in English
 
 
Ajankohtaiset tutkimukset

Saaristomeren tutkimuslait​oksen tutkimus

Itämeren tulevaisuus ja me: ilma​stonmuutoksenvaikutukset Itämeren pelagiaalin ekosysteemissä

clu_har_small.gif 

Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa niistä keskeisistä muutoksista joita on odotettavissa Itämeren ulapan ekosysteemissä, mikäli meren stagnaatiotila jatkuu nykyisellään tai ilmaston muutos etenee kasvavan sateisuuden suuntaan. Ekologisten muutosten ohella tarkastelua syvennetään koskemaan myös ekosysteemissä tapahtuvia biokemiallisia muutoksia, esimerkkinä ravintoketju kasviplankton - eläinplankton – silakka. Ravintoketjutarkastelussa pyritään mm. selvittämään onko silakan laadullinen ravintoarvo ihmisravintona (ns. juoksevat rasvat) muuttunut silakan joutuessa vaihtamaan epäedullisempiin ravintokohteisiin Selkämeren eläinplanktonyhteisössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tutkimus pyrkii yhdistämään Itämeren ekosysteemin toiminnan selittämiseen myös ihmisen osuuden sekä muutosten seuraukset ihmisen kannalta. Tutkimus tehdään yhteistyössä Turun yliopiston Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen laitos kanssa. Tutkimuksen rahoittajina toimivat mm. Jenny ja Antti Wihurin Rahasto sekä Turun yliopistosäätiö.

Tutkimusryhmä: 

Dos. Jari Hänninen, Saaristomeren tutkimuslaitos
Prof. (emeritus) Ilppo Vuorinen, Saaristomeren tutkimuslaitos
Dos. (emerita) Marjut Rajasilta, Saaristomeren tutkimuslaitos
Dos. Juha-Pekka Suomela, Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen laitos
Prof. (emeritus) Heikki Kallio, Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen laitos

Ixodes-punkkien esiintymishabitaatit se​kä niiden levittämien tautien (borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen) esiintyminen Suomessa

Nettisivukuva_Ixodes.jpg

Turun yliopiston puutiaistutkimuksessa selvitämme puutiaisten, etenkin huonosti tunnetun taigapunkin  Ixodes persulcatus, esiintymistä koko Suomen alueella. Vaikka tutkimuksen pääpaino on taigapunkissa, aineistoa kertyy myös jo vakiintuneesta lajista I. ricinus. Kerätyistä puutiaisnäytteistä analysoidaan molekyylibiologisin menetelmin taudinaiheuttajien esiintyvyys. Tutkimus tehdään yhteistyössä Biologian laitoksen Ekologian osaston, Eläinmuseon ja Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian kanssa. Rahoittajana toimivat  mm. Turun yliopistosäätiö, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto sekä yksityinen rahoittajataho. Lisätietoa projektista Puutiaisten ja niiden kantamien taudinaiheuttajien esiintyminen Suomessa sivustolta.

Tutkimusryhmä: 

Dos. Tero Klemola. tutkimuksen koordinaattori, Ekologian osasto
Dos. Kai Ruohomäki, lehtori, Ekologian osasto
Dos. (emerita) Ritva Penttinen,  amanuenssi, Eläimuseo  
Dos. Ilari E. Sääksjärvi, johtaja, Biodiversiteettiyksikkö
FM Jani Sormunen, tohtorikoulutettava, Eläinmuseo
FM Maija Laaksonen, tohtorikoulutettava, Eläinmuseo
FT Eero Vesterinen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Dos. Jari Hänninen, asemanjohtaja, Saaristomeren tutkimuslaitos
Prof. (emeritus), Ilppo Vuorinen, Saaristomeren tutkimuslaitos

Silakan lisääntymisbiologinen peru​stutkimus

Tutkimus on jatkunut laitoksella 1980-luvun alusta lähtien yhteistyössä Turun yliopiston biologian laitoksen kanssa. Käynnissä olleissa osahankkeissa keskeisiä tutkimuksen kohteita ovat olleet mm. lisääntymisen ajoittuminen, mädin esiintyminen, määrä ja kuolleisuus, silakan homing-käyttäytyminen ja emokalan kunnon vaikutus lisääntymisen onnistumiseen. Tutkijoina mm. Dos. Jari Hänninen ja Dos. Marjut Rajasilta. Projektin kotisivu


Míkromuoviprojekti

Vuonna 2017 alkanut projekti selvittää mikromuovien levinneisyyttä arktisilla ja Itämeren alueilla. Tutkimuksessa tarkastellaan mikromuovien ilmalaskeumia sekä niiden esiintymistä merivedessä ja -sedimenteissä. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston aerobiologiayksikön, geologian laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen (SYKE) ja Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen kanssa.


Turun yliopisto vastuullisena matkailun kehittäjänä Seilissä

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua Seilin tiedematkailun kehittämiseen ja yhdistää kestävyyden eri näkökulmat suunnittelu- ja kehitystyöhön.Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Kauppakorkeakoulun talousmaantieteen, Metsähallituksen, Kansantieteen laitoksen kanssa.


Pitkäaikaisseurannat

Tutkimuslaitoksen ensimmäiset meriveden tilaa tarkastelevat pitkäaikaisseurannat aloitettiin vuonna 1966. Tämän pitkäjänteisen ja kauaskatseisen työn ansiosta laitoksella on käytettävissään useita yli 50 vuotta pitkiä aikasarja-aineistoja, jotka auttavat ymmärtämään meressä tapahtuvia muutoksia. 

Nykyään Seilin veden laadun ODAS (Ocean Data Acquisition System) -intensiiviseurantapisteessä seurataan mm. meriveden suolapitoisuuden ja lämpötilan vaihteluita yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa ja meriveden laatua tarkkaillaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta. Tutkimuslaitos myös kerää samasta näytepisteestä kuukausittain eläinplanktonnäytteitä.

Gunnar425x.pngODAS -seurantapisteellä sijaitsee myös Turku AMKn kanssa yhteistyössä vuonna 2006  käynnistetty reaaliaikainen meriympäristön tilan monitorointipoiju, jonka tarkoituksena on kerätä tarkkaa tietoa veden yleisestä laadusta, syvyyssuuntaisesta kerrostuneisuudesta ja niissä tapahtuvista muutoksista avovesikauden aikana. Poijun lähettämät telemetriset On-Line mittaustulokset  (meriveden syvyyskohtainen lämpötila, suolapitoisuus, happipitoisuus, sameus, klorofylli-a sekä sinilevät) ovat nähtävissä täällä.  Tutkimuslaitos on lisännyt mittauspoijuun myös ilman lämpötilaa, ilmanpainetta, ilmankosteutta, sadantaa sekä tuulen nopeutta ja suuntaa mittaavat anturit.

Laitos avustaa myös Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) yöperhosseurantaa keräämällä yöperhosnäytteitä ja Säteilyturvakeskusta (STUK) keräämällä kalanäytteitä ympäristömyrkky- sekä taustasäteilyanalyyseja varten.

Riistaeläinten kannanvaihteluita Seilissä sekä sen lähisaarilla seurataan Metsähallituksen sopimusyhteistyökumppanina toimivan metsästysseuran toimena.

Seilissä sijaitsee myös kalasääksen pesintää reaaliaikaisesti seuraava web-kamera: sääksikamera.


Yhteistyöprojektit

Levä-laiduntaja -vuorovaikutukset Itämeren ran​tavyöhykkeessä

Veijor360x.jpg

Turun yliopiston Biologian laitoksen projektissa tutkitaan kasvinsyöjien ekologista merkitystä litoraalivyöhykkeen biodiversiteetin säätelijöinä sekä levien ja niiden laiduntajien välisen vuorovaikutussuhteen evoluutiota. Trofiatasojen välisten vuorovaikutusten tunteminen on olennaista ympäristömuutosten mekanismien ymmärtämiseksi. Tutkimusaiheita ovat kotilo- ja äyriäislaiduntajien rooli makroleväyhteisöjen rakenteen säätelijöinä, säätelyn muuttuminen rehevöitymisen seurauksena, levien puolustusstrategioiden evolutiivinen ekologia, paikallinen sopeutuminen levä-laiduntaja vuorovaikutuksissa sekä ruskolevien puolustusyhdisteiden kemia ja ekologia. Tutkijoina Professori Veijo Jormalainen ja mm. FT Eva Rothäusler, FT Fiia Haavisto ja FM Luca Rugiu. Projektin kotisivu.


Sinisimpukoiden raskasmetallipitoisuudet Airiston etelälaidalla

Mytilus –suvun simpukoita (sinisimpukoita) käytetään maailmanlaajuisesti  merialueiden veden laadun seurantaan. Tässä tutkimuksessa pyritään Seilin Kirkkokallion kupeessa sijaitsevan näytepisteen avulla kartoittamaan Airiston etelälaidan sinisimpukoiden raskasmetallipitoisuuksien vaihtelua. Määrityksiä tehdään sulavesikauden aikana useiden vuosien ajan. Alueen joet vaikuttavat Airiston veden laatuun ja vene- ja laivaliikenne sekä Airistolle tehdyt ruoppausmassan läjitykset saattavat myös nostaa raskasmetallien pitoisuuksia. Tutkimuksessa seurataan myös sinisimpukoiden kudosten kemiallisen peruskoostumuksen suhdetta raskasmetallipitoisuuksiin ja simpukantoukkien määriä planktonissa.Tutkimus on aloitettu 1980-luvulla ja sitä on toteutettu yhdessä Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitoksen kanssa. Tutkijana Dos., FT Pirjo Rantamäki.


BONUS BLUEWEBS

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoiman tutkimusteemaisen BONUS BLUEWEBS-hankkeen tarkoituksena on selvittää uusien ravintoverkkojen kehitystä ja seurauksia. Tutkimuksessa käytetään innovatiivisia data-analyysityökaluja, kuten Big Data -analytiikkaa, viimeisintä piirreperustaista ekologiaa sekä ekologista verkkoanalyysia.Lisätietoa projektin kotisivulta.


Asiasana:
Tagit: