in English
 
 
Akateemiset aakkoset

Ainejärjestö

Ainejärjestö on oppiaineen opiskelijoiden muodostama yhdistys, joka ajaa opiskelijoiden etuja ja järjestää vapaa-ajan ohjelmaa. Ainejärjestöt ovat ylioppilaskunnan alayhdistyksiä, ja niillä on omat hallituksensa.
 

Aineyhdistelmä

Humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) tutkinnossa tulee olla yksi tai useampi sivuaine. Myös filosofian maisterin (FM) tutkintoon voi sisältyä sivuaineita. Pääaine ja sivuaineet yhdessä muodostavat tutkinnon aineyhdistelmän. Aineyhdistelmän valintaan vaikuttavat sekä oma mielenkiinto että tuleva työura. Opettajaksi tähtäävän tulee suorittaa opettajan pedagogiset opinnot. Opettajaksi aikovan kannattaa valita sivuaineeksi toinen opetettava aine. Liike-elämään haluavan sivuaineiksi sopivat kauppakorkeakoulun tai yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan aineet. Erilaisiin kulttuuritehtäviin haluavan kannattaa valita  aineyhdistelmäänsä kulttuurien tutkimuksen oppiaineita. Aineyhdistelmistä kannattaa keskustella oppiaineen assistentin, opettajatuutorin tai tiedekunnan opinto-ohjaajan kanssa.
 

Akateeminen vartti

Yliopistolla on käytössä niin sanottu akateeminen vartti, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että luennot alkavat viisitoista minuuttia yli tasan ja kaksoistunnit loppuvat viittätoista vaille. Luentoaika klo 12 - 14 on siis käytännössä 12.15 - 13.45. Aina akateemista varttia ei kuitenkaan noudateta, vaan luento alkaa juuri silloin, kun on ilmoitettu. Tällöin aika merkitään 12.00 tai 10.30. Tentit alkavat yleensä tasalta.
 

Apurahat

Opintojen suorittamiseen on mahdollista saada apurahoja ja stipendejä. Näihin mahdollisuuksiin kannattaa tutustua jo opintojen varhaisessa vaiheessa. Lisätietoa
 

Arvostelu

Tavallisin yliopistolla käytetty arvosteluasteikko on 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä). Joskus suoritus arvostellaan vain hyväksytyksi tai hylätyksi. Yksittäisten suoritusten arvosanat vaikuttavat opintokokonaisuuksien (esimerkiksi perusopinnot) loppuarvosanaan, joka tulee näkyville tutkintotodistukseen. Pro gradu -tutkielma arvostellaan latinankielisin arvolausein: L (laudatur), E (eximia cum laude approbatur), M (magna cum laude approbatur), C (cum laude approbatur), N (non sine laude approbatur), B (lubenter approbatur), A (approbatur) ja I (improbatur eli hylätty).
 

Essee

Essee on lähdekirjallisuuteen perustuva kirjoitelma, jota käytetään toisinaan kurssinsuoritustapana. Essee ei saa olla pelkästään referaatti, vaan sen kuuluu sisältää myös vertailua ja arviointia. Hyvä essee on sekä asiantunteva että persoonallinen, omia mielipiteitä sisältävä teksti. Joissakin oppiaineissa on omia ohjeita esseiden kirjoittamista varten.
 

Filosofian lisensiaatti, FL

Lisensiaatti on maisterintutkinnon jälkeisen alemman jatkotutkinnon suorittanut henkilö. Jatkotutkinnoista saa tarkempia tietoja esim. jatkotutkinto-oppaasta, tiedekunnan kansliasta hallintopäälliköltä tai oppiaineen professorilta.
 

Filosofian maisteri, FM

Maisterintutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joka suoritetaan kandidaatintutkinnon jälkeen. Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 120 opintopistettä.
 

Filosofian tohtori, FT

Filosofian tohtorin tutkinto on ylin yliopistossa suoritettava tutkinto. Tarkempia tietoja saa esim. jatkotutkinto-oppaasta, tiedekunnan kansliasta hallintopäälliköltä tai oppiaineen professorilta.
 

Harjoittelu

Opintoihin voi kuulua mahdollisuuksien mukaan oman opiskelualan työvalmiuksia kehittävää harjoittelua. Oppiaineisiin voidaan valita projektiharjoittelijoita, ja tiedekunta tarjoaa omia harjoittelupaikkoja. Harjoittelupaikan voi myös hankkia itse.
 

HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma

HOPS tehdään yhdessä oppiaineen henkilökunnan kanssa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa opiskelija suunnittelee opintojensa etenemisen osatavoitteiden kautta. HOPS laaditaan ensin kandidaatintutkintoa varten. Suunnitelmaa seurataan tietyin väliajoin oppiaineen parhaaksi katsomalla tavalla. Opiskelija vastaa kuitenkin viime kädessä itse suunnitelman päivittämisestä, säilyttämisestä ja toteuttamisesta. HOPS tulee päivittää opiskelijan siirtyessä suorittamaan filosofian maisterin tutkintoa.
 

Humanististen tieteiden kandidaatti, HuK

HuK-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, ja sen laajuus on vähintään 180 opintopistettä.
 

Ilmoitustaulu

Ilmoitustaulu on tärkeä tiedon lähde. Tuutorisi opastaa sinut johdantokurssin aikana tarpeellisille ilmoitustauluille. Tiedekunnalla on omat ilmoitustaulunsa tiedekunnan kansliassa ja oppiaineilla on omat omissa tiloissaan. Ilmoitustauluilla on tietoja kurssitarjonnasta, henkilökunnan vastaanottoajoista, vierailuluentojen ajoista, erilaisista hakuajoista, tiedekunnan harjoittelupaikoista, avoimista työpaikoista ja tenttien tuloksista yms. Ilmoitustauluja kannattaa siis silmäillä säännöllisesti.
 

Jatko-opinnot

Maisterin tutkinnon jälkeen tehtäviä filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkintoja kutsutaan jatkotutkinnoiksi ja niihin kuuluvia opintoja jatko-opinnoiksi.
 

Kandidaatintutkielma

Kandidaatintutkielma on pääaineen proseminaarissa eli kandidaattiseminaarissa kirjoitettava tutkielma.
 

Kenttätyö

Opiskelumuoto, jota käytetään paljon kulttuurien tutkimuksen laitoksen oppiaineissa. Sillä tarkoitetaan yleensä yliopiston ulkopuolella tapahtuvaa tiedon hankintaa. Kenttätöihin voi liittyä myös erilaisia tutustumis- ja opintomatkoja.
 

Kertaus

Ks. tentti. Sanaa kertaus käytetään yleensä vain luento- tai harjoituskurssin päättävästä kirjallisesta kuulustelusta, jota voidaan kutsua myös luentokuulusteluksi.
 

Kieliharjoittelu

Kieliharjoittelu on vieraiden kielten oppiaineissa käytettävä opiskelumuoto. Harjoitteluun kuuluu tietyn ajan mittainen oleskelu maassa, jossa puhutaan opiskeltavaa kieltä. Kieliharjoittelusta kirjoitetaan raportti.
 

Kielikeskuksen opetusohjelma

Kielikeskuksen opetusohjelmasta löytyvät kielikeskuksen tarjoamien yleisten kielikurssien ja tiedekuntakohtaisen opetuksen aikataulut.
 

Kieli- ja viestintäopinnot

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu pää- ja sivuaineopintojen lisäksi kieli- ja viestintäopintoja. Pakollisiin kieli ja viestintäopintoihin (15 opintopistettä) kuuluu vieraan kielen sekä ruotsin (toisen kotimaisen kielen) ja suomen kielen (äidinkielen) opintoja. Lisätietoja kieliopinnoista ja niiden suorittamisjärjestyksestä saa tiedekunnan opinto-oppaasta, ilmoitustauluilta sekä kielikeskuksen opetusohjelmasta. Kieliopintoja voi myös korvata; toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut perusopinnot ao. kielessä. Poikkeuksen tästä muodostavat latinan ja kreikan kieli, joilla ei voi korvata vieraan kielen opintoja. Niissä kielissä, joissa opetus lähtee alkeista (esim. viro ja unkari), tulee suorittaa perus- ja aineopinnot, jotta niillä voisi korvata pakollisen vieraan kielen opinnot.  Opiskelija voi osallistua myös vapauttaviin kokeisiin, joiden hyväksytty suoritus vapauttaa vastaavista kieliopinnoista.
 

Kirjatentti

Ks. tentti.
 

Kuulustelija

Kuulustelija on opettaja, joka ottaa tentin vastaan eli laatii kysymykset ja arvostelee vastaukset. Eri tenttien kuulustelijat käyvät ilmi opinto-oppaasta tai oppiaineen ilmoitustaululta.
 

Kuulustelu

Ks. tentti.
 

Kypsyysnäyte eli kypsyyskoe

Kypsyysnäyte eli kypsyyskoe on aine, jonka avulla osoitetaan kirjallista, tieteellistä esitystaitoa. Kirjoituskoe perustuu pääaineen kandidaatintutkielmaan. Sitä suorittamaan voi ilmoittautua, kun opetussuunnitelmassa mainittu opintojakso ja äidinkielen kirjallisen viestinnän kurssi on suoritettu. Koe on esseetyyppinen, noin 500 sanan pituinen aine, jonka tarkastavat sekä oppiaineen edustaja että suomen kielen tarkastaja. Koe suoritetaan tiedekunnan loppukuulustelupäivänä ja siihen ilmoittaudutaan tenttikuorella 10 päivää ennen loppukuulustelua. Kuori jätetään tiedekunnan kansliaan.
 

Laitos

Tiedekunta jakaantuu laitoksiin, jotka puolestaan jakaantuvat oppiaineisiin. Humanistiseen tiedekuntaan kuuluu kaksi laitosta: historian; kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos sekä kieli- ja käännöstieteiden laitos. Laitoksella on johtaja, joka vastaa laitoksen talous- ja henkilöstöasioista ja opintoasioissa mm. tekee esityksen laitoksen opetussuunnitelmasta tiedekunnalle ja päättää pro gradu -tutkielmien hyväksymisestä. Laitos muodostaa tärkeän hallinnollisen yksikön oppiaineiden ja tiedekunnan välille.
 

Laitosneuvosto

Laitosneuvosto osallistuu laitoksen hallinnon hoitamiseen. Laitosneuvoston jäsenistä kolmasosa on laitoksen professoreita, kolmasosa muuta henkilökuntaa ja kolmasosa opiskelijoita. Laitosneuvoston puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Laitosneuvosto ei tee päätöksiä, vaan sen tehtävänä on antaa lausunto mm. laitoksen opetussuunnitelmaesityksestä ja laitosjohtajan valinnasta. ittely siirtyy laitokselle ja sieltä edelleen tiedekunnalle ja yliopiston hallitukselle tai rehtorinvirastolle). Opiskelijoilla on oma edustuksensa kaikilla hallinnon tasoilla.
 

Laitostentti

Laitostenttiä on aiemmin kutsuttu osatentiksi. Se on useamman oppiaineen yhteinen koetilaisuus, joka järjestetään kerran kuukaudessa. Tarkemmat tiedot tentittävistä kursseista saa oppiaineesta. Laitostenttiin ilmoittaudutaan tenttikuorella 10 päivää ennen kuulustelua. Kuori toimitetaan siihen oppiaineeseen, jonka suorituksesta on kyse.
 

Loppumerkintä

Kun opintokokonaisuus (esim. perusopinnot) on tehty valmiiksi opetussuunnitelman mukaisesti, pitää opiskelijan itse huolehtia, että se merkitään opintorekisteriin kokonaisuutena. Muuten rekisterissä näkyvät vain yksittäiset opintojaksot. Useimmissa oppiaineissa opiskelija täyttää loppumerkintälomakkeen ja toimittaa sen oppiaineessa annettujen ohjeiden mukaisesti loppumerkinnöistä vastaavalle opettajalle tai toimistosihteerille. Hän tarkastaa opinnot ja antaa kokonaisuudesta arvosanan (opintojaksojen painotettu keskiarvo). Tämän jälkeen kokonaisuus viedään rekisteriin.
 

Luento

Luento on toinen yliopiston perinteisistä opetusmuodoista (vrt. seminaari). Luennolla pitää kuunnella aktiivisesti ja tehdä muistiinpanoja. Luennolla olo ei ole kuitenkaan vain passiivista istumista, vaan luennoitsijalle voi myös esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluihin. Luentosarjan päätteeksi on yleensä jonkinlainen kertaus tai tentti. Joskus luennosta voidaan kirjoittaa essee tai luentopäiväkirja.
 

Luentopäiväkirja

Luento- tai oppimispäiväkirja on oppimisprosessin tärkeyttä painottava suoritusmuoto. Se on vaihtoehtona luentosarjan päättävälle kertauskuulustelulle. Luennoitsija päättää, voiko luennon suorittaa luentopäiväkirjan avulla. Eri oppiaineiden ohjeet päiväkirjan sisällöstä ja tekotavoista vaihtelevat. Kysy niistä oppiaineesta.
 

Luentosali

Opetus tapahtuu suurimmalta osin luentosaleissa. Useimmat luentosalit on numeroitu roomalaisin numeroin, mutta joillakin on jonkun arvostetun yliopistohenkilön mukaan annettu nimi (esimerkiksi Tauno Nurmela -sali, joka on entinen luentosali I). Luentosalien osoitteet ja sijaintikartta löytyvät Opiskelijan yleisoppaasta.
 

Lukuvuosi

Lukuvuosi on jaettu neljään periodiin, joita on syyslukukaudella kaksi ja kevätlukukaudella kaksi. Syksyllä opetus alkaa yleensä syyskuun alussa ja keväällä loppiaisen jälkeen. Kesällä ei järjestetä varsinaisia kursseja, mutta muuta opetusta (henkilökohtaista ohjausta, vastaanottoja, tenttejä jne.) järjestetään heinäkuuta lukuun ottamatta kaikkina kesäkuukausina.
 

NettiOpsu

NettiOpsu on Turun yliopiston opintorekisterin sähköinen palvelu kaikille opiskelijoille Turun yliopiston opiskelijoille.
 

Opettajatuutori

Monissa oppiaineissa on käytössä opettajatuutorijärjestelmä. Opettajatuutori on henkilökunnan jäsen, joka ohjaa opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja antaa opiskeluun liittyviä käytännön neuvoja.
 

Opetusharjoittelu

Aineenopettajiksi opiskelevat suorittavat opetusharjoittelun eli auskultoinnin Turun normaalikoulussa. Harjoitteluun kuuluu tuntien pitoa, muiden pitämän opetuksen seurantaa, kokeiden suunnittelua ja korjausta jne. Lisätietoja saa kasvatustieteiden tiedekunnasta.
 

Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain tiedekunnan johtokunnassa ja julkaistaan opinto-oppaassa. Aiemmin opetussuunnnitelmasta käytettiin myös nimeä tutkintovaatimukset, jota jotkut edelleen käyttävät. Opetussuunnitelma sisältää kuvaukset opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista, niiden sisällöistä, suoritusmuodoista ja vastuuopettajista sekä niihin liittyvästä opetuksesta ja kirjallisuudesta.
 

Opintojakso

Tutkintoihin sisältyy joukko opintokokonaisuuksia (perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot), jotka taas koostuvat opintojaksoista. Opintojakso on pienimmillään 1 opintopisteen laajuinen. Opintojakso voi olla luentokurssi kuulusteluineen, kirjatentti, essee tai seminaarityö. Suoritus voi olla myös suullinen.
 

Opintokokonaisuus

Opinnot rakentuvat perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Näistä kaikista käytetään nimitystä opintokokonaisuus. Pääaineen perus- ja aineopintokokonaisuudet suoritetaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja syventävät opinnot filosofian maisterin tutkintoon. Aineopintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla HuK-tutkielma. Syventäviin opintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla pro gradu -tutkielma ja sivuaineopiskelijoilla sivuaineen tutkielma tai muita oppiaineen määräämiä tutkielmatyyppisiä opintoja. Opintokokonaisuuksien laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä. Vaadittavat minimilaajuudet vaihtelevat pää- ja sivuaineopiskelijoilla. Pääsääntöisesti opintokokonaisuuksien laajuudet ovat: perusopinnot 25 opintopistettä, aineopinnot pääaineopiskelijoilla 45 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 35 opintopistettä sekä syventävät opinnot pääaineopiskelijoilla 80 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 60 opintopistettä.
 

Opinto-opas

Opinto-opas sisältää tutkintovaatimukset, opiskeluun liittyviä yleisiä ohjeita ja tiedekunnan kaikkien oppiaineiden opetussuunnitelmat. Oppaaseen kannattaa tutustua huolellisesti, koska siitä löytyy vastaus miltei joka ongelmaan.
 

Opintorekisteri

Rekisteri, johon tallennetaan opintosuoritukset, opiskelijanumero sekä opiskelijan henkilötiedot. Opintorekisteristä tulostettava opintosuoritusote sisältää opiskelijan suorittamat opinnot. Opiskelija voi tulostaa opintorekisteriotteen Nettiopsusta tai virallisen otteen voi tilata etukäteen ja noutaa opiskelijapalveluista, oppiaineiden, laitosten tai tiedekuntien kanslioista. Opintorekisteriotteen saa myös englanninkielisenä. Opiskelijatietojärjestelmästä voidaan luovuttaa opiskelijoiden nimi- ja yhteystietoja opiskeluun liittyviin tarkoituksiin, esim. kyselyjen ja mielipidetiedustelujen toteuttamiseksi sekä yhdistyksille, säätiöille ja viranomaisille opiskeluun liittyvän informaation postittamista varten. Tietojen luovuttamisen edellä mainittuihin tarkoituksiin voi kieltää ilmoittamalla siitä opiskelijapalveluihin.
 

Opintopiste

Opintojaksojen laajuudet on 1.8.2005 alkaen ilmoitettu opintopisteinä (op). Aikaisemmin opintojen laajuus on ilmoitettu opintoviikkoina (ov). Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 26–27 tunnin työpanosta. Työmäärä vaihtelee todellisuudessa kuitenkin huomattavasti opiskelijan lähtötason ja opiskelutekniikan mukaan. Työpanoksena otetaan huomioon esimerkiksi opetuksen seuraaminen, kirjallisuuden ja luentomuistiinpanojen lukeminen, harjoitustyöt, esitelmien laatiminen, esseiden kirjoittaminen sekä muu toiminta, joka on opintojen kannalta oleellista. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon ja filosofian maisterin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on yhteensä viisi vuotta, jolloin opiskelijan tulisi suorittaa keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna.
 

Opiskelijakortti

Opiskelijakortti on merkki ylioppilaskunnan jäsenyydestä. Kortin saa maksettuaan jäsenmaksun. Jäsenmaksun maksanut saa korttiinsa lukuvuositarran, ja hänellä on oikeus käyttää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palveluita sekä saada alennuksia mm. bussi- ja junamatkoista, monista palveluista ja opiskelijalounaista. Opiskelijanumero löytyy kortista syntymäajan vierestä.
 

Opiskelijanumero

Yliopistoon ilmoittautumisen jälkeen opiskelijan tiedot tallennetaan yliopiston opiskelijatietojärjestelmään eli opintorekisteriin. Tallennuksen jälkeen opiskelijalle lähetetään opintorekisteristä tulostettu ns. perustieto-ote, josta voi tarkistaa rekisteriin tallennetut tiedot. Ote sisältää myös henkilökohtaisen opiskelijanumeron, jota tarvitaan esim. tenttiin ilmoittauduttaessa, tenttiin vastatessa jne. Opiskelijanumero kannattaa opetella ulkoa. Opiskelijanumero kertoo, kuinka mones Turun yliopiston varsinainen opiskelija olet ja numero on merkitty myös opiskelijakorttiisi.
 

Opiskelijan yleisopas

Opiskelijan yleisopas on opas, joka sisältää tietoja yliopistoon ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, opintojen ohjauksesta, opintojen rahoituksesta, työpaikan hakemisesta, täydennyskoulutuksesta jne.
 

Opiskelijapalvelut

Opiskelijapalvelut on yliopiston päärakennuksessa sijaitseva vastaanottotiski, jolla hoidetaan ilmoittautumisasiat, opintotukiasiat sekä osoitteen- ja nimenmuutokset. Kun osoite muuttuu, siitä ilmoitetaan opiskelijapalveluihin. Osoitteenmuutoksesta ilmoitetaan myös oppiaineen toimistoon. Opiskelijapalveluissa hoidetaan myös mm. vaihto-opiskeluun liittyviä asioita ja neuvotaan vammaisopiskelijoita.
 

Opiskelijatuutori

Opiskelijatuutori on tiedekunnan palkkaama ja kouluttama vanhempi opiskelija, joka auttaa uutta opiskelijaa opintojen alussa. Hänen tehtäviinsä kuuluu kertoa opiskelusta käytännössä, harrastusmahdollisuuksista jne. Lisäksi hän auttaa opiskelijaa sopeutumaan Turun yliopistoon. Ohjaaminen tapahtuu noin kymmenen hengen kokoisissa tuutoriryhmissä. Tuutori järjestää omalle ryhmälleen syksyn alussa noin 5 - 10 tapaamista. Lisätietoa tuutoroinnista.
 

Oppiaine

Oppiaine on yliopiston toiminnan perusyksikkö, jossa opinnot suoritetaan ja jonka alan maisteriksi valmistutaan. Oppiaineet muodostavat laitoksia, jotka puolestaan yhdessä muodostavat tiedekunnan. Useimmat oppiaineet voivat olla tutkinnossa sekä pääaineena että sivuaineena, mutta on myös oppiaineita, joita on mahdollista opiskella ainoastaan sivuaineena.
 

Oppimispäiväkirja

Ks. luentopäiväkirja
 

Opponentti

Opponentti on seminaarin tai väitöstilaisuuden vastaväittäjä, joka pyrkii löytämään esitettävän työn vahvuudet ja heikkoudet sekä käy keskustelua työstä respondentin (eli työn tekijän) ja yleisön kanssa.
 

Periodit

Lukuvuosi jaetaan neljään periodiin, joista kaksi on kevät- ja kaksi syyslukukaudella. Periodit ovat yleensä kahdeksan viikon mittaisia lukuun ottamatta kevään jälkimmäistä periodia, joka on pääsiäisen vuoksi yhdeksän viikon mittainen. Periodin viimeisellä viikolla ei järjestetä luentoja eikä kurssi- tai seminaaritapaamisia, vaan viikko on omistettu tenteille. Periodeista käytetään lyhenteitä SL1, SL2, KL1, KL2.
 

Perustutkinnot

Tiedekuntaan hyväksytty opiskelija on saanut oikeuden suorittaa filosofian maisterin tutkinnon (FM). Opiskelija suorittaa kuitenkin ensin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK), jonka jälkeen hän voi jatkaa opintojaan suoraan filosofian maisterin tutkintoon. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (180 opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto (120 opintopistettä).
 

Pro gradu

Pro gradu on maisterin tutkinnon loppututkielma, joka kirjoitetaan pääaineeseen opintojen loppuvaiheessa. Pro gradu -työssä tulisi osoittaa tutkielman aihepiirin tuntemusta, oman tieteenalan metodien hallintaa ja kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen.
 

Promootio

Uusille tohtoreille muutaman vuoden välein järjestettävä vihkimisseremonia, jossa nuoret tohtorit saavat juhlallisesti oppiarvonsa merkit (tohtorinhatun, miekan ja diplomin). Promootioon sisältyvät miekanhiojaiset, promootioakti, kulkue Tuomiokirkkoon, jumalanpalvelus, päivälliset, tanssiaiset ja purjehdus. Promootioperinne juontaa juurensa keskiaikaisen yliopiston itsehallintoa korostaneista seremonioista.
 

Proseminaari

Ks. seminaari.
 

Publiikki

Publiikki on tiedekunnittain järjestettävä maisterien valmistujaisjuhla. Humanistisen tiedekunnan publiikit järjestetään Turun Akatemiatalolla kaksi kertaa vuodessa, touko- ja joulukuussa.
 

Pääaine

Kullakin opiskelijalla tulee olla yksi pääaine ja yksi tai useampi sivuaine (sivuaineopintojen vähimmäismäärän löydät opinto-oppaasta). Pääaine on se aine, jonka valintakokeen kautta opiskelija on valittu yliopistoon. Pääaineesta tehdään kandidaatintutkielma ja maisterintutkinnossa syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma. Pääainetta voi opintojen aikana myös vaihtaa (tarkempia ohjeita saat opinto-oppaasta). Opiskelijalla voi samanaikaisesti olla vain yksi perustutkintoon johtava pääaine humanistisessa tiedekunnassa.
 

Seminaari

Seminaari on opetusmuoto, jossa kukin seminaarin osanottaja esittää vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.) ja osallistuu töitä koskevaan keskusteluun. Yleensä jokainen toimii myös toisen tekemän seminaarityön opponenttina. Seminaareja järjestetään useimmiten aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa. Pääaineen aineopinnoissa tehtävää seminaarityötä kutsutaan myös kandidaatintutkielmaksi.
 

Sivuaine

Pääaineen lisäksi tutkintoon tulee kuulua yksi tai useampi sivuaine. Tarkempia tietoja saat opinto-oppaasta ja tiedekunnan sivuaineoppaasta. Osa sivuaineista on sellaisia, joita voi opiskella vapaasti, osaan on erillinen sivuaineen pääsykoe. Tietoja sivuaineoikeuksista saat esim. Turun yliopiston valintaoppaasta sekä tiedekunnan Intranet-sivuilta. Sivuaineet ovat pääainetta tukevia opintokokonaisuuksia. HuK-tutkintoon tulee suorittaa vähintään yhden sivuaineen perusopintokokonaisuus (vähintään 25 op) sekä lisäksi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (15 op).  FM-tutkintoa varten suoritetaan pääaineen lisäksi muita opintoja, esimerkiksi sivuaine- ja kieliopintoja, vähintään 40 op.
 

Tentti

Tentti on koe, testi tai kuulustelu, joka voi olla kirjallinen tai suullinen. Tentti voi olla jonkin luentosarjan loppukoe (kertaus) tai erillinen kirjatentti. Tenttitilaisuuksia on luentojen loppukokeiden lisäksi laitos- ja tiedekuntatenttipäivinä.
 

Tenttikuori

Tenttikuori on iso kirjekuori, jolla ilmoittaudutaan osa- ja loppukuulusteluihin. Kuori täytetään huolellisesti ja palautetaan kymmenen päivää ennen tenttiä oppiaineeseen, johon tentti suoritetaan. Joissakin oppiaineissa tenttiin voi ilmoittautua myös NettiOpsun kautta tai oppiaineen www-sivuilla (ns. sähköinen tenttikuori). Kesätentteihin tulee ilmoittautua toukokuun loppuun mennessä (toukokuun viimeinen työpäivä).
 

Tiedekunta

Yliopisto jakaantuu tiedekuntiin ja Turun kauppakorkeakouluun. Turun yliopistossa on kuusi tiedekuntaa (humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen, yhteiskuntatieteellinen, lääketieteellinen, oikeustieteellinen sekä kasvatustieteiden tiedekunta) sekä Turun kauppakorkeakoulu. Tiedekunnalla on oma hallintonsa ja kansliansa, ja sen johdossa toimii dekaani.
 

Tiedekunnan johtokunta

Tiedekunnan johtokunta on tiedekunnan ylintä päätäntävaltaa käyttävä elin, jonka jäsenistä kolmasosa on professoreja, kolmasosa muuta henkilökuntaa ja kolmasosa opiskelijoita. Johtokunnan puheenjohtajana on dekaani.
 

Tiedekuntatentti

Tiedekuntatentti (loppukuulustelu) järjestetään kerran kuukaudessa, yleensä kuun lopulla. Tiedekuntatentissä suoritetaan kirjoituskokeet ja ne kirjatentit, jotka on opetussuunnitelmassa mainittu tentittäviksi tiedekunnan tenttipäivinä. Tiedekuntatenttiin ilmoittaudutaan tenttikuorella 10 päivää ennen kuulustelua. Kuori toimitetaan siihen oppiaineeseen, johon tentti suoritetaan.
 

Tuutori

Ks. opettaja- ja opiskelijatuutori.
 

TYY eli Turun yliopiston ylioppilaskunta

Ylioppilaskunta on yliopistolla opiskelevien etu- ja palvelujärjestö. Ylioppilaskuntaan kuuluvat automaattisesti kaikki perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittavat jatko-opiskelijat voivat liittyä ylioppilaskuntaan. Merkkinä ylioppilaskunnan jäsenyydestä on opiskelijakortti, jonka saa maksettuaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Lisätietoja Turun yliopiston ylioppilaskunnan toiminnasta saa osoitteesta www.tyy.fi.
 

Täydentävät opinnot

Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi täydentää tutkintoaan maksutta kolmen vuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijapalveluissa tutkintoa täydentäväksi opiskelijaksi. Kolmen vuoden jälkeen opinto-oikeutta voi jatkaa maksullisina erillisinä opintoina.
 

Vapaat opinnot

Vapaat opinnot ovat opintojaksoja, jotka eivät sisälly valmiisiin pää- tai sivuaineiden opintokokonaisuuksiin tai pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin. Ne voivat olla esimerkiksi yliopistossa suoritettuja ylimääräisiä kursseja tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja.
 

Vapauttava koe

Tiedekunnan pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvat toisen kotimaisen ja vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Kielitaito voidaan osoittaa kielikokeissa, joiden hyväksytyy suoritus vapauttaa vastaavista kieliopinnoista. Tietoja vapauttavista kokeista saa tiedekunnan kanslian ilmoitustaululta ja kielikeskuksen opinto-oppaasta. Vapauttaviin kokeisiin tulee ilmoittautua etukäteen.
 

Vastaanotto

Yliopiston opettajilla ja hallintohenkilökunnalla on vastaanottoajat, jolloin he ovat tavattavissa puhelimitse ja henkilökohtaisesti. Tietoja vastaanottoajoista saa esim. opinto-oppaasta ja oppiaineiden ilmoitustauluilta. Kansliat ovat yleensä auki klo 12 - 14. Kesä-elokuussa opettajilla ei ole yleensä säännöllistä viikoittaista vastaanottoa. Vastaanottoaikoja kannattaa noudattaa, koska henkilökunnalla on myös paljon muita tehtäviä. Opettajille voi esittää kysymyksiä myös opetuksen yhteydessä.
  

Väitöstilaisuus

Väitöstilaisuus on julkinen tilaisuus, jossa tohtorin oppiarvoa tavoitteleva henkilö puolustaa väitöskirjaansa. Tilaisuudessa ovat läsnä myös vastaväittäjä(t) ja kustos eli tilaisuuden puheenjohtaja. Jos vastaväittäjä esittää väitöskirjan hyväksymistä, järjestetään illalla karonkaksi kutsuttu juhla. Karonkaksi sanotaan usein myös muita "jälkeisjuhlia", joita pidetään esim. kuoron konsertin jälkeen.
 

Yliopiston kirjasto

Turun yliopiston kirjasto käsittää pääkirjaston, tiedekuntakirjastot ja kurssikirjaston. Pääkirjasto sijaitsee yliopistonmäellä päärakennusta vastapäätä. Pääkirjastoon hankitaan tutkimuksessa, opetuksessa ja opiskelussa tarvittavaa yleisluontoista kirjallisuutta, kun taas tiedekuntakirjastoihin hankitaan tieteenalojen erikoiskirjallisuutta. Kurssikirjastosta voi puolestaan lainata opetussuunnitelmiin kuuluvia teoksia. Yliopiston kirjastolla on vapaakappaleoikeus, jonka perusteella se saa kokoelmiinsa yhden kappaleen jokaista Suomessa ilmestynyttä painotuotetta.
 

Ylioppilaskunta

Ks. TYY eli Turun yliopiston ylioppilaskunta.
Asiasana:
Tagit: