in English
 
 
5/2014: ROK!

Kirjoitin yhdessä viime vuoden lopun kolumnissa Kiinasta ja sen ympäristöpolitiikan kehityksestä. Koska Aasia on maailmantalouden kehityksen moottori, on hyvä tarkastella muitakin Aasian maita kuin Kiinaa. ROK eli Republic of Korea on varmaan tutumpi Etelä-Koreana. Tämä 50 miljoonan asukkaan valtio, jonka pinta-ala on noin kolmannes Suomen vastaavasta, on kehittynyt 60 vuodessa köyhästä maatalousvaltiosta maailman talouseliittiin. Se on maailman 13–15:ksi suurin talous, riippuu vähän käytettävästä mittarista. Suomen ja ROK:n kehitystä voi verrata monin tavoin. Meillä turvauduttiin demokratiaan ja säädeltyyn markkinatalouteen, ROK oli pitkään totalitaarinen ja tiukkaan talousohjattu järjestelmä. Yhteistä molemmille on ollut kommunismin pelko, vaikka Suomessa politiikassa mukana kommunistit olivatkin. Nykyään yhteistä on myös se, että on huomattu, että homma ei voi jatkua niin kuin ennen, vaan ”jottain tarttis tehrä”. 

Tässä uuden tekemisessä yhteistä näyttävät olevan molemmille maille suuret tavoitteet. Tuotantoja ja kulutusta pitäisi vihertää, energiaa tuottaa uusiutuvilla luonnonvaroilla ja samalla pitää kaikista kansalaisista huolta. Eroja tietysti on toimintaympäristöissä. Korealaiset tekevät tilastollisesti (OECD) työtä noin 2100 tuntia vuodessa, OECD-maiden keskiarvo on 1675 ja Suomen luku on 1672.  (Lyhyin työaika on muuten Hollannissa ja Saksassa, alle 1400 tuntia vuodessa.) Eläkkeelle korealaiset jäävät noin 70-vuotiaina, Suomessa jäädään 8–9 vuotta aiemmin. Eläkejärjestelmä on tosin varsin kehittymätön Suomeen verrattuna.

Geopoliittisesti ROK on Japanin, Kiinan, Pohjois-Korean, mutta myös Venäjän läheisyydessä. Yhdysvallat on merkittävä niin taloudellisesti kuin turvallisuuspoliittisesti. USA:lla on merkittävä sotilastukikohta ja 28 000 sotilasta lähinnä valvomassa Pohjois-Koreaa. Pohjois-Korean merkitys on suuri sen luoman sotilaallisen uhan vuoksi. Etelä-Korealla on maailman viidenneksi suurimmat asevoimat. Pääkaupunki Seoul on noin 60 kilometrin päässä rajalta ja Suur-Seoulin alueella elää 40 % koko maan 50 miljoonaisesta väestöstä. Valtion laitoksia on alettu hajasijoittaa, mutta ei aluepoliittisista (kuten meillä), vaan turvallisuuspoliittisista syistä johtuen. Samalla logiikalla ajateltuna pitäisiköhän Suomessa Lappeenrannan ja Itä-Suomen yliopistot siirtää vaikka Turkuun ja saman tien yhdistää Turun yliopistoon?

Yritysrakenne eroaa Suomesta siinä, että maata dominoi muutama megaluokan monialayritys, joista Samsung on kansainvälisesti tunnetuin. Itsenäiset pienet ja keskisuuret yritykset puuttuvat lähes kokonaan. Valta on keskittynyt pienelle taloudellis-poliittiselle eliitille. Tämä valtakulttuurinen piirre koetaan esteeksi talouden uudistukselle ainakin epävirallisissa puheenvuoroissa. Toinen huoli liittyy vahvasti kasvuorientoituneeseen toimintatapaan. Se on tuottanut kyllä BKT:n kasvua, mutta samalla on syntynyt sosiaalista eriarvoisuutta, tuloerojen voimakasta kasvua, syrjäytymistä, laiminlyöntejä tuoteturvallisuudessa ja tuotteiden laadussa. Huhtikuun 2014 lauttaonnettomuutta pidetään yhtenä ongelmien ilmenemismuotona.

Kolmen ja puolen viikon osallistuvan havainnoinnin jälkeen on tietysti vaikea vetää mitään suuria johtopäätöksiä, mutta näyttää aika selvältä, että puhtaan talouskasvuajattelun aika on täällä menossa ohitse ja halutaan painottaa elämänlaatua. Japanin halu muuttaa asevoimiensa doktriinia huolestuttaa, Japanin Korean miehitys vuosina 1910–45 on edelleen kansallinen trauma pakko-ottoineen prostituoiduiksi ja sotapalvelukseen. Kiinan aggressiivinen resurssipolitiikka puhututtaa täälläkin. Suuri kansallinen visio on joka tapauksessa yksi yhtenäinen Korea.

 

Juha Kaskinen

28.5.2014

 

Juha Kaskinen on vieraillut Soulissa, Etelä-Koreassa toukokuun 2014 ajan. Vierailu on liittynyt Euroopan komission Marie Curie -ohjelman rahoittaman International Foresight Academy (IFA) -projektin tutkijavaihtoon.

 

Asiasana:
Tagit: