in English
 
 
Akateemiset aakkoset

Aine- ja tieteenalajärjestöt

Oppiaineen tai tiedekunnan opiskelijoiden muodostamia yhdistyksiä, jotka ajavat opiskelijoiden etuja ja järjestävät vapaa-ajan ohjelmaa. Järjestöt ovat Turun yliopiston ylioppilaskunnan, TYYn, alayhdistyksiä, ja niillä on omat hallituksensa. Ylioppilaskunnalla on myös muita vapaa-ajan järjestöjä, joista voit lukea lisää TYYn sivuilta.

Aineyhdistelmä

Humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) tutkinnossa tulee olla pääaineen lisäksi  yksi tai useampi sivuaine. Myös filosofian maisterin (FM) tutkintoon voi sisältyä sivuaineita. Pääaine ja sivuaineet yhdessä muodostavat tutkinnon aineyhdistelmän. Aineyhdistelmän valintaan vaikuttavat sekä oma mielenkiinto että tuleva työura. Opettajaksi tähtäävän tulee suorittaa opettajan pedagogiset opinnot ja hänen kannattaa valita sivuaineeksi toinen opetettava aine. Liike-elämään haluavan sivuaineiksi sopivat kauppakorkeakoulun tai yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan aineet. Erilaisiin kulttuuritehtäviin aikovan kannattaa valita  aineyhdistelmäänsä kulttuurien tutkimuksen oppiaineita. Aineyhdistelmistä kannattaa keskustella opettajatuutorin tai tiedekunnan opintoneuvojan kanssa.

Akateeminen vartti

Yliopistolla on käytössä niin sanottu akateeminen vartti, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että luennot alkavat viisitoista minuuttia yli tasan ja kaksoistunnit loppuvat viittätoista vaille. Luentoaika klo 12–14 on siis käytännössä 12.15–13.45. Aina akateemista varttia ei kuitenkaan noudateta, vaan luento alkaa juuri silloin, kun on ilmoitettu. Tällöin aika merkitään 12.00 tai 10.30. Tentit alkavat yleensä tasalta.

Apurahat

Opintojen suorittamiseen on mahdollista saada apurahoja ja stipendejä. Näihin mahdollisuuksiin kannattaa tutustua jo opintojen varhaisessa vaiheessa.

Arvostelu

Tavallisin yliopistolla käytetty arvosteluasteikko on 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä). Joskus suoritus arvostellaan vain hyväksytyksi tai hylätyksi. Yksittäisten suoritusten arvosanat vaikuttavat opintokokonaisuuksien (esimerkiksi perusopinnot) loppuarvosanaan, joka tulee näkyville tutkintotodistukseen. Pro gradu -tutkielma arvostellaan latinankielisin arvolausein: L (laudatur), E (eximia cum laude approbatur), M (magna cum laude approbatur), C (cum laude approbatur), N (non sine laude approbatur), B (lubenter approbatur), A (approbatur) ja I (improbatur eli hylätty).

Campussport

Turun korkeakoulujen yli 40 000 opiskelijalle ja työntekijöille suunnatut liikuntapalvelut, jotka tarjoavat muun muassa ohjattuja liikuntatunteja sekä pelikenttiä ja kuntosaleja vapaaseen käyttöön. Asiakkaaksi voivat rekisteröityä esimerkiksi perustutkinto-, jatko- ja vaihto-opiskelijat. Lisätietoa Campussportista.

Essee

Lähdekirjallisuuteen perustuva kirjoitelma, jota käytetään toisinaan kurssinsuoritustapana. Essee ei saa olla pelkästään referaatti, vaan sen kuuluu sisältää myös vertailua ja arviointia. Hyvä essee on sekä asiantunteva että persoonallinen, omia mielipiteitä sisältävä teksti. Joissakin oppiaineissa on omia ohjeita esseiden kirjoittamista varten.ähdekirjallisuuteen perustuva kirjoitelma, jota käytetään toisinaan kurssinsuoritustapana. Essee ei saa olla pelkästään referaatti, vaan sen kuuluu sisältää myös vertailua ja arviointia. Hyvä essee on sekä asiantunteva että persoonallinen, omia mielipiteitä sisältävä teksti. Joissakin oppiaineissa on omia ohjeita esseiden kirjoittamista varten.

Filosofian maisteri, FM

Maisterintutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joka suoritetaan kandidaatintutkinnon jälkeen. Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 120 opintopistettä.

Filosofian tohtori, FT

Ylin yliopistossa suoritettava tutkinto. Tarkempia tietoja saa esim. tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta, Turun yliopiston tutkijakoulun sivuilta tai oppiaineen professorilta.

Harjoittelu

Opintoihin voi kuulua mahdollisuuksien mukaan oman opiskelualan työvalmiuksia kehittävää harjoittelua. Humanistisen tiedekunnan oppiaineet hyväksyvät oman alan työharjoittelun osaksi opintoja. Harjoittelusta on mahdollista saada opintopisteitä.

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos

Toinen humanistisen tiedekunnan laitoksista. Laitoksen oppiaineita ovat mm. historia-aineet ja arkeologia, folkloristiikka, kansatiede, uskontotiede, kirjallisuusaineet sekä mediatutkimus, musiikkitiede ja taidehistoria.

HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma

HOPS tehdään yhdessä oppiaineen henkilökunnan kanssa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa opiskelija suunnittelee opintojensa etenemisen osatavoitteiden kautta. HOPS laaditaan ensin kandidaatintutkintoa varten. Suunnitelmaa seurataan tietyin väliajoin oppiaineen parhaaksi katsomalla tavalla. Opiskelija vastaa kuitenkin viime kädessä itse suunnitelman päivittämisestä, säilyttämisestä ja toteuttamisesta. HOPS tulee päivittää opiskelijan siirtyessä suorittamaan filosofian maisterin tutkintoa.

Humanististen tieteiden kandidaatti, HuK

HuK-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, ja sen laajuus on vähintään 180 opintopistettä. HuK-tutkintoon sisältyy pääaineen perus- ja aineopinnot, pakolliset kieli- ja viestintäopinnot, vähintään yksi 25 op:n laajuinen sivuaine sekä muita opintoja.

Intranet

Yliopiston sisäiseen käyttöön tarkoitettu verkkosivusto, joka on opiskelijoiden tärkeä tiedonlähde. Intranetin käyttöön tutustutaan opiskelujen alussa, ja sieltä löytää tietoa opiskeluun liittyviin asioihin läpi opiskeluvuosien. Tiedekunnalla ja oppiaineilla on omat Intranet-sivunsa, joilla on tietoja opiskelusta, henkilökunnan vastaanottoajoista, ajankohtaisista uutisista, erilaisista hakuajoista, harjoittelupaikoista ja avoimista työpaikoista. Intranetin etusivua kannattaa muokata mieluisakseen ja silmäillä säännöllisesti.

Jatko-opinnot

Maisterin tutkinnon jälkeen on mahdollista tehdä filosofian tohtorin (FT) tutkinto, jota kutsutaan jatkotutkinnoksi ja siihen kuuluvia opintoja jatko-opinnoiksi.

Kandidaatintutkielma

Kandidaatintutkielma on pääaineen kandidaattiseminaarissa eli proseminaarissaa kirjoitettava tutkielma tai harjoitustyö.

Kansainvälistymisopinnot eli kv-opinnot

Humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden kandidaatintutkintoihin tulee sisältyä vähintään 10 opintopisteen ja maisterintutkintoihin vähintään 5 opintopisteen verran kansainvälistymistä edistäviä opintoja. Kv-opinnot eivät ole erillinen opintokokonaisuus, vaan osa muita opintoja.

Kenttätyö

Opiskelumuoto, jota käytetään paljon kulttuurien tutkimuksen laitoksen oppiaineissa. Sillä tarkoitetaan yleensä yliopiston ulkopuolella tapahtuvaa tiedon hankintaa. Kenttätöihin voi liittyä myös erilaisia tutustumis- ja opintomatkoja.

Kieliharjoittelu

Vieraiden kielten oppiaineissa käytettävä opiskelumuoto. Harjoitteluun kuuluu tietyn ajan mittainen oleskelu maassa, jossa puhutaan opiskeltavaa kieltä. Kieliharjoittelusta kirjoitetaan raportti.

Kieli- ja käännöstieteiden laitos

Toinen humanistisen tiedekunnan laitoksista. Kieli- ja käännöstieteiden laitokseen kuuluvat esimerkiksi englannin kielen, pohjoismaisten kielten ja suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineet.

Kieli- ja viestintäopintojen keskus

Kieli- ja viestintäopintojen keskus (entinen Kielikeskus) on Turun yliopiston erillinen laitos, joka huolehtii yliopiston eri tiedekuntien kieli- ja viestintäopinnoista sekä järjestää muuta tarpeellista kieltenopetusta yliopiston opiskelijoille. Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen opetusohjelmasta löytyvät yleisten kielikurssien ja tiedekuntakohtaisen opetuksen aikataulut.

Kieli- ja viestintäopinnot

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu pää- ja sivuaineopintojen lisäksi kieli- ja viestintäopintoja. Pakollisiin kieli ja viestintäopintoihin (15 opintopistettä) kuuluu vieraan kielen sekä ruotsin (toisen kotimaisen kielen) ja suomen kielen (äidinkielen) opintoja. Lisätietoja kieliopinnoista ja niiden suorittamisjärjestyksestä saa tiedekunnan opinto-oppaasta, Intranetistä sekä kieli- ja viestintäopintojen keskuksen opetusohjelmasta. Kieliopintoja voi myös korvata; toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut perusopinnot ao. kielessä. Poikkeuksen tästä muodostavat latinan ja kreikan kieli, joilla ei voi korvata vieraan kielen opintoja. Niissä kielissä, joissa opetus lähtee alkeista (esim. viro ja unkari), tulee suorittaa perus- ja aineopinnot, jotta niillä voisi korvata pakollisen vieraan kielen opinnot.  Opiskelija voi osallistua myös vapauttaviin kokeisiin, joiden hyväksytty suoritus vapauttaa vastaavista kieliopinnoista.

Koordinaattori

Tiedekunnan molemmilla laitoksilla on oma koordinaattori, joka auttaa opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa.

Kypsyysnäyte eli kypsyyskoe

Kirjoitelma, jolla osoitetaan koulusivistyskielen käytön kielellistä oikeellisuutta sekä perehtyneisyyttä oman tutkielman aihepiiriin.  Kypsyysnäytteen aihe liittyy pääaineen kandidaatintutkielmaan. Koe on esseetyyppinen, noin 500 sanan pituinen kirjoitelma, jonka tarkastavat sekä oppiaineen edustaja että suomen kielen tarkastaja. Koe suoritetaan tiedekunnan tenttipäivänä, ja siihen ilmoittaudutaan joko Nettiopsussa tai tenttikuorella viimeistään 10 päivää ennen loppukuulustelua. Kypsyysnäytteeseen  voi ilmoittautua, kun tutkielma on valmis ja suomen kielen kirjallisen viestinnän kurssi on suoritettu. 

Laitos

Tiedekunta jakaantuu laitoksiin, jotka puolestaan jakaantuvat oppiaineisiin. Humanistiseen tiedekuntaan kuuluu kaksi laitosta: historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos sekä kieli- ja käännöstieteiden laitos. Laitoksella on johtaja, joka vastaa laitoksen talous- ja henkilöstöasioista, tekee esityksen laitoksen opetussuunnitelmasta tiedekunnalle ja päättää pro gradu -tutkielmien hyväksymisestä. Laitos muodostaa tärkeän hallinnollisen yksikön oppiaineiden ja tiedekunnan välille.

Laitospalaveri

Oppiaineiden ja laitoksen välinen keskusteluelin, jossa henkilökunnalla ja opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun ajankohtaisista asioista ja tuoda niitä keskusteluun. 

Loppumerkintä eli kokonaisuusmerkintä

Kun opintokokonaisuus (esim. perusopinnot) on tehty valmiiksi opetussuunnitelman mukaisesti, pitää opiskelijan itse huolehtia, että se merkitään opintorekisteriin kokonaisuutena. Muuten rekisterissä näkyvät vain yksittäiset opintojaksot. Useimmissa oppiaineissa opiskelija täyttää loppumerkintälomakkeen ja toimittaa sen oppiaineessa annettujen ohjeiden mukaisesti loppumerkinnöistä vastaavalle opettajalle tai opintosihteerille. Hän tarkastaa opinnot ja antaa kokonaisuudesta arvosanan (opintojaksojen painotettu keskiarvo). Tämän jälkeen kokonaisuus viedään rekisteriin.

Luento

Yliopiston perinteinen opetusmuoto. Luennolla pitää kuunnella aktiivisesti luennoitsijaa ja tehdä muistiinpanoja. Luennolla opiskelija voi esittää luennoitsijalle kysymyksiä ja osallistua keskusteluun. Luennolla opittuja asioita voidaan mitata esimerkiksi luentopäiväkirjalla, esseellä tai tentillä.liopiston perinteinen opetusmuoto. Luennolla pitää kuunnella aktiivisesti luennoitsijaa ja tehdä muistiinpanoja. Luennolla opiskelija voi esittää luennoitsijalle kysymyksiä ja osallistua keskusteluun. Luennolla opittuja asioita voidaan mitata esimerkiksi luentopäiväkirjalla, esseellä tai tentillä.

Luento- tai oppimispäiväkirja

Oppimisprosessin tärkeyttä painottava suoritusmuoto. Luennoitsija päättää, voiko luennon suorittaa luentopäiväkirjan avulla. Eri oppiaineiden ohjeet päiväkirjan sisällöstä ja tekotavoista vaihtelevat. Kysy niistä oppiaineesta.

Luentosali

Opetus tapahtuu suurimmalta osin luentosaleissa. Jotkut luentosalit on numeroitu roomalaisin numeroin ja jotkut on nimetty esimerkiksi arvostettujen yliopistohenkilöiden mukaan (esimerkiksi Tauno Nurmela -sali). Luentosalien osoitteet ja kampuskartta.

Lukuvuosi

Lukuvuosi on jaettu neljään periodiin, joita on syyslukukaudella kaksi ja kevätlukukaudella kaksi. Syksyllä opetus alkaa yleensä syyskuun alussa ja keväällä loppiaisen jälkeen. Kesällä yliopisto ei järjestä varsinaisia kursseja, mutta opiskelijat voivat suorittaa opintoja myös kesäkuukausina, esim. itsenäisillä harjoitustöillä ja kirjatenteillä. Opiskelijat voivat kesäisin myös osallistua avoimen yliopiston kursseille maksutta.

NettiOpsu

Turun yliopiston opintorekisterin sähköinen palvelu kaikille Turun yliopiston opiskelijoille. NettiOpsusta opiskelija näkee opintosuorituksensa ja voi esim. tulostaa opintosuoritusotteen. Nettiopsun kautta voi esim. ilmoittautua tenttiin, muokata HOPSia ja siirtyä opinto-oppaaseen.

Opettajatuutori

Monissa oppiaineissa on käytössä opettajatuutorijärjestelmä. Opettajatuutori on henkilökunnan jäsen, joka ohjaa opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja antaa opiskeluun liittyviä käytännön neuvoja.

Opetusharjoittelu

Aineenopettajiksi opiskelevat suorittavat opetusharjoittelun eli auskultoinnin Turun normaalikoulussa. Harjoitteluun kuuluu tuntien pitoa, muiden pitämän opetuksen seurantaa, kokeiden suunnittelua ja korjausta jne. Lisätietoja saa kasvatustieteiden tiedekunnasta.

Opetusohjelma

Opetusohjelma sisältää lukuvuoden aikana tarjottavan opetuksen ajankohdat, paikat, opettajatiedot ja tarkat tiedot suoritustavoista. Opetusohjelma rakentuu periodeittain. Opetusohjelma löytyy opinto-oppaasta, jonne pääsee NettiOpsusta.

Opintojakso eli kurssi

Tutkintoihin sisältyy opintojaksoja, joista muodostuu opintokokonaisuuksia (esim. perus-, aine- ja syventävät opinnot). Opintojakson laajuus määritellään tavallisesti opintopisteinä. Yleensä opintojakso on 5 op:n laajuinen. Opintojakso voi olla esimerkiksi luentokurssi, kirjatentti, essee tai seminaarityö. Suoritus voi olla myös suullinen.

Opintokokonaisuus

Yhdistelmä tiettyjä, opetussuunnitelmassa määrättyjä opintojaksoja. Opintokokonaisuuksia ovat esim. oppiaineen perus-, aine- ja syventävät opinnot. Opintokokonaisuudelle annetaan yleensä yhteisarvosana, joka lasketaan kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen arvosanoista opintopisteiden laajuuden mukaan painotetusti. Pääaineen perus- ja aineopintokokonaisuudet suoritetaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja syventävät opinnot filosofian maisterin tutkintoon. Opintokokonaisuuksien laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä. Vaadittavat minimilaajuudet voivat vaihdella pää- ja sivuaineopiskelijoilla. Pääsääntöisesti opintokokonaisuuksien laajuudet ovat: perusopinnot 25 opintopistettä, aineopinnot pääaineopiskelijoilla 45 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 35 opintopistettä sekä syventävät opinnot pääaineopiskelijoilla 80 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 60 opintopistettä.

Opinto-opas

Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaassa on oppiaineiden tutkintorakenteet ja kuvaukset niihin kuuluvista opintojaksoista. Lisäksi siellä on tietoja esimerkiksi opintojaksojen suoritustavoista ja -edellytyksistä. Opinto-oppaan kautta voi siirtyä tarkempaan opetus-ohjelmaan, joka sisältää opinto-opasta ajankohtaisempia tietoja esimerkiksi opetusajankohdista.

Opintorekisteri

Opiskelijatietojärjestelmä, johon tallennetaan opintosuoritukset, opiskelijanumero sekä opiskelijan henkilötiedot. Opintorekisteristä tulostettava opintosuoritusote sisältää tiedot opiskelijan suorittamista opinnoista. Opiskelija voi tulostaa opintorekisteriotteen NettiOpsusta tai virallisen otteen voi tilata etukäteen ja noutaa oppiaineiden toimistoista, tiedekunnan opintotoimistosta (Signum, 2. kerros) tai opiskelijakeskuksesta. Opintosuoritusotteen saa myös englanninkielisenä. Opiskelijatietojärjestelmästä voidaan luovuttaa opiskelijoiden nimi- ja yhteystietoja opiskeluun liittyviin tarkoituksiin, esim. kyselyjen ja mielipidetiedustelujen toteuttamiseksi sekä yhdistyksille, säätiöille ja viranomaisille opiskeluun liittyvän informaation postittamista varten. Tietojen luovuttamisen edellä mainittuihin tarkoituksiin voi kieltää ilmoittamalla siitä opiskelijakeskukseen.

Opintopiste (op)

Opintojaksojen laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä. Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 26–27 tunnin työpanosta. Työmäärä vaihtelee todellisuudessa kuitenkin huomattavasti opiskelijan lähtötason ja opiskelutekniikan mukaan. Työpanoksena otetaan huomioon esimerkiksi opetuksen seuraaminen, kirjallisuuden ja luentomuistiinpanojen lukeminen, harjoitustyöt, esitelmien laatiminen, esseiden kirjoittaminen sekä muu toiminta, joka on opintojen kannalta oleellista. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon ja filosofian maisterin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on yhteensä viisi vuotta, jolloin opiskelijan tulisi suorittaa keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna.

Opintotoimisto

Humanistisen tiedekunnan opintotoimisto palvelee opiskelijoita erilaisissa opintoihin liittyvissä asioissa. Opintotoimisto sijaitsee Signum-rakennuksen toisessa kerroksessa, ja siellä ovat tavattavissa opintopäällikkö, opintoneuvoja ja opintosihteeri. Opiskelija saa opintotoimistossa opintoneuvontaa, vastauksia erilaisiin opiskelua koskeviin kysymyksiin ja hän voi hoitaa hakemus- ja todistusasioita. Opintotoimiston yhteinen sähköpostiosoite: hum-info@utu.fi

Opintosihteeri

Kullakin oppiaineella on nimetty opintosihteeri, joka hoitaa ko. oppiaineen erilaisia opintoihin ja opetusjärjestelyihin liittyviä asioita. Opintosihteerit mm. vievät opintojen suoritusmerkinnät opintorekisteriin ja tekevät pyynnöstä vastuuoppiaineensa opintokokonaisuuksista loppumerkintöjä. Opintosihteereiltä opiskelijat saavat myös yleistä opintoneuvontaa. Tiedekunnalla on opintotoimistossa oma opintosihteerinsä, joka vastaa esimerkiksi hakemus- ja todistusasioista.

Opintosuorituksen arviointi

Kaikki mahdolliset tavat, joilla opiskelijan oppimista voidaan arvioida, kuten kirjallinen tai suullinen tenttiminen, luentopäiväkirja tai osallistuminen ryhmätyöskentelyyn. Opintosuorituksen arvioija (vanha nimitys kuulustelija) eli opintojakson vastuuopettaja arvioi, miten opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. Opintosuoritus voidaan arvostella joko arvosanalla hyväksytty/hylätty tai asteikolle 0-5 (0 = hylätty, 5 = erinomainen)

Opiskelijakeskus

Opiskelijakeskus tarjoaa yliopiston kaikille opiskelijoille yhteisiä palveluita muun muassa yliopistoon ilmoittautumiseen ja opiskelijavaihtoon liittyen.
Palvelutiskin lisäksi keskuksessa on opiskelijoille opiskelu- ja oleskelutilaa, jossa voidaan järjestää myös pienimuotoisia opiskeluun liittyviä tapahtumia. Myös IT-palveluiden uusi helpdesk sijoittuu keskuksen viereen. Opiskelijakeskus sijaitsee päärakennuksen ja Naturan välisessä nivelosassa.
 
Opiskelijakortti

Opiskelijakortti on merkki ylioppilaskunnan jäsenyydestä. Kortin saa maksettuaan jäsenmaksun. Jäsenmaksun maksanut opiskelija saa korttiinsa lukuvuositarran, ja hänellä on oikeus käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluita sekä saada alennuksia mm. bussi- ja junamatkoista, monista palveluista ja opiskelijalounaista. Opiskelijanumero löytyy kortista syntymäajan vierestä. Opiskelijakortti toimii myös kulkuavaimena esimerkiksi tenttiakvaarioon, ja joissakin korteissa on maksuominaisuus mm. opiskelijalounaan maksamista varten.
 
Opiskelijanumero

Yliopistoon ilmoittautumisen jälkeen opiskelijan tiedot tallennetaan yliopiston opiskelijatietojärjestelmään eli opintorekisteriin. Tallennuksen jälkeen opiskelijalle lähetetään opintorekisteristä tulostettu ns. perustieto-ote, josta voi tarkistaa rekisteriin tallennetut tiedot. Ote sisältää myös henkilökohtaisen opiskelijanumeron, jota tarvitaan esim. tenttiin ilmoittauduttaessa ja tenttiin vastatessa. Opiskelijanumero kannattaa opetella ulkoa. Opiskelijanumero kertoo, kuinka mones Turun yliopiston varsinainen opiskelija olet.

Opiskelijan yleisopas

Opiskelijan yleisopas sisältää tietoja yliopistoon ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, opintojen ohjauksesta, opintojen rahoituksesta, työpaikan hakemisesta ja täydennyskoulutuksesta.

Opiskelijatuutori

Tiedekunnan palkkaama ja kouluttama vanhempi opiskelija, joka auttaa uutta opiskelijaa opintojen alussa. Hänen tehtäviinsä kuuluu kertoa opiskelusta käytännössä, harrastusmahdollisuuksista jne. Lisäksi hän auttaa opiskelijaa sopeutumaan Turun yliopistoon. Ohjaaminen tapahtuu noin kymmenen hengen kokoisissa tuutoriryhmissä. Tuutori järjestää omalle ryhmälleen syksyn alussa noin 5–10 tapaamista.

Oppiaine

Tietyn tieteenalan pohjalta muodostettu yliopiston toiminnan perusyksikkö. Oppiaineet muodostavat laitoksia, jotka puolestaan yhdessä muodostavat tiedekunnan. Useimpien oppiaineiden opinnot voivat olla tutkinnossa sekä pääaineena että sivuaineena, mutta on myös oppiaineita, joita on mahdollista opiskella ainoastaan sivuaineena.

Periodit

Lukuvuosi jaetaan neljään periodiin, joista kaksi on kevät- ja kaksi syyslukukaudella. Periodit ovat yleensä kahdeksan viikon mittaisia lukuun ottamatta kevään jälkimmäistä periodia, joka on pääsiäisen vuoksi yhdeksän viikon mittainen. Periodin viimeisellä viikolla ei järjestetä luentoja eikä kurssi- tai seminaaritapaamisia, vaan viikko on omistettu tenteille. Periodeista käytetään lyhenteitä SL1, SL2, KL1, KL2.

Perustutkinnot

Tiedekuntaan hyväksytty opiskelija on saanut oikeuden suorittaa kandidaatin- ja filosofian maisterin tutkinnon (FM). Opiskelija suorittaa ensin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK), jonka jälkeen hän jatkaa opintojaan filosofian maisterin tutkintoon. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (180 opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto (120 opintopistettä). Lisätietoa tutkinnoista.

Professori

Yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä. Yleensä jokaisessa oppiaineessa on 1–2 professoria.

Pro gradu -tutkielma

Maisterin tutkinnon loppututkielma, joka kirjoitetaan pääaineeseen opintojen loppuvaiheessa. Pro gradu -työssä tulee osoittaa tutkielman aihepiirin tuntemusta, oman tieteenalan metodien hallintaa ja kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen.

Promootio

Uusille tohtoreille muutaman vuoden välein järjestettävä vihkimisseremonia, jossa nuoret tohtorit saavat juhlallisesti oppiarvonsa merkit (tohtorinhatun, miekan ja diplomin). Promootioon sisältyvät miekanhiojaiset, promootioakti, kulkue Tuomiokirkkoon, jumalanpalvelus, päivälliset, tanssiaiset ja purjehdus. Promootioperinne juontaa juurensa keskiaikaisen yliopiston itsehallintoa korostaneista seremonioista.

Publiikki

Tiedekunnittain järjestettävä maisterien valmistujaisjuhla. Humanistisen tiedekunnan publiikit järjestetään kaksi kertaa vuodessa, touko-kesäkuussa ja joulukuussa.

Pääaine

Kullakin opiskelijalla on tutkinnossaan yksi pääaine ja yksi tai useampi sivuaine. Pääaineesta tehdään kandidaatintutkielma ja maisterintutkinnossa syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma. Pääainetta voi opintojen aikana myös vaihtaa. Opiskelijalla voi samanaikaisesti olla vain yksi perustutkintoon johtava pääaine humanistisessa tiedekunnassa.

Seminaari

Opetusmuoto, jossa kukin seminaarin osanottaja esittää vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.) ja osallistuu töitä koskevaan keskusteluun. Yleensä jokainen toimii myös toisen tekemän seminaarityön opponenttina. Seminaareja järjestetään useimmiten aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa. Pääaineen aineopinnoissa tehtävää seminaarityötä kutsutaan myös kandidaatintutkielmaksi.

Sivuaine

Pääaineen lisäksi tutkintoon tulee kuulua yksi tai useampi sivuaine. Tarkempia tietoja saat opinto-oppaasta ja tiedekunnan sivuaineoppaasta. Osa sivuaineista on sellaisia, joita voi opiskella vapaasti, osaan on erillinen sivuaineen pääsykoe. Tietoja sivuaineoikeuksista saat esim. Turun yliopiston valintaoppaasta sekä tiedekunnan Intranet-sivuilta. Sivuaineet ovat pääainetta tukevia opintokokonaisuuksia. 

Tentti eli koe

Yksi mahdollisista opintosuorituksen arviointitavoista ja se voi olla kirjallinen tai suullinen. Tenttitilaisuuksia järjestetään joidenkin opintojaksojen eli kurssien päätteeksi. Joitakin opintojaksoja voi tenttiä myös tiedekunta- tai laitostenttipäivinä. HuK-tutkintoon sisältyvä kypsyysnäyte suoritetaan yleensä tiedekuntatentissä. Tentin vanhoja nimityksiä ovat kuulustelu ja kertaus.

Tenttiakvaario

Nimitys, jota käytetään tietokonehuoneista, joissa on mahdollista tenttiä sähköisesti ennaltamäärättyjä opintosuorituksia. Tenttiakvaariosta varataan itselle mieluinen tenttiaika ennakkoon Turun yliopiston tunnuksilla.

Tiedekunta

Turun yliopisto jakaantuu seitsemään tiedekuntaan: humanistiseen, matemaattis-luonnontieteelliseen, yhteiskuntatieteelliseen, lääketieteelliseen, oikeustieteelliseen ja kasvatustieteiden tiedekuntaan ja Turun kauppakorkeakouluun. Tiedekuntaa johtaa dekaani.

Tiedekunnan johtokunta

Tiedekunnan ylintä päätäntävaltaa käyttävä elin, jonka jäsenistä kolmasosa on professoreja, kolmasosa muuta henkilökuntaa ja kolmasosa opiskelijoita. Johtokunnan puheenjohtajana on dekaani.

Tiedekuntatentti

Kerran kuukaudessa järjestettävä tentti, joka on yleensä kuun lopulla. Tiedekuntatentissä suoritetaan kypsyysnäytteet ja ne kirjatentit, jotka on opetusohjelmassa mainittu tentittäviksi tiedekunnan tenttipäivinä. Tiedekuntatenttiin ilmoittaudutaan NettiOpsussa tai kyseissä oppiaineessa tenttikuori täyttämällä vähintään 10 päivää ennen kuulustelua.

Tuutori

Ks. opettaja- ja opiskelijatuutori.

TYY eli Turun yliopiston ylioppilaskunta

Ylioppilaskunta on yliopistolla opiskelevien etu- ja palvelujärjestö. Ylioppilaskuntaan kuuluvat automaattisesti kaikki perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Tohtorin tutkintoa suorittavat jatko-opiskelijat voivat liittyä ylioppilaskuntaan. Merkkinä ylioppilaskunnan jäsenyydestä on opiskelijakortti, jonka saa maksettuaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Jäsenmaksulla saa myös paljon muita etuja, kuten oikeuden käyttää YTHS:n palveluita. Lisätietoja TYY:n toiminnasta

Täydentävät opinnot

Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi täydentää tutkintoaan maksutta kolmen vuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijakeskuksessa tutkintoa täydentäväksi opiskelijaksi. 

Vapaat eli muut opinnot

Opintojaksoja, jotka eivät sisälly valmiisiin pää- tai sivuaineiden opintokokonaisuuksiin tai pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin. Ne voivat olla esimerkiksi yliopistossa suoritettuja ylimääräisiä kursseja tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja. Lisätietoa vapaista opinnoista.

Vapauttava koe

Tiedekunnan pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvat toisen kotimaisen ja vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Kielitaito voidaan osoittaa kielikokeissa, joiden hyväksytyy suoritus vapauttaa vastaavista kieliopinnoista. Tietoja vapauttavista kokeista saa kieli- ja viestintäopintojen keskuksesta ja sen opinto-oppaasta. 

Vastaanotto

Joillakin yliopiston opettajilla ja muulla henkilökunnalla on vastaanottoajat, jolloin he ovat tavattavissa puhelimitse ja henkilökohtaisesti. Osa on tavattavissa sopimuksen mukaan. Tietoja vastaanottoajoista saa esim. Intranetin palvelu- ja asiahakemistosta ja oppiaineiden henkilökuntasivuilta. Kesä–elokuussa opettajilla ei ole yleensä säännöllistä viikoittaista vastaanottoa. Vastaanottoaikoja kannattaa noudattaa, koska henkilökunnalla on myös paljon muita tehtäviä. Opettajille voi esittää kysymyksiä myös opetuksen yhteydessä.

Väitöstilaisuus

Julkinen tilaisuus, jossa tohtorin oppiarvoa tavoitteleva henkilö puolustaa väitöskirjaansa. Tilaisuudessa ovat läsnä myös vastaväittäjä(t) ja kustos eli tilaisuuden puheenjohtaja. Jos vastaväittäjä esittää väitöskirjan hyväksymistä, järjestetään illalla karonkaksi kutsuttu juhla. Karonkaksi sanotaan usein myös muita "jälkeisjuhlia", joita pidetään esim. kuoron konsertin jälkeen.

Yliopiston kirjasto

Turun yliopiston kirjasto on kaikille avoin Varsinais-Suomen suurin tieteellinen kirjasto, joka toimii Turun kampuksella kuudessa eri rakennuksessa. Yliopistonmäen Feeniks-kirjastossa sijaitsee mm. kielitiedettä koskeva kirjallisuus sekä Fennica-kokoelma. Teutorin kirjastossa sijaitsevat puolestaan mm. historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen alojen kirjallisuus. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen kirjallisuus sijaitsee Porin yliopistokeskuksen kirjastossa. Turun yliopiston kirjastolla on vapaakappaleoikeus, jonka perusteella se saa kokoelmiinsa yhden kappaleen jokaista Suomessa ilmestynyttä painotuotetta. ​Vapaakappalekokoelma sijaitsee Feeniks-kirjastossa.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö eli YTHS

Yliopiston opiskelijoille terveys- ja sairaanhoitopalveluita tuottava organisaatio, jonka palveluihin kuuluu muun muassa hoidontarpeen arviointi, lääkäreiden ja hoitajien vastaanotto, mielenterveyspalvelut ja suunterveyden palvelut. YTHS:n palveluita saavat käyttää kaikki ne perustutkinto-opiskelijat, jotka ovat maksaneet vuosittaisen jäsenmaksun ylioppilaskunnalle.

Asiasana:
Tagit: