in English
 
 
Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa, VäKi

Tausta

Suomalainen syö kodin ulkopuolella keskimäärin 165 ateriaa vuosittain (Lähis-opas, Ekocentria). Foodspilin -selvityksen (Silvennoinen 2012) mukaan ruokaketjun kokonaishävikki oli noin 400 miljoonaa kiloa vuodessa, josta ravitsemispalveluiden osuus vuonna 2010 oli 75-85 milj. kg. Opiskelijaravintoloissa, päiväkodeissa sekä vanhainkodeissa ja sairaaloissa ruokahävikkiä syntyi jopa 25 % valmistetusta ruoasta, mikä on enemmän kuin ravitsemispalveluissa yleisesti.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Hankkeen tavoitteena on löytää monistettava toimintatapa ruokaketjun ruokahävikin vähentämiseksi ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä. Aktiivisen tiedottamisen avulla lisätään koko ketjun tietoisuutta, vuoropuhelua ja osaamista ruokahävikin ympäristö- ja vesistövaikutusten suhteen. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää biojätteiden (ammattikeittiöissä syntyvä ruokahävikki) laitoskompostointia ja hyödyntää kiertotaloutta kaupunkiviljelyssä.

 

 

Kuvio: Vähemmän jätettä enemmän kiertoa -hankkeen toimintaidea

Tässä hankkeessa keskitytään erityisesti opiskelijoiden käyttämien ruokapalveluiden ruokahävikin synnyn ehkäisyyn ja pilotoidaan yhdessä opiskelijoiden kanssa kiertotaloutta kierrättämällä ruokahävikin ravinteet paikallisesti kaupunkiviljelyssä. Ammattikeittiössä ruoanvalmistuksessa ja lautashävikkinä syntyvää ruokajätettä on tarkoitus kompostoida kehitteillä olevan uuden laitoskompostorin avulla. Kompostoinnin tuloksena syntyvää ravinteikasta multaa hyödynnetään paikallisesti kaupunkiviljelyssä. Tätä varten perustetaan kaupunkiviljelyosuuskunta.

Kierrätysravinteisiin perustuva kaupunkiviljely tuoreena ja itse viljeltyinä kasviksina ja vihanneksina hyödyttää niin sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti koko kaupunkiyhteisöä. Kaupunkiviljelyosuuskunnat antavat osallistujille taloudellista tukea vähentäen ruokakuluja ja ovat luonteva tapa toimia yhteisöllisesti ja osallistuttaa. Samalla lähellä tuotettuihin ja kulutettuihin kierrätysravinteisiin perustuva luonnonmukainen viljely on vesistöystävällisempi vaihtoehto. Myös hankkeeseen osallistuvat ammattikeittiöt voivat hyödyntää viljelystä saatavia kasviksia ja vihanneksia, jolloin se voidaan nähdä jo osana omavaraistaloutta.

Hyödynsaajat

Hankkeen lopulliset hyödynsaajat ovat Saaristomeri, sen ympäristö ja sen alueella asuvat kuntalaiset. He hyötyvät ympäristönsä tilan paranemisesta, joka aiheutuu vähenevien ravinteiden ja fossiilisten raaka-aineiden (kuljetus ja teollisten lannoitteiden) käytöstä. Hankkeesta hyötyvät laajemmin tulevaisuuden kuluttajat ja ammattikeittiöt, jotka osaavat tehdä ruokavalintojaan vesistöystävällisemmin ja hyödyntää tarkemmin sekä säästeliäämmin ruokaraaka-aineita.

Toteuttajat

Hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja yhteistyökumppaneina ovat Unica Oy ja Biolan Oy.  

Aikataulu

1.1.2015-31.12.2016

Rahoitus

Hanketta rahoittaa Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevan ohjelman 4. kokeilu- ja kehittämishanke.

 

Asiasana:
Tagit:
 

 Yhteystiedot