in English
 
 
Brahea-keskus tekee selvityksen maahan tulleiden lasten edustajajärjestelmästä
​Turvapaikanhakijana ilman huoltajaa maahan tullut lapsi saa nimetyn edustajan. Edustaja käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen henkilöä ja varallisuutta koskevissa asioissa. Ilman huoltajaa Suomeen tuleva ulkomaalainen lapsi on alaikäisenä vajaavaltainen, joten hän tarvitsee laillisen edustajan hänen henkilöään ja varallisuutta koskevissa hallinto- ja tuomioistuinasioissa.

Edustajajärjestelmää ylläpitää ja kehittää Maahanmuuttovirasto ja Työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriön asettama edustajajärjestelmän kehittämisen alatyöryhmä on valinnut Turun yliopiston Brahea-keskuksen tekemään järjestelmästä selvityksen.

Selvitys tutkii edustajajärjestelmän lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia rakenteita, sekä sitä miten järjestelmä olisi tarkoituksenmukaisinta organisoida. Vertailukohtina tutkitaan myös muita edustajajärjestelmäkäytäntöjä eri Euroopan maissa. Selvitys valmistuu elokuun 2018 lopussa.

Suomeen tulee vuosittain 100–3000 lasta ilman vanhempiaan hakemaan kansainvälistä suojelua

Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän vaihtelu muodostaa jatkuvan haasteen viranomaisten varautumiselle. Vuonna 2015 maahan tuli yli 3000 lasta. 

– Haaste on ollut suuri vastaanottoa ohjaaville viranomaisille, mutta myös edustajajärjestelmälle. Vuonna 2015 tarvittiin edustajaksi myös ihmisiä joilla ei ollut aiempaa edustaja-kokemusta, kertoo projektipäällikkö Kia Lundqvist. Poikkeuksellisissa oloissa lapselle määrätty edustaja voi olla ratkaisevassa asemassa lapsen oikeuksien toteutumiselle.

– Yksin maahan tulleet lapset ovat erityisen haavoittuva ryhmä. Heille suunnattuja palveluita on tärkeä kehittää, Lundqvist jatkaa. Edustajajärjestelmän toimivuus on siinä keskeisessä asemassa.

Tutkimusavustaja Joona Saari, Hermanni Jansson Maahanmuuttovirastosta, Anna Bruun Työ- ja elinkeinoministeriöstä, projektipäällikkö Kia Lundqvist ja Brahea-keskuksen yksikönjohtaja Timo Halttunen.​

Ilman huoltajaa tulleiden lasten vastaanottoon liittyviä hankkeita on toteutettu vuodesta 2007 lähtien Turun yliopiston Brahea-keskuksessa.

Brahea-keskus teki keväällä 2017 Työ- ja elinkeinoministeriölle esiselvityksen alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden oleskeluluvan saaneiden tuen ja asumisen hallinnoinnista maakuntauudistuksen jälkeen. Aiemmin yksikkö on toteuttanut hankkeita, joissa kehitetään edustajien koulutusta ja ilman huoltajaa tulevien vastaanottoa sekä kouluttanut yksintulleita kokemusasiantuntijoita.

-Hanke on hyvä esimerkki monialaisesta lähestymistavasta, joka kokoaa yhteen eri hallinnon- ja tieteenaloja. Edustajajärjestelmän kehittäminen on rajoja ylittävää toimintaa, jossa ratkotaan lainopillisten asioiden lisäksi myös kulttuurisensitiivisiä ja eettisiä haasteita.​ ​
​​
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 2.3.2018 16:45 ,  Päivitetty 8.3.2018 12:31