in English
 
 
Yksin maahan tulleiden lasten edustajärjestelmässä on kehitettävää
Kuvituskuva Stocksnap
​Vuosittain noin 100–700 alaikäistä turvapaikanhakijaa saapuu Suomeen ilman huoltajaa. Suomen lainsäädännön mukaan alle 18-vuotiaat ovat oikeudellisesti vajaavaltaisia, minkä vuoksi he tarvitsevat jonkun käyttämään puolestaan puhevaltaa viranomais- ja tuomioistuinkäsittelyissä. Yksin maahan tulevalla lapsella tästä tehtävästä huolehtii lapselle määrätty edustaja. 

”Edustajan tärkeä rooli on kulkea ilman huoltajaa tulleen pakolaislapsen rinnalla ja varmistaa, että hänen oikeutensa toteutuvat. Yksin tullut lapsi joutuu turvapaikkaa hakiessaan väistämättä mukaan viranomaisprosesseihin, joita hän ei voi mitenkään hallita”, toteaa projektipäällikkö Kia Lundqvist.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat teettäneet Turun yliopiston Brahea-keskuksella selvityksen, jossa tarkastellaan yksin maahan tulleiden lasten edustajajärjestelmän toimivuutta ja puutteita. Järjestelmän hyvänä puolena nähdään nopeat edustajan määräämisajat, osaavien edustajien sitoutuminen tehtäväänsä sekä kustannusten suhteellinen edullisuus.

Selvityksen mukaan edustajajärjestelmän ongelmina voidaan pitää edustajien koulutuksen, pätevyysvaatimusten ja ulkopuolisen valvonnan puutetta. Myös koordinaation jakautuminen Maahanmuuttovirastolle ja työ- ja elinkeinoministeriölle on ongelmallista. Edustajat eivät toimi tehtävässään täysin riippumattomassa asemassa, sillä esimerkiksi Maahanmuuttovirasto maksaa edustajan palkkion turvapaikkavaiheessa.

Edustajia koulutettava riittävästi

Vuonna 2015 Suomeen saapui 17-vuotias Mehrak* – yksin. Mehrak kertoo saaneensa edustajan nopeasti jo ennen ensimmäistä Maahanmuuttoviraston haastattelua. Hän kuitenkin näkee edustajajärjestelmässä olevan epäselvyyksiä. Perustavanlaatuisena ongelmana hän pitää sitä, että yksin uuteen maahan tuleva lapsi ei tunne oikeuksiaan eikä edustajan velvollisuuksia. ”Tiesin edustajan allekirjoittavan papereita puolestani, mutta en tiennyt, mitä muuta hän tekee”, toteaa Mehrak. 

Mehrakin mukaan ongelmia on syntynyt tilanteissa, joissa edustajalla on liian monta edustettavaa. ”Olen kuullut, että Maahanmuuttoviraston haastatteluja on peruttu siksi, että edustaja ei ole päässyt paikalle toisen tapaamisen vuoksi. Uuden ajan saanti haastatteluun on hidasta eli koko asian käsittely pitkittyy”, kertoo Mehrak. 

Mehrak pitää edustajien asianmukaista koulutusta tärkeänä. Hän kertoo esimerkkinä saaneensa Maahanmuuttoviraston selvityspyynnön vuoden myöhässä edustajan mahdollisen virheen takia. Hämmennystä ovat aiheuttaneet myös tilanteet, joissa edustaja on kertonut edustettavansa luottamuksellisia asioita muille edustettavilleen. 


Toimenpiteitä järjestelmän kehittämiseksi

Selvityksessä esitetään toimia edustajajärjestelmän kehittämiseksi. Lundqvistin mukaan edustajan riippumattomuus viranomaisista on tärkeää, jotta hän voi edustaa lasta ilman sidonnaisuuksia.  

”Haastattelemiemme edustajien mukaan lapsen edun varmistaminen voi vaatia sitkeyttä ja uskallusta ja lapsen etujen vahvaa puolustamista monimutkaisissa hallinnollisissa tilanteissa. Tämä edellyttää edustajien osaamisen vahvistamista esimerkiksi koulutuksen avulla ja järjestelmän parempaa koordinointia ja valvontaa”, kertoo Lundqvist. Selvityksessä ehdotetaan myös muun muassa edustettavien määrän rajoittamista, valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaista edustajien koulutusta ja yhtenäisen edustajarekisterin perustamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmät käsittelevät selvityksen tuloksia vuoden 2018 loppuun mennessä. Ne laativat ehdotukset edustajajärjestelmän tukirakenteiden ja toiminnan kehittämiseksi sekä suositukset edustajan tehtävistä. Työryhmien tarkoituksena on myös mallintaa toimiva edustajajärjestelmä. 

*nimi muutettu

Kirjoittaja: Johanna Monnonen
Kuvituskuva Stocksnap
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 8.10.2018 9:00 ,  Päivitetty 8.10.2018 9:38