in English
 
 
Rauman norssi sai Lukulan
​Rauman normaalikoulun rehtorin Tapio Heinon mukaan uusi kirjasto syntyi vahvassa yhteistyössä yliopiston kirjaston ja tilapalvelujen kanssa. Ilman uusien seinien rakentamista onnistuttiin luomaan kirjasto, joka tulevaisuudessa toivon mukaan herättää suuren lukuinnostuksen koululaisten keskuudessa.

​– Maailmassa on tällä hetkellä 260 miljoonaa lasta, jotka eivät osaa lukea ollenkaan tai niin huonosti, ettei sillä taidolla tule toimeen. Sellaisia lapsia ei Suomessa ole. Miksi kokonaisten kirjojen lukeminen on niin tärkeää? Paljon tai melko paljon lukevien lasten ja nuorten sanavarastossa on jopa 70 000 sanaa, kun taas vähän tai ei ollenkaan lukevien on pärjättävä 15 000 sanalla. Jos sinun pitäisi rakentaa talo, valitsisitko pelkän vasaran vai kokonaisen työkalupakin, Heino kysyi avajaisissa.

kaarensisalla.jpg
Seinien rakentamiseen ei ollut tilaa, mutta vanhoista tiloista saatiin toimivat rakentamalla juuri sinne suunnitellut huonekalut.

Huoli lukutaidon puolesta ei ole turha. PISAn lukutaitotutkimuksesta vastaava Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta yliopistotutkija Inga Arffman on kertonut, että 15-vuotiaista peräti 11 prosentilla eli noin 6 800:lla lukutaito ontuu pahasti. Luku on kasvanut, sillä vuonna 2000 se oli vain 7 prosenttia.

heino.gif
Rauman normaalikoulun rehtorin Tapio Heinon mukaan uusi kirjasto syntyi vahvassa yhteistyössä yliopiston kirjaston ja tilapalvelujen kanssa. Ilman uusien seinien rakentamista onnistuttiin luomaan kirjasto, joka tulevaisuudessa toivon mukaan herättää suuren lukuinnostuksen koululaisten keskuudessa. Keskustelijoina seitsemännen luokan oppilaat Anna Haikonen ja Karl Turu.


Kaikkien 15-vuotiaiden lukutaidon taso ei ole heikentynyt samalla tavoin, vaan erot lukutaidossa ovat yhä selvemmin jakamassa nuoret menestyjiin ja kelkasta putoajiin. Arffmanin mukaan lukutaidon taso on heikentynyt eniten huono-osaisimpien perheiden lapsilla. Hyväosaisissa perheissä lukutaidon taso sen sijaan on pysynyt yleensä erinomaisena.  Myös ero tyttöjen ja poikien välillä on kasvanut. Monet suomalaistytöt ovat edelleen erinomaisia lukijoita. Pojissa sen sijaan on entistä enemmän niitä, joiden lukutaito on surkea.

kopit.jpg
Yliopiston tilasuunnittelu auttoi ainutlaatuisen kirjastotilan rakentamisessa.

Arffman arvioi, että yksi selitys lukutaidon rappeutumiseen on kaunokirjallisuuden lukemisen väheneminen. Noin kolmasosa nuorista ei lue omalla ajallaan ollenkaan, pojista "lukemattomia" on peräti puolet. Kirjan tilalle on tullut tietokone, ja vaikka se on Arffmanin mukaan kohentanut varsinkin poikien englannin kielen taitoa, ovat monet muut taidot ruostuneet. Kaunokirjallisuus kehittää nyanssien, merkitysten ja laajempien kokonaisuuksien ymmärtämistä toisella tavalla kuin koneella kulutettu sisältö.

Heino korostaa, että hyvä lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Lukeva ihminen kehittää niin ajattelu-, ongelmanratkaisu-, keskittymis- kuin empatiakykyäänkin ja lisää tietojaan ympäröivästä maailmasta.

kaaariulkoa.jpg

– Edellä esitettyihin huoliin Rauman normaalikoulussa pyritään vastaamaan kirjastoa kehittämällä. Perustimme kirjastotyöryhmän, joka on koordinoinut vuonna 2015 aloitettua kirjastohanketta. Yhteistyötä on tehty erityisesti oman yliopiston kirjastoihmisten kanssa, Heino totesi.

otokat.gif
Opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat olivat tuomassa lisäväriä avajaispäivään kirjallisuushamoihin pukeutuneina. Kuvassa Tuomas Seppälä (Puppe), Ari Kotipelto (Herra Hakkarainen), johtava rehtori Tapio Heino, seitsemännen luokan oppilaat Karl Turu ja Anna Haikonen, Riikka Kylä-Nikkilä ja Inkeri Kajala (Maukka ja Väykkä), Jasmin Ripatti (Ihaa) ja Elina Hyry (Nalle Puh).


Heinon mukaan alusta asti oli selvää, että lisäseiniä ei ole mahdollista rakentaa kirjastoa varten. Ratkaisuksi löytyi tilojen irrottaminen ylimmän ja alimman kerroksen oppimaisemista, joihin yliopiston tilasuunnittelu suunnitteli kirjastoon sopivia uusia kalusteita. Rahaa riitti myös uuden kirjallisuuden hankintaan.
Kirjoja käytetään oppitunneilla, mutta niitä voi lainata myös kotiin. Uuden kirjaston myötä jokainen koululainen saa oman kirjastokortin.


alakerta.jpg
Kirjasto toimii kahdessa eri kerroksessa. Alimman kerroksen kirjastotilaan pääsee kurkistamaan ylhäältäpäin.

Norssi toivoo toimivansa esimerkkinä muille kouluille.

– Koulujen kirjastot ovat nyt avainasemassa. Niitä on ryhdytty kehittämään usein epämääräisistä tai olemattomista kirjavarastoista houkutteleviksi ja toimiviksi tietokeskuksiksi, joita hyödynnetään aktiivisesti kaikessa opetuksessa ja oppiaineisen välisessä yhteistyössä. Omat kirjastot ovat erityisen tärkeitä kouluille, joiden välittömässä läheisyydessä ei ole yleistä kirjastoa. Pisa-tutkimuksessa selvisi, että erot kaupunkien ja maaseutujen oppimistuloksissa ovat isot, Heino sanoi.

hakkarainen.jpgKirjaston juuret ovat vuodessa 1909, kun valtio myönsi Rauman seminaarin harjoituskoulun lastenkirjastolle 400 markkaa, nykyrahassa 1 400 euroa, perustamiskustannuksiin sekä 200 markkaa jokavuotisiin kirjahankintoihin. Näillä varoilla perustettuun kirjastoon tuli 257 kirjaa, joista ensimmäiset lainattiin 22.3.1910.

Nyt tavoite on rikkoa vanhat lainausennätykset.

– Rehtorina toivon, että kirjastoa käytettäisiin mahdollisimman paljon sekä oppituntien aikana että sieltä lainattaisiin myös kirjoja kotiin, Heino totesi.

Rauman norssin uuden kirjaston avajaispäivä innosti lapsia ja nuoria kirjallisuuden pariin. Avuksi oli kutsuttu muun muassa kirjailijoita, kirjavinkkaajia ja maailman raumalaisin helsinkiläinen HesaÄijä.

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Esa Hakkarainen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 13.1.2017 14:00 ,  Päivitetty 16.1.2017 9:35