Lainsäädäntö ja hyönteistalous
Elintarvikkeita koskevan lainsäädännön tarkoitus on suojella kuluttajia mahdollisilta riskeiltä koskien uusia ruokia siinä missä tutumpiakin. Määritelmä pellolta pöytään kattaa ruuan kaikki tuotantovaiheet. Kasvatettavat hyönteiset katsotaan tuotantoeläimiksi, joita koskevat alkutuotannon vaatimukset. Siihen kuuluu myös eläinten hyvinvoinnin huomioiminen vaikka hyönteisiä koskevia säädöksiä ei vielä ole.

Hyönteisten etuna on niiden luontainen resurssitehokkuus, jota voidaan entisestään parantaa käyttämällä hyönteisten rehuna muussa ruuantuotannossa syntyviä kasviperäisiä ylijäämiä, tulevaisuuden visioissa myös eläinperäisiä sivuvirtoja. Hyönteisten ravinnon tulee olla niille sopivaa. Lisäksi lainsäädäntö määrittelee tarkkaan sivutuotteiden käyttöä tuotantoeläinten, eli myös hyönteisten, rehuna.

Hyönteisruoka tarvitsee uuselintarvikeluvan

Erityistä EU:n elintarvikelainsäädännössä on uusien elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen ennen niiden hyväksyntää markkinoille. Uuselintarvikkeita ovat joko täysin uudet keksinnöt tai elintarvikkeet, joilla ei ole aiempaa käyttöhistoriaa EU–maissa. Vaikka osassa maailmaa hyönteisiä nautitaan, Euroopassa ei merkittävää hyönteissyönnin historiaa ole löydetty. Uuselintarvikehyväksyntä edellyttää joko uusia tieteellisiä tutkimuksia tai vaihtoehtoisesti näyttöä hyönteisten pitkäaikaisesta turvallisesta käytöstä ja käytön laajuudesta.

Uuselintarvikeluvan saaminen ruokahyönteisille on vaativaa, mutta tiedon karttuessa täysin mahdollista. Vuonna 2018 voimaan tulevan uuden uuselintarvikeasetuksen odotetaan kohtuullistavan uuselintarvikkeen hakuprosessia, joka nykyisellään voi olla jopa vuosien mittainen. Vuodesta 2018 alkaen hyväksyntä on geneerinen koko EU:n alueella, tarkoittaen että kuka tahansa voi myydä hyväksyttyä uuselintarviketta ilman eri hakemusta vastaavuudelle. Lisäksi päivitys tuo arviointimenettelyn rinnalle mahdollisuuden osoittaa uuselintarvikkeen turvallinen käyttöhistoria EU:n ulkopuolella. Tällaista näyttöä voisi hyvin olla esimerkiksi Thaimaassa tai Meksikossa, missä hyönteisiä on nautittu ruokana jo pidempään. Hyväksynnät tulevat todennäköisimmin olemaan lajikohtaisia ja koskevan ainoastaan tuotantoeläiminä kasvatettuja hyönteisiä.

Uusi asetusteksti tunnistaa hyönteisten potentiaalin ruokana. Sen tarkoitus on myös selkeyttää tulkintoja, joiden perusteella eräät EU-maat ovat sallineet hyönteisruuan kansallisilla päätöksillään. Hyönteisten maininta asetuksessa ei siis tarkoita hyönteisten hyväksymistä vaan lupa on haettava joko nykyisen tai 2018 alkaen uuden asetuksen mukaisesti.

Edistystä hyönteisten rehukäyttöön odotettavissa

Kiinnostus hyönteisiin muiden tuotantoeläinten rehuna kasvoi nopeasti, kun EU vuonna 2013 kevensi rajoitteita eläinperäisen proteiinin (PAP) käytöstä vesiviljelyeläinten ruokinnassa. Myös siipikarjan ja sikojen osalta rajoitteen purkamisesta keskustellaan. Rehuaineena hyönteiset katsotaan prosessoiduksi eläinproteiiniksi (”käsitelty hyönteis-PAP”) ja siten kuuluvat TSE-asetuksen (EY) 999/2001 piiriin. Vaikka eläinproteiinin käyttö vesiviljelyssä sallitaan jo, käytännön esteeksi hyönteisrehulle jäi kuitenkin asetuksen vaatima teurastaminen hyväksytyssä laitoksessa ja tulkinnanvaraisuus hyönteisten luokittelusta rehuaineena.

Sekä rehuaineluetteloa että TSE-asetusta ollaan paraikaa päivittämässä. Muutosehdotus toukokuussa 2016 sallisi käsitellyn hyönteis-PAP:n käytön vesiviljelyeläinten rehuna ja kaloihin rinnastettuna poistaisi vaatimuksen teurastuksesta. Lainsäädäntö määrittelee, millä menetelmin hyönteis-PAP:ia valmistetaan, todennäköisesti käsittelyt ovat kuitenkin vastaavat kuin kalajauhon valmistuksessa. Muutosehdotuksista päätetään vielä 2016 aikana ja muutoksen voidaan odottaa tulevan voimaan 2017 aikana.

Keskustelu EU:n rehuaineluettelon päivityksestä on parhaillaan käynnissä. Rehukäyttöön soveltuvien hyönteisten merkintä luetteloon ja rinnastaminen kalajauhoon antaisi vahvan signaalin hyönteisten tuotannon kehittämiseksi sekä investoinneille kotimaisen ja kestävän täydennysproteiinin tuotantoon.

Tavoitteena hyvä hyönteislainsäädäntö

Hyönteisten käyttö ruokana ja rehuna kasvaa tulevaisuudessa. Kasvatusmenetelmien kehitys etenee vauhdilla ja aihetta tutkitaan laajalti ympäri Eurooppaa. Lainsäädännön tehtävänä on varmistaa ruuan ja rehun turvallisuus, mutta samalla sen tulee tasapuolisesti edistää uusia innovaatioita ja tervettä kilpailua ilman ylimääräisiä esteitä. On ajan kysymys, milloin ruokahyönteiset tunnetaan riittävän hyvin sen turvallisen käytön varmistamiseksi, ja saadaan helposti kaikkien hyönteissyöjien täysipainoiseksi ravinnoksi.

 

Lähteet: European Law on Insects in Food and Feed, Lähteenmäki-Uutela &  Grmelová (2016), http://effl.lexxion.eu/article/EFFL/2016/1/4

Feednavigator 4.5.2016 http://www.feednavigator.com/Regulation/EU-Insect-protein-use-in-aqua-feed-likely-within-12-months-says-industry-insider

Maa-ja metsätalousministeriö ja Evira / Hyönteiset ruokaketjussa lainsäädäntöpaja 20.5.2016;

Hyönteiset ruokaketjussa- projekti on Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama tutkimushanke jonka tavoitteena on edistää uuden hyönteistalouden kasvua Suomessa. Hanke on Tekesin rahoittama ja siihen osallistuu suuri joukko yrityksiä koko ruokaketjun varrelta.

Asiasana:
Tagit: