in English
 
 
5/2013: Urheilun huumaa

Vanhana lätkäfanina olen taas sortunut seuraamaan jääkiekon MM-kisoja ja samalla yritän vilkuilla, mitä jalkapallossa tapahtuu kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikka jääkiekon MM-kisat eivät kokoakaan yhteen maailman pelaajien parhaimmistoa kuin osittain, joku kumma viehätys niissä on. Tunteet, joita nousee mieleen pelejä katsoessa, ovat sekoitus ihailua itse suorituksista, pelkoa oman joukkueen häviämisestä, varmaan osaltaan kansallistunnetta, ellei jopa – kiihkoa, iloa, kiukkua, pessimismiä, eskapismia jne.

Urheilun yksilöllinen ja yhteiskunnallinen moniulotteisuus on tulevaisuuden pohdinnan kannalta kiinnostavaa. Tulevaisuuden kansanterveyden kannalta urheilua ja liikuntaa pidetään tärkeänä elinajanodotteen kasvun, terveydenhoitokustannusten alentamisen, liikalihavuuden vähentämisen ja monen muun syyn vuoksi. Yhteiskunnallisessa katsannossa urheilu ja liikunta ovat tärkeitä esimerkiksi kulttuurisen uusintamisen, kilpailuyhteiskunnan sääntöjen sisäistämisen ja ryhmädynamiikan opettelun kannalta. Yksilö voi tuntea mielihyvää ja muita rakentavia tunteita urheilusuoritusten parissa, huolehtia fyysisestä ja psyykkisestä kunnostaan, laajentaa sosiaalista verkostoaan ja jopa saavuttaa jossain mielessä yhteiskunnallista nostetta. En viittaa tässä yhteydessä Matti Nykäseen.

Nykyihmisen fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien manipulointi on ollut käynnissä pitkään, mutta avautumassa on aivan uusia mahdollisuuksia, niin hyvässä kuin pahassa, nykyetiikan näkökulmasta arvioituna. Doping-ilmiö jatkaa muuntautumistaan, geenimanipuloidut urheilijat ovat seuraavien olympialaisten riesa. Pidemmällä aikavälillä pitänee pohtia, miten orgaanisesti kasvatettujen elinten suhteen reagoidaan, esimerkiksi jos kasvatetaan urheilijalle voimakkaampi sydän. Tai jos elimistössäsi on aineenvaihduntaa edistäviä tai ohjaavia nanobootteja, kyberelimiä tai -raajoa. Ja jos robotit inhimillistyvät, onko niille järjestettävä omat kisat? Pitäisi järjestää ainakin luomu-, geeni-, bioteknologia-, kyber- ja nanomanipuloitujen sekä robottien kisat erikseen. Ja mitä tehdään niille, jotka ovat käyttäneet kaikkia mahdollisuuksia hyväkseen mustikkakeitosta alkaen?

Palatakseni jääkiekkoon: sillä puolella on myös mahdollisuuksia. Kehitteillä olevat sotilaskypärät, jotka voivat siirtää ajatuksia langattomasti ja telepaattisesti sotilaalta toiselle, löytävät helposti markkinat jääkiekosta. Enää ei tarvitsisi kärsiä vaikkapa harhasyötöistä. Tosin valmennusjohtoon pitäisi palkata telepaattisen ajatuksensiirron vakoilu- ja häirintäekspertti voiton ja vastustajan täydellisen nöyryyttämisen varmistamiseksi. Voisimme esimerkiksi kuitata sen 3. maaliskuuta 1958 Oslossa Kanadalle kärsityn 28–0 tappion.

Mutta vakavasti puhuen, toivon, että urheilusta ja liikunnasta on meille kaikille iloa ja hyötyä myös tulevaisuudessa ja uskon, että eettisetkin ongelmat voidaan ratkaista.

Liikunnallista kevättä!

Juha Kaskinen

 

15.5.2013

 

 

 

Asiasana:
Tagit: