in English
 
 
6/2013: Kesäkolumni

​Te, jotka olette seuranneet Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen uutisointia kevään aikana, olette huomanneet, että muutoksia keskuksen asemaan on ollut tekeillä.  Viimeisen kahden viikon aikana on tehty merkittäviä päätöksiä: Turun kauppakorkeakouluun on perustettu tulevaisuudentutkimuksen oppiaine jatko-opintoväylineen. Keskus siirtyy osaksi Turun kauppakorkeakoulua elokuun 2013 alusta lähtien. Budjettineuvotteluissa on päätetty, millaista rahoitusmallia jatkossa käytetään. Muutokset ovat pääosin toimintaa kehittäviä, mutta niihin sisältyy myös riskejä.

Monet ovat pohtineet opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) talousohjauksen mielekkyyttä ja olemme asiasta puhuneet kahvikeskusteluissa useasti. Vaikuttaa siltä, että luvattu yliopistojen autonomia on jäänyt osin toteutumatta. OKM:n rahoitusmallihan perustuu tutkinto- ja tutkimussuoritteisiin, joiden perusteella rahoitusta myönnetään. Mahdollinen ja jopa todennäköinen kehityskulku on se, että yliopisto muuttuu tuotantolaitokseksi, jossa opiskelijat halutaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti, tohtoritutkinto suoritetaan kuin vanhassa kansakoulussa ja tutkimustulokset julkaistaan vain kansainvälisissä huippulehdissä. 

Riskinä on, että tutkintomäärätavoitteet ja nopea suorittaminen vaikuttavat laatuun: opettajat päästävät helpommin läpi kursseista varsinkin aineissa, joissa tavoitteita ei oikein saavuteta. Massaluentoja on kritisoitu aina, nyt ne siirtyvät nettiin; miten käy vuorovaikutuksen opettajan ja opiskelijan välillä?

Tutkimuksen painottuminen journaaliartikkeleihin on myös osin ongelmallista. Esimerkiksi yliopistoilta vaadittu yhteiskunnallinen relevanssi ei mielestäni toteudu niin, että lyöt asiakkaalle tai yhteistyökumppaneille artikkelin kouraan ja sanot, että luepa tästä. 

No, asiaa ovat pohtineet monet muutkin - ja monesta muusta näkökulmasta. Huoleni joutuu lähinnä siitä, miten ainelaitosmuutosta valmistellessa oma retoriikkani on muuttunut: pitää saada niin ja niin monta kolmoskategorian julkaisua vuodessa, opiskelijat näyttäytyvät koneen tuotoksina, joita pitää saada tuotantokoneesta ulos, koska jokaisesta tutkinnosta saa x euroa rahaa jne. Tämä ei voi olla vaikuttamatta joillain aikavälillä itse työhön ja seuraukset voivat olla haitallisia kaikkien osapuolten kannalta. 

Mutta nyt irti synkistä uhkakuvista! Kesäkolumnissa pitäisi käsitellä kesäisiä asioita.

Lomakausi on alkamassa ja juhannus tulossa: ihmiset liikkuvat sinne sun tänne ja käyvät sofistikoituja keskusteluja liikenteessä ja ottavat myös eleet käyttöön. Autossa perheen pienimmätkin oppivat ytimekkäitä suomen kielen ilmaisuja kanssaliikkujien suoritusten arvioimiseen.

Kasvukausi etenee kohisten ja saamme nauttia tuoreista maan antimista pika puolin. Ilmastonmuutos tuo mukanaan siis myös positiivisia asioita. Maataloudessa sää on joko liian kuuma, kylmä, kuiva tai kostea. Samoin kuin sää ylipäätään kaikkien mielestä. Mansikat ja uudet perunat ovat taas liian kalliita. Iltapäivälehdet julkaisevat jo ennen juhannusta ohjeita, miten pääset kesäkiloista eroon ja saat juomaputken poikki. 

Oikeastaan suomalainen kesäkäyttäytyminen onkin varsin pysyvä ilmiö tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Pidetään siitä kiinni.

Hyvää kesää kaikille!

Juha Kaskinen

 

19.6.2013

 

 

 
Asiasana:
Tagit: