101.

Kalojen kutu- ja poikastuotantoalueiden suojelu- ja kunnostustutkimus Turun saaristossa

Kenttätutkimuksissa seurattiin pohja-aineksen eroosiota ja kulkeutumista sekä kutu- ja poikastuotantopohjien liejuuntumista ja kasvillisuuden muutoksia. Tutkimuspohjia havainnoitiin sukeltamalla, kaikuluotaamalla ja sedimenttinäytteiden avulla. Luonnollisia virtauksia ja laivaliikenteen niihin aiheuttamia häiriöitä arvioitiin virtausmittausten ja veden kiintoainespitoisuuden muutosten avulla. Tutkimuksessa seurattiin myös ruoppausjätteen liettymistä ja läjitetyn aineksen eroosioherkkyyttä. Tutkijoina FM Tuula Kohonen, biol.yo. Petri Vahteri ja geol.yo. Joonas Virtasalo (STL) sekä TL Jorma Rytkönen ja DI Timo Riipi (VTT). Tutkimuksen rahoitus: Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö (KOR-rahoitus). Tutkimus on päättynyt.
Kohonen, T., Vahteri, P., Virtasalo, J., Vuorinen, I. & Helminen, U. 2001. Kalojen kutu- ja poikastuotantoalueiden suojelu- ja kunnostustutkimus Turun saaristossa 1.12.1999 - 30.11.2000. Tutkimusraportti. Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. 82 s + liitteet.
Riipi, T. & Rytkönen, J. 2001. Merenpohjan liettymisen vähentäminen ruoppaus- ja läjitystoiminnassa ja silakan kutualueiden saneerauksen mahdollisuudet Turun Airistolla. Tutkimusraportti BVAL34-011094. VTT Valmistustekniikka. 63 s.
Rytkönen, J., Sassi J. & Koskivaara, R. 2001. Laivojen aiheuttama aalto- ja virtaushäiriö rannassa. Aalto- ja virtausmittaukset Airistolla 02.-05.05.2000. Tutkimusraportti BVAL34-001016. VTT Valmistustekniikka. 40 s + 51 liit.
Rytkönen, J., Kohonen, T. & Virtasalo, J. 2001. Laivaliikenteen aiheuttama eroosio Pohjois-Airistolla. Vesitalous 3/2001, 30-36.
Vahteri, P. & Vuorinen, I. 2001. Silakan lisääntyminen vaarassa Pohjois-Airistolla. Vesitalous 3/2001, 37-38.
Kohonen, T., Rytkönen, J., Virtasalo, J. & Vuorinen, I. 2001. Sediment erosion and resuspension near navigation routes and dredged material disposal sites. In: Brenner, U. (Ed.). Abstract Volume. Baltic Sea Science Congress 2001. Past, Present and Future - A Joint Venture. November 25-29, Stockholm University, Stockholm, Sweden, 226.
Rytkönen, J., Kohonen, T. & Vuorisalo, J. 2001. Restoration of Degraded Spawning Sites of the Baltic Herring in the Archipelago Sea. "Biological Principles of Sustainable Development of Coastal Marine Ecosystems". 25.-28.4.2001 Murmansk.
Rytkönen, J. & Kohonen, T. 2002. Environmental Impacts of Ship-Induced Waves and Flows in the Archipelago Sea. The 30th Congress of the International Navigation Association (PIANC), 22 - 26 September 2002. Sydney, Australia.

Dioksiini- ja heksaklooribentseenipäästöjen leviäminen Kemira Chemicals'in Kokkolan kaliumsulfaattitehtaan ympäristöön

Tutkimus Kansanterveyslaitoksen ja Saaristomeren tutkimuslaitoksen yhteistyönä. FM Tuula Kohosen johdolla otettiin näytteitä tehdasalueen jätelietealtaista, merisedimentistä ja lähialueiden lammista. Näytteistä määritettiin dioksiinien ja furaanien (PCDD/F-yhdisteiden), heksaklooribentseenin (HCB) ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastoryhmän kemian laboratoriossa Kuopiossa. Tutkimuksen rahoitus: Kemira Chemicals, Kokkolan tehtaat. Tutkimus on päättynyt.
Kohonen, T., Vartiainen, T., Vuorinen, I. & Tuomisto, J. 2001. Organoklooriyhdisteet Kokkolan Ykspihlajan ja lähialueiden sedimentissä sekä tehdasjätteessä. Saaristomeren tutkimuslaitos, Turun yliopisto ja Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osastoryhmä. 21 s. ja liitteet.

Turun kaupungin sataman ruoppausmassojen läjittämisen ympäristövaikutukset Pohjois-Airistolla

Tutkimuksissa on seurattu mm. ruoppausmassojen pysyvyyttä läjitysalueilla, merenpohjan tilaa, kuturantojen kasvillisuusmuutoksia, silakan mädin kuolleisuutta sekä massojen raskasmetalli- ja PCB-pitoisuuksia ja niiden kertymistä planktoniin ja kaloihin. Tutkimusten rahoitus: Turun satama. Tutkimukset ovat päättyneet.
Kohonen, T., Vahteri, P. Suominen, T., Helminen, U. ja Vuorinen, I., 1999. Ruoppausmassojen läjittämisen vaikutukset vesistöön ja kalatalouteen Pohjois-Airistolla. Raportti vuonna 1998 tehdyistä tutkimuksista. Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. 120 s. ja liitteet.
Vahteri, P., Kohonen, T. ja Helminen, U. 2001. Turun Sataman kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset vuonna 2000. Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. 22 s. ja liitteet.

Laivaliikenteen aiheuttamat virtaukset ja vedenpinnan korkeuden vaihtelut Ruissalon väylällä

Tutkijana geol.yo. Joonas Virtasalo. Tutkimuksen rahoitus: Ruissalo-yhdistys ry. Tutkimus on päättynyt.
Virtasalo, J., Kohonen, T ja Vuorinen, I. 2000. Laivaliikenteen aiheuttamat muutokset virtausoloihin Ruissalon väylällä. Raportti virtausmittauksista 24.8. ja 19.-20.10.2000. 15 s.

Hepokarin väylän sedimentaatiotutkimus

Tutkijoina FM Maria Kuulusa ja FM Tuula Kohonen. Tutkimuksen rahoitus: Saaristomeren merenkulkupiiri. Tutkimus on päättynyt.
Kuulusa, M. & Kohonen, T. 1999. Uudenkaupungin Hepokarin väylän läjitysalueen sedimentaatio-olot. Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. 15 s. ja liitteet.

Saaristomeren biodiversiteettitutkimus

Aquatic Biodiversity, Eutrophication and Habitat Value; Cross-analysis of the Baltic Sea and the Lake Saimaa, Finland (AquaValue -projekti/FIBRE). Useita osatutkimuksia käsittävä Suomen Akatemian rahoittama kolmivuotinen tutkimus, jossa selvitetään rehevöitymisen vaikutuksia akvaattiseen biodiversiteettiin ja niiden sosiologista merkitystä Saimaalla ja Saaristomerellä.Yhteistutkimus Turun yliopiston, Joensuun yliopiston, Åbo Akademin ja vesiviranomaisten kanssa. Hankkeen tutkijoina toimii sekä biologeja että sosiologeja. Saaristomeren tutkimuslaitoksen osatutkimuksessa selvitetään Saaristomeren veden laadussa tapahtuneita fysikaalisia ja kemiallisia pitkäaikaismuutoksia, niiden syitä sekä vaikutuksia eläinplanktonin ja pohjaeläinten monimuotoisuuteen. Tutkijana FT Jari Hänninen.

BASYS-projekti

EU:n rahoittama (MAST III ohjelma) useita osatutkimuksia käsittävä koko Itämeren alueen yhteistutkimus, jossa Saaristomeren tutkimuslaitos on mukana eläinplanktonin aikasarjatutkimuksissa ja rantavyöhykkeen makrokasvillisuuden ja eläimistön merkitystä selvittävissä osatutkimuksissa. Tutkijoina mm. FT Ilppo Vuorinen, FT Jari Hänninen, FM Anita Mäkinen, biol. yo Ulla Helminen ja biol.yo Nina Heikkilä. BASYS-projektin kotisivu

Tanganyika-järven kestävän kalatuotannon ohjelma

Kehitysapuprojekti, tutkijana dos Ilppo Vuorinen, Saaristomeren tutkimuslaitos. Yhteistyöprojekti Kuopion yliopiston kanssa. Projektin kotisivu.

 

Ravinteiden merkitys Saaristomeren leväyhteisöjen säätelyssä (ROLEX)

Kokeellinen analyysi. Saaristomeri on viime vuosikymmeninä huomattavasti rehevöitynyt ja rehevöityminen näyttää vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta edelleen jatkuvan. Mm. runsastuneet sinileväkukinnat ja ajelehtivat rihmamaiset levät aiheuttavat haittaa kaikille saariston asukkaille - sekä eläimille että ihmisille. Saaristomeren rehevöityminen johtuu lisääntyneestä ravinnekuormituksesta, joka on peräisin mm. maataloudesta, kalanviljelystä, asutuksesta sekä ilmalaskeumasta ja Suomenlahdelta ja Itämeren pääaltaasta tulevasta ns. taustakuormituksesta. Tämän projektin tavoitteena on selvittää kasvaneiden ravinnepitoisuuksien vaikutuksia Saaristomeren planktiseen ravintoverkkoon. Erityisesti selvitetään sinilevien runsastumiseen vaikuttavia tekijöitä. Toinen keskeinen kysymys koskee ns. sisäisen kuormituksen l. pohjaan varastoituneiden ravinteiden merkitystä Saaristomeren ravinnekierroissa. Lisäksi tutkitaan rantavyöhykkeen rehevöitymiseen vaikuttavia tekijöitä Tutkimus toteutetaan Seilin lähivesillä suurissa vedenpinnasta pohjasedimenttiin asti ulottuvissa altaissa ( 40-50 m3 vettä) sekä pienemmissä 300 l kokoisissa säkeissä. Kokeissa mitataan ravinnelisäysten, veden sekoituksen ja sedimentin vaikutusta ravinnekiertoihin, kasvi- ja eläinplanktonin sekä mikrobien toimintaan ja niiden keskinäisiin runsaussuhteisiin. Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia, Ympäristöministeriö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö sekä Wihurin säätiö. Projektia johtaa FT Harri Helminen. Tutkijoina FT Janne Suomela, FK Annika Lagus ja FK Jaana Sipura. 

Ajelehtivien rihmalevälauttojen vaikutukset ja hajoamisprosessit litoraalivyöhykkeellä

Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittama väitöskirja tutkimushanke. Tutkijana FM Sonja Salovius, Åbo Akademi.

Muutoksen kokemus saaristoyhteisössä

Tutkijana FL Eva Lettinen, Turun yliopiston Sosiologian laitos. Julkaisut: Eva Lettinen: Saaristolaisen kokemus omasta kulttuuristaan. Eläminen merestä ja meren kanssa. Turun yliopisto, sosiologian laitos. Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, C 221 (väitöskirja, painos loppunut, verkkoversio ISBN 951-29-2835-3).

Ruissalon huvilakulttuurin tallennustyö

Tutkijana FK Carola Rosengren, Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine.
 
Asiasana:
Tagit: