in English
 
 
Tutu e-julkaisut 2014

Samuli Aho & Jari Kaivo-oja

Yritysten elinkaariteoria ja Foresight 2.0
Elinkaariteorian validius suomalaisissa pörssiyrityksissä v. 2004–2012

Tutu e-julkaisuja 1/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
32 s. ISBN 978-952-249-269-2.

Yritysten ennakointitoiminnan ja kasvun välillä on paljon kehittämismahdollisuuksia. Ennakointitutkimuksen kentässä käydään keskustelua ns. Foresight 2.0 -mallista, joka pyrkii tarjoamaan uusia työkaluja yritysten ennakointitoimintaan. Isojen tilastoaineistojen hyödyntäminen on eräs Foresight 2.0 -mallin keskeisiä lähtökohtia ja haasteita. Ennakointitutkimus on nähty tärkeäksi peruslähtökohdaksi yritysten kehittämistoiminnan yhteydessä. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa saadut empiiriset tulokset kuvaavat keskeisiä kehitystrendejä Suomen pörssiyritysten osalta. Keskeinen menetelmällinen lähtökohta tässä tutkimuksessa on yrityksen elinkaariteoria, jota on monessa yhteydessä hyödynnetty ennakoitaessa yritysten toimintaa ja kehitettäessä yrityksiä. 
 


Teemu Santonen
Tutu e-julkaisuja 2/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
39 s.
ISBN 978-952-249-271-5.
 

Vuosina 2011-2013 toteutettu pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin ForeMassi2025-verkostohanke kohdentui ikäihmisten kotona asumista tukeviin hyvinvointipalveluihin sekä turvallisuusalaan. ForeMassi2025-hankkeen tulosten avulla tuotetaan julkishallinnolle, yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille osaavia hyvinvointi- ja turvallisuusalan työntekijöitä, jotka kykenevät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. ForeMassi2025-hanke rahoitettiin Manner-Suomen valtakunnallisen ESR-ohjelman työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen -toimintalinjasta, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Opetushallitus. 

 

Joni Karjalainen, Mira Käkönen, Jyrki Luukkanen and Jarmo Vehmas

Energy Models and Scenarios in the Era of Climate Change. Briefing Report.

FFRC eBooks 3/2014. Finland Futures Research Centre, University of Turku.
92 p.  978-952-249-275-3.
 

This report “Energy models and scenarios in the era of climate change” has aimed to improve understanding on how energy models and scenarios are used and deployed, how dominant scenarios and future forecast can be challenged, in order to build up of capacity for the development of alternative energy scenarios. In relation to discussions about energy and climate change, the report summarizes experiences and benefits from past energy policy research in the Mekong region in Southeast Asia, Eastern Africa and Nordic countries. The report is a final report to the research project Access to Sustainable Energy for All.
 


Mira Käkönen, Hanna Kaisti and Jyrki Luukkanen

Energy Revolution in Cuba: Pioneering for the Future? 

FFRC eBooks 4/2014. Finland Futures Research Centre, University of Turku.
39 p.  978-952-249-276-0.

The aim of this report is to make Cuban energy reforms more widely known. Cuba has succeeded in achieving high human development index while keeping its ecological footprint small. This is largely because of the low energy consumption in the country. At the same time the electrification rate is one of the highest in the Caribbean region. Even at the time of energy crisis the electrification continued in the remote rural areas, mostly based on renewable energy sources and having priorities set in electrifying schools, health centres and communal centres. 
   


Osmo Kuusi ja Johanna Mantere

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön rakennerahastokaudella 2007–2013 hallinnoimien ESR-osarahoitteisten kehittämisohjelmahankkeiden tulosten pysyvyydestä ja vaikuttavuudesta.

Tutu e-julkaisuja 5/2014, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
88 s. ISBN 978-952-249-277-7. 

Tässä raportissa arvioidaan 28 opetus- ja kulttuuriministeriön rakennerahastokaudella 2007–2013 hallinnoimaa ESR-osarahotteista hanketta. Arviointiin valittuja hankkeita on rahoitettu seuraavista kehittämisohjelmista: Osaajana työmarkkinoille; Paremman arjentaidot ja opintojen kautta töihin; Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen sekä Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa. Arvioinnin tarkoituksena on hankkeiden sellaisten elementtien tunnistaminen ja kuvaaminen, jotka edistävät hankkeiden tulosten pysyvyyttä ja vaikuttavuutta. Yhteinen tavoite kaikissa arvioiduissa hankkeissa on opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen ja oppilaitoksista työelämään siirtymisen parantaminen. Arvioitavat hankkeet on jaettu kahteen ryhmään. Lähempään tarkasteluun on otettu kuusi hanketta sekä niissä kehitetyt kuusi hyväksi arvioitua oppilaitoksista työelämään siirtymisen käytäntöä. Loppuja 22 hanketta on tarkasteltu hankkeiden vastuuhenkilöiden tekemien väli- ja loppuraporttien perusteella. 
 


Jari Kaivo-oja

Development Aid Beyond 2015?
Aid Effectiveness Evaluated by World Bank Indicators and Millennium Development Goals (MDGS) – A Trend Benchmarking Study in Kenya, Tanzania and Sub-Saharan Africa

FFRC eBooks 6/2014. Finland Futures Research Centre, University of Turku.
55 p. ISBN 978-952-249-279-1.
 

In many academic analyses of foreign aid, the provision of development assistance has been considered to represent an international extension of domestic welfare efforts. Development assistance represents one mechanism for the redistribution of global wealth. Providing development assistance is one tool in fighting against poverty and various development problems like illiteracy, health problems and inequality. In a way development aid is an extension of welfare policy. Especially Nordic countries and the Netherlands have had this kind of approach to the planning of development aid.

This article focuses on Sub-Saharan Africa as well as Kenya and Tanzania. There two research themes. Firstly, an evaluation of effectiveness of aid allocation for Kenya and Tanzania is presented and these evaluations are compared to general trends of Sub-Saharan Africa. Official Development Assistance (ODA) by definition refers to financial flows having economic development function and welfare improvement in developing countries as their main objective. In this study ODA transfers are analysed and their effectiveness are evaluated. Secondly, a benchmarking analysis of Millennium Development Goals and associated World Band indicators are reported. The European Union accepts the MDGs as a primary reference point, with poverty eradication serving as an overarching goal of development cooperation. Investments in social infrastructure and social services are a large priority area for the EU.  
 


Vilja Varho

Tutu e-julkaisuja 7/2014, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
57 s. ISBN 978-952-249-281-4
 
Tässä Koneen säätiön rahoittamassa ja MMT Vilja Varhon toteuttamassa tutkimuksessa tarkastellaan neljän kunnan (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) liikennesuunnittelijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden näkemyksiä liikennepoliittisista ohjauskeinoista ja liikennepolitiikan teosta. Tavoitteena oli lisätä tietoa kaupunkitason liikennepolitiikan teosta, löytää erilaisia lähestymistapoja liikennepoliittiseen ohjaukseen sekä tarkastella esteitä, jotka vaikeuttavat ympäristönsuojelullisesti tehokkaan liikennepolitiikan käyttöönottoa. 
 

Tutu e-julkaisuja 8/2014, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
51 s. ISBN 978-952-249-280-7.

Tässä raportissa esitellään Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen MEDEIA-hankkeen ensimmäisen tulevaisuusklinikan ”Media ja journalismi 2030. Heikkoja signaaleja ja uusia alkuja” tulokset. Tulevaisuusklinikassa luodattiin median ja journalismin heikkoja signaaleja ja ennakoitiin niiden pohjalta median ja journalismin mahdollisia tulevaisuuksia vuoteen 2030 mennessä. Raportissa on tiivistetty tulevaisuusklinikan keskeiset tulokset teeseiksi yhdestä mahdollisesta median ja journalismin tulevaisuudesta. Ottamatta kantaa hahmotetun median tulevaisuuskuvan todennäköisyyteen, on kiintoisaa pohtia kyseistä tulevaisuuskuvaa mahdollisten, avoimesti luodattujen vaihtoehtoisten kehityskulkujen koosteena.
 


Olli Hietanen, Katariina Heikkilä ja Timo Nurmi

Turkisalan tulevaisuus 

Tutu e-julkaisuja 9/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
45 s. ISBN 978-952-249-282-1.
Julkaisun saa pyydettäessä sähköpostitse: liisa.hakola(a)profur.fi
 

Miltä näyttää turkisala vuonna 2050? Kuka kasvattaa turkiseläimiä ja missä? Hoitavatko robotit tulevaisuudessa myös turkiselämiä, kuten esimerkiksi sikoja jo nykyään? Onko ketuista tullut elintarvikkeita Aasian gourmet-ravintoloihin? Vai kasvatetaanko turkiselämiä muun teollisuuden (esimerkiksi ruoan- ja energiantuotannon) sivutuotteena? Voidaanko turkiksia tulostaa? Voiko lanta olla tulevaisuudessa arvokkaampaa kuin turkikset? Mihin turkiksia käytetään? Mihin suuntaan jalostamista pitäisi kehittää? Onko Suomi edelleen maailmanluokan toimija turkisalalla? Mihin perustuu suomalaisen turkisalan kilpailukyky? Minkälaista tutkimusta ja koulutusta tarvitaan?

Muun muassa näitä asioita pohdittiin ProFur ry:n, Saga Furs Oyj:n ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yhteistyönä järjestämissä Turkisalan tulevaisuusverstaissa keväällä 2014. Turkisalan tulevaisuus -hanke toteutettiin kevään 2014 aikana keskuksessa. 
 


Olli Hietanen, Katariina Heikkilä och Timo Nurmi

Pälsbranschens Framtid

Tutu e-publikationer 10/2014. Institutet för framtidsforskning & Åbo universitet.

46 s. ISBN 978-952-249-283-8.
​Julkaisun saa pyydettäessä sähköpostitse: liisa.hakola(a)profur.fi

Hur ser pälsbranschen ut år 2050? Vem föder upp pälsdjur och var? Sköter robotar i framtiden även pälsdjur, såsom till exempel svin redan i dag? Har rävarna blivit livsmedel på gourmetrestaurangerna i Asien? Eller uppföds pälsdjur som biprodukt till övrig industri (till exempel mat- och näringsproduktion)? Kan pälsar skrivas ut? Kan gödslet i framtiden bli värdefullare än pälsarna? Vad används pälsarna till? I vilken riktning borde man utveckla förädlingen? Är Finland fortfarande en aktör i världsklass i pälsbranschen? På vad baseras den finländska pälsbranschens konkurrenskraft? Hurdan forskning och utbildning behövs? 

Bland annat dessa frågor dryftades vid Pälsbranschens framtidsverkstad och -projekt, som genomföras under våren 2014 i ett samarbete mellan ProFur rf, Saga Furs Abp och Framtidsforskningscentralen vid Åbo universitet. 

 


Jari Kaivo-oja, Sari Jusi, Jyrki Luukkanen, Juha Panula-Ontto and Khamso Kouphokham

FFRC eBooks 11/2014. Finland Futures Research Centre, University of Turku.
176 p. ISBN 978-952-249-284-5.
 
This e-book is focused on energy and natural resource planning in Lao PDR. The aim is to present some futures oriented analyses and discuss key planning challenges of Laos´s energy economy and natural resource use. In this e-book these questions are linked to the Adaptive Foresight methodology, that has been used as general framework in interactive and participative projects in Lao PDR. 

 


Olli Hietanen, Anna Kirveennummi ja Timo Nurmi

FOOD NON-FOOD. Radikaalit tulevaisuudet -työpajojen tulokset

Tutu e-julkaisuja 12/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
43 s. ISBN 978-952-249-287-6.

Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen (VARRU) -tulevaisuusprosessi on kolmivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin yhdessä yritysten yms. toimijoiden kanssa ruoan ja varsinkin lähiruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyviä trendejä. Seuraavassa vaiheessa (eli Radikaalit tulevaisuudet -työpajoissa) haastettiin kaikki tähän asti tehty työ. Samalla näkökulmaa laajennettiin elintarvikkeista ja maataloudesta agri- ja biotalouteen. Kolmannessa vaiheessa tulevaisuusprosessin tuloksia arvioidaan ja hyödynnetään yhteistyössä elintarvikealan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä näkökulmia yritysten ennakointiprosessien kehittämiseksi.

Tämä raportti tiivistää Turussa 18.9.2012 (Logomossa) sekä 8.11.2012 (Forum Marinumissa) järjestettyjen Food Non-Food Radikaalit tulevaisuudet -työpajojen tulokset. Työpajat jatkoivat Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen tulevaisuusprosessia ja tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen Osaamiskeskusohjelman kanssa. Tällä tavalla työpajojen tuloksia voitiin hyödyntää myös samaan aikaan meneillään olevassa ”TURKU 2014+, Alueellisen innovaatiopolitiikan valmistelu”-hankkeessa.
 


Marko Ahvenainen

Tutu e-julkaisuja 13/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
44 s. ISBN 978-952-249-292-0.

Tämän ennakointiselvityksen tavoitteena oli luoda katsaus tieteen tulevaisuuksiin ja niiden ennakoinnin lähtökohtiin. Tavoite ei ole yrittää ennustaa tai määritellä mitä voidaan, saa tai pitäisi tutkia, vaan tarkoitus on yrittää kokonaisvaltaisesti tarkastella tieteen ennakoinnin mahdollisuutta. Keskeistä on näkökulman laajentaminen kategorisista ennusteista ja top-listoista, strategisista linjauksista tai visioivista näkökulmista koskemaan sellaisen muutoksen mahdollisuutta, josta ei näy vielä merkkiäkään tai mistä on havaittavissa vasta heikkoja signaaleja, tai heikkoja tulkintoja. 
 


Olli Hietanen, Leena Jokinen, Anna Kirveennummi, Timo Nurmi & Riikka Saarimaa

”Pyy pivossa ja kymmenen kiikarissa” – Ennakoinnista eväitä Varsinais-Suomen ruokaketjun  kehittämiseen

Tutu e-julkaisuja 14/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
55 s. ISBN 978-952-249-293-7. Toinen korjattu versio (9.12.2014): ISBN 978-952-249-295-1.

Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeessa (VARRU) toteutettiin monipolvinen ennakointiprosessi, joka rakentui teemakohtaisista työpajoista, ruokaketjun uudelleenmäärittelyä käsittelevistä radikaaleista työpajoista ja lopuksi yrityksille suunnatuista ennakointityöpajoista. Kussakin tulevaisuusosiossa käytettiin erilaisia ennakointimenetelmiä ja toimintatapoja Varsinais-Suomen ruokaketjun tulevaisuuden hahmottamiseksi.

Työpajoissa käydyissä keskusteluissa ruokaketjun toimijat ottivat kantaa mahdollisina ja todennäköisinä pidettyihin muutoksiin ja haasteisiin, ja ideoivat niiden pohjalta uusia avauksia. Tässä raportissa esitellään keskusteluissa nousseita ajatuksia ideoineen sekä niiden pohjalta hahmoteltavia uusia suuntia tulevien keskusteluiden eväiksi. Keskusteluista tiivistetyt tulevaisuuskuvat liittyvät alueen toimintaympäristön laatuun ja kestävyyteen eri tavoin muuttuvissa olosuhteissa. Tulevaisuustyötä tehdään aina laajoja globaaleja toimintaympäristöjen muutoksia ja niiden paikallisia vaikutuksia huomioiden. Mikä on ruoan kuluttamisen ja tuottamisen suhde muihin tulevaisuuden elinkeinoihin ja ympäristöön, alueen infrastruktuuriin ja väestöön, teknologiaan sekä muihin keskeisiin muuttujiin? 
 


Jari Kaivo-oja

Ubiikkiteknologian ja media-alan tulevaisuus: Muutoshaasteet journalismissa ja mediassa

Tutu e-julkaisuja 15/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
59 s. ISBN 978-952-249-291-3.

Tässä tutkimusraportissa käsitellään ubiikkiteknologista murrosta ja sen vaikutuksia viestintään ja journalismiin. Tutkimustehtävä ei ole erityisen helppo, koska ubiikkiteknologian tuomat muutokset merkitsevät isoa systeemistä murrosta mediataloille, viestinnälle ja journalismille. Ubiikkiteknologia tulee vaikuttamaan mediataloihin itsessään, eri medioiden mobiilisuuteen ja median uutisaiheisiin ja niiden teknisiin käsittelytapoihin. Vaikutuksia tulee olemaan myös medioiden liiketoimintamalleihin ja ansaintalogiikkoihin. Ubiikkiteknologia tulee myös muuttamaan itse journalismia ja journalistista professiota. Ajallemme olennainen asia on ubiikkiteknologia ja tämän laajan teknologia-aallon aikaan saamat uudet ilmiöt. Yleisesti ilmaistuna ubiikkiteknologialla tarkoitetaan erilaisia laitteita ja koneita, jotka ymmärtävät ihmisen toimintaa ja reagoivat siihen. Ubiikkiteknologia mahdollistaa myös koneiden ja laitteiden välisen viestinnän (Machine-to-Machine Communication, lyh. M2MC).  
  


 Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen

Tutu e-julkaisuja 16/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
64 s. ISBN 978-952-249-296-8.

Raportissa esitellään Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen MEDEIA-hankkeen toisen tulevaisuusklinikan ”Uusi journalismi?” tulokset. Tulevaisuusklinikassa luodattiin tulevaisuuden journalismia: mitä se voisi ja mitä sen pitäisi olla. Lisäksi tulevaisuusklinikassa suunniteltiin sovelluksia ja palveluita, jotka toteuttavat uutta journalismia käytännössä.

Tulevaisuusklinikan ryhmien työskentelyssä korostui erityisesti viisi mahdollista tulevaisuuden journalismin  piirrettä. Kuratointi kasvattaa merkitystään. Tulevaisuudessa toimittajat seulovat verkon syviä informaatiovirtoja ja jalostavat niitä uusiksi sisällöiksi ja sirpaleista muodostuvaksi kokonaiskuvaksi. ”Puolueettoman” asiajournalismin sijaan kantaaottava, tietyistä näkökulmista maailmaa tarkasteleva journalismi kasvattaa alaansa. Niche-mediasta tulee uusi ”massamedia”. Verkon informaatiotulvassa pärjää vain erikoistumalla ja rakentamalla luotettavan brändin. Kaunis, selkeä,  yksinkertainen ja visuaalinen ilmaisu on yhä tärkeämpää. Journalismi ”estetisoituu”, kun siitä tulee entistä tärkeämpi osa ihmisten arkea ja identiteettiä. Selkeä, hyvä ilmaisu myös erottuu edukseen verkon yltäkylläisestä informaatiotarjonnasta. Kaiken kaikkiaan journalistit tarvitsevat uusia työtaitoja, ja heidän työstään tulee aiempaa vaativampaa.

Raportissa tulevaisuusklinikan tulokset on tiivistetty seitsemään skenaarioaihioon tulevaisuuden journalismista: Digitaaliset argonautit (journalismi tiedon "tutkimusmatkailuna"), Luokiteltu, arkistoitu, indeksoitu ja luokiteltu (tarkasti profiloitu journalismi), Mandelbrot (kokonaisuuksia hahmottava journalismi), Uncanny Valley (kokeellista teknologiaa hyödyntävä journalismi), Instant Zen (selkeä ja visuaalisesti kunnianhimoinen journalismi), Akvaario (radikaalin avoin ja läpinäkyvä journalismi) ja James-journalismi (journalismi kuluttajien palveluna).

 

Tuomas Kuhmonen

Maaseudun liiketoiminnan uudistuminen – Evolutionäärinen viitekehys

Tutu e-julkaisuja 17/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
75 s. ISBN 978-952-249-299-9.
 
Maaseudun(kin) liiketoiminta uudistuu jatkuvasti. Uudistuminen tapahtuu aina yritystasolla. Valtavirran talousteoria tarjoaa ilmiölle monelta osin epärealistisen kuvaus- ja selitysmallin, jolle on kehitetty vaihtoehtoisia, kilpailevia tarkastelutapoja. Evolutionäärinen tai evolutiivinen taloustiede tai evoluutiotaloustiede on yksi näistä. Evoluutiokäsitteillä on käyttöä myös tulevaisuudentutkimuksessa, koska evoluutiossa on aina useita vaihtoehtoisia tulevaisuuksia – kuten taloudessa ja yhteiskunnassakin. Evoluutiokäsitteillä maaseudun(kin) liiketoiminnan uudistumisen moninaiset, monitasoiset prosessit ja rakenteet on mahdollista yhdistää samaan viitekehykseen, jossa ei ole tarpeen tehdä epärealistisia oletuksia toimijoiden käyttäytymisestä. Evolutionäärinen taloustiede ei ole vielä kypsä haastamaan uusklassista talousteoriaa, mutta näkökulman teoria- ja käsiteperustan kehitystyö on vilkasta. Ehkä siitä joskus syntyykin vallitseva tapa tarkastella myös taloutta ja yhteiskuntaa eikä vain biologiaa. Tässä raportissa on luotu katsaus uusklassisen ja evolutionäärisen taloustieteen eroihin, keskeisiin evoluutiokäsitteisiin sekä luonnosteltu niiden perustuvaa ”tutkimusohjelmaa” maaseudun ja sen liiketoiminnan uudistumisesta. Tutkimusta ovat rahoittaneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Säätiö.
 

 

Asiasana:
Tagit: