in English
 
 
Ohjaussuositukset

Aluksi

Jatko-opintojen ohjauskäytännöistä annettavien suositusten tavoite on esittää jatko-opiskelijoille ja jatkotutkintojen ohjaaville niitä yleisiä periaatteita, joita jatko-opintojen ohjauksessa Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa noudatetaan. Lisäksi tavoitteena on selventää ohjaajan ja ohjattavan rooleja sekä antaa käytännön ohjeita ja tuoda esiin mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisuvaihtoehtoja.
Ohjaus tukee pitkäjänteistä prosessia, jossa jatko-opiskelija kasvaa itsenäiseksi tutkijaksi. Hyvä ohjaussuhde vaatii molemmilta osapuolilta toiveiden ja omien toimintatapojen arvioimista. Hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö ohjauksessa vie tutkimusta, kirjoittamista ja opintoja joustavasti eteenpäin. 
Jatko-opiskelijoista osa opiskelee täysipäiväisesti esimerkiksi palkattuina tohtorikoulutettavina tai päätoimisina apurahatutkijoina. Jatko-opiskelijoina on myös sivutoimisesti opiskelevia, jotka tekevät tutkimusta ja opintoja ansiotyön tai muun toimeentulon varassa. Myös tämän vuoksi jatko-opiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa ohjaussuhteet voivat olla käytännössä erilaisia. Seuraavia ohjauksen perusperiaatteita voidaan kuitenkin soveltaa kaikkiin jatko-opiskelijoihin.
 

A. Jatko-opintojen ohjauksen yleisiä periaatteita

1. Oppiaineen jatkokoulutuksesta vastaava henkilö huolehtii siitä, että jokaisella jatko-opiskelijalla on vähintään yksi ohjaaja. Ohjaajan tulee olla väitellyt tai professorin tehtävään nimitetty henkilö. Jos ohjaajia on enemmän kuin yksi, ohjauksen työnjaosta sovitaan ohjaussuunnitelmassa. Ohjaajan suostumuksesta tehtävään neuvottelee oppiaineen jatkokoulutuksesta vastaava henkilö.

2. Ohjaussuhteen jatkuvuuden näkökulmasta on yleensä tarkoituksenmukaista, että ensisijainen ohjaaja on vakituista henkilökuntaa siinä oppiaineessa, jonne jatko-opiskelija tekee väitöskirjansa. Toinen ohjaaja voi olla tutkija, joka asiantuntemuksensa puolesta sopii ohjaajaksi. Jos toinen ohjaaja on saman alan nuorempi tutkija, jolla ei vielä ole paljoakaan ohjauskokemusta, voidaan sopia, että kokeneempi ohjaaja toimii hänen mentorinaan. 

Toinen ohjaaja voi olla tiedekunnan toisesta oppiaineesta, toisesta Turun yliopiston tiedekunnasta tai toisesta yliopistosta. Emeritus-professori voi toimia ohjaajana, mutta ohjauksessa tulisi tällöin olla mukana myös jatko-opiskelijan laitoksesta (tiedekunnasta) toinen ohjaaja, joka huolehtii siitä, että oppiaineen, tohtoriohjelman ja yliopiston vallitsevia sääntöjä ja toimintatapoja noudatetaan. Joskus ohjauksesta voi vastata ryhmä, jossa on myös yliopistomaailman ulkopuolisia jäseniä esimerkiksi yhteistyöorganisaatiosta. Turun yliopiston ulkopuolisen ohjaajan tai ohjausryhmän jäsenen kanssa on hyvä sopia ohjauksen sisällöstä ja myös mahdollisesta palkkiosta jo ohjaussuhteen alussa.
Koska ohjaus voi toteutua usealla tavalla, siitä on syytä sopia ohjaajien ja ohjattavan kesken selkeästi ohjaussuunnitelmassa.

3. Ensisijaiseksi ohjaajaksi suostuneen tulee perehtyä tutkimusaiheeseen ja jatko-opintosuunnitelmaan (tutkinnonsuorittamissuunnitelmaan) ja varmentaa suostumuksensa tehtävään allekirjoittamalla hakemus. Myös oppiaineen jatkokoulutuksesta vastaavan tulee perehtyä hakemukseen huolellisesti ja allekirjoituksella varmentaa, että hän hyväksyy ohjaajan ja puoltaa hakijan hyväksymistä jatko-opiskelijaksi. 

4. Ohjaussuhde alkaa siinä vaiheessa kun ohjaaja suostuu ohjaustehtävään. Sitä ennen hän on perehtynyt hakijan tutkimussuunnitelmaan ja jatko-opintosuunnitelmaan ja neuvonut jatko-opiskelijaa näiden suunnitelmien laatimisessa.

5. Ohjaaja(t) ja jatko-opiskelija sopivat ohjaussuhteen yhteistyön periaatteista kuten tapaamisista ja tiedonkulusta ja kirjaavat ne ohjaussuunnitelmaan. Ohjaussuunnitelma tarkistetaan vuosittain edistymisen raportoinnin yhteydessä. Osapuolet sopivat myös väitöskirjatyön aikataulusta, käsikirjoituksen välitavoitteista ja palautteen antamisen käytännöistä. Opintojen edetessä he täsmentävät jatkotutkintoon suoritettavia muita opintoja sekä keskustelevat muista työn etenemisen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Ensisijainen ohjaaja huolehtii, että jatko-opintokokonaisuuteen (60 op) hyväksytyt opintosuoritukset kirjataan opintorekisteriin oppiaineen käytännön mukaisesti.


6. Tohtorikoulutusta koordinoi tohtoriohjelma, jolle tohtoriopiskelijat raportoivat edistymisestään vuosittain. Jatko-opiskelijoille lähetetään vuosittain sähköinen seurantakysely, jonka tiedot toimitetaan myös ohjaajalle ja oppiaineisiin. Oppiaineiden tasolla jatkokoulutuksesta vastaa siihen nimetty henkilö, jonka vastuulla on hakijoiden arviointi, ohjausjärjestelyistä sopiminen ja oppiaineen kaikkien jatko-opiskelijoiden edistymisen seuranta. Jatko-opintovastaava tekee tiedekunnalle myös esitykset esitarkastajista ja vastaväittäjästä sekä arvostelutoimikunnasta ohjaajaa/ohjaajia ja jatko-opiskelijaa kuultuaan. 

7. Ohjaussuhteen muutoksista sovitaan ohjaajien ja ohjattavan kesken niin että laaditaan uusi ohjaussuunnitelma ja oppiaineen jatkokoulutuksesta vastaava hyväksyy muutokset. Muutoksista välitetään tieto myös tiedekunnalle ja tohtoriohjelmalle (hum-admin@utu.fi).

8. Ohjaajalla/ohjaajilla samoin kuin jatko-opiskelijalla on oikeus tulla kuulluksi lisensiaatintyön tarkastajaa, väitöskirjan esitarkastajaa ja vastaväittäjää valittaessa.
 

B. Oikeudet, vastuut ja velvollisuudet

Yksi väitöskirjatyön onnistumisen edellytyksistä on hyvä ja toimiva ohjaus. Ohjaussuhteessa sekä ohjaajalla/ohjaajilla että jatko-opiskelijalla on oikeudet, vastuut ja velvollisuudet. Seuraavassa ne esitetään tiiviisti ohjaussuhteen eri osapuolten kannalta.
 
Jatko-opiskelija
  • On oikeutettu saamaan ohjaajalta/ohjaajilta opintojaan ja tutkimustaan koskevaa palautetta yhteisesti sovitussa ajassa. Ensisijaisen ohjaajan palautetta on yleensä hyvä saada vähintään kerran lukukaudessa ja muiden ohjaajien (seurantaryhmän/ohjausryhmän) vähintään kerran vuodessa.
  • sitoutuu pitkäjänteiseen ja vaativaan työhön
  • tekee opintonsa ohjaajan tuella, mutta itsenäisesti
  • on vastuussa oman tutkimustyönsä etenemisestä ja siitä, että on aloitteellinen tarvitessaan neuvoja ja kohdatessaan ongelmia
  • tiedottaa säännöllisesti ohjaajalleen tutkimuksen ja opintojen etenemisestä
  • vastaa viime kädessä tutkimustaan koskevista ratkaisuista, vaikka ottaisi vastaan ohjaajan kokemukseen ja tietoon perustuvia ehdotuksia.
  • toimittaa tohtoriohjelmalle vuosittain raportin edistymisestään (vastaa tohtoriohjelman vuosikyselyyn)
Ohjaaja (ensisijainen ohjaaja vastaa kaikesta tästä, toinen ohjaaja/ohjausryhmä sopimuksen mukaan)
 
  • sitoutuu säännölliseen yhteydenpitoon ja pitkäjänteiseen ohjaussuhteeseen
  • neuvoo ja ottaa huomioon, että ohjattava on vasta aloittelemassa tutkijanuraansa ja monet tutkimustyöhön liittyvät käytänteet ja väitöskirjalle asetetut vaatimukset saattavat olla hänelle vieraita
  • sitoutuu jatko-opiskelijan tutkimustyön edistämiseen auttamalla myös käytännön tasolla esimerkiksi rahoituksen etsimisessä
  • kannustaa kirjallisten töiden toimittamiseen ja antaa niistä kriittistä, rakentavaa palautetta. Hän ei kuitenkaan tee työtä jatko-opiskelijan puolesta.
  • varmistaa tutkielman laadun ja arvioi väitöskirjakäsikirjoituksen esitarkastuskelpoisuuden oppiaineessa ja tohtoriohjelmassa vallitsevien käytänteiden mukaisesti. Alkuperäisyyden tarkastusohjelma Turnitin on 1.1.2013 alkaen osa tätä laadunvarmistusta 
  • on tukena väitöskirjan viimeistelyssä ja väitökseen valmistautumisessa
Mikäli ohjaajia on useita, näitä vastuita voidaan jakaa.
 
Molemmat osapuolet
  • Ohjaussuhteessa otetaan huomioon myös tutkimuseettiset näkökohdat siten, että sekä ohjaajat että ohjattava kunnioittavat toistensa asiantuntemusta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeneräiset ideat, tulkintaehdotukset ja kommentit käsitellään luottamuksellisesti. Ohjaussuhteessa molemmat osapuolet antavat ja saavat ideoita.
 

C. Hyviä käytänteitä

1.    Ohjausjärjestelyjä voidaan tarkistaa ja muuttaa tutkimuksen kuluessa. Ohjaussuhdetta voidaan muuttaa jatko-opiskelijan tai ohjaajan aloitteesta mikäli esim. aihe muuttuu tai painottuu toisin tai mikäli ohjaussuhde jostain muusta syystä ei enää toimi.
 
2.    Ohjaaja arvioi kunkin jatko-opiskelijan ohjaukseen käyttämänsä ajan vuosittain ennalta ja ottaa sen huomioon vuotuisessa työsuunnitelmassaan. Ohjaaja seuraa ohjaukseen käyttämäänsä aikaa.
 
3.    Ohjauksen ei aina tarvitse olla yksimielistä. Koska väitöskirja on tutkijan itsenäinen työ, hän myös vastaa työssään tekemistään ratkaisuista. Ohjaajien on hyvä tunnistaa ristiriitatilanteet ja antaa tutkijan ratkaisulle tilaa.
 
4.    Jatko-opiskelijan ja ohjaajan on hyvä pitää kirjaa ohjauksesta ja työn edistymisestä. Opiskelija voi esimerkiksi laatia muistiinpanot tapaamisista ja tarpeen mukaan päivittää jatko-opintosuunnitelmansa. Muistiinpanot ovat tarpeellisia, jos ohjaaja vaihtuu ja uusi ohjaaja pitää perehdyttää tilanteeseen. Ne ovat hyödyksi myös muulloin. Jos jatko-opiskelijalla on ohjausryhmä, hyvä käytäntö on, että hän itse kutsuu sen koolle esimerkiksi vuosittain ja tekee kokoontumisesta muistion.
 
5.    Ohjaajan on hyvä tiedostaa, että tutkimustyöhön liittyy paljon kirjaamatonta tietoa, joka kokeneelle ohjaajalle on itsestään selvää. Ohjaaja huolehtii siitä, että ohjattava oppii tutkijana toimimisen käytäntöjä: hyvän tutkimussuunnitelman laatiminen, rahoituksen hakeminen, tieteellisiin kokouksiin osallistuminen, julkaiseminen alan keskeisimmissä tieteellisissä julkaisuissa, käsikirjoituksen valmistelu julkaistavaksi, tiedeyhteisön verkostoitumisen käytännöt jne.
 
6.    Jatko-opiskelijan tulee ottaa riittävän ajoissa yhteyttä ohjaajaan ja toimittaa hänelle tutkimussuunnitelmansa silloin, kun pyytää tältä lausuntoa tai suositusta esim. apurahan hakemista varten.
 
7.    Ohjaajan on syytä perehdyttää jatko-opiskelija tutkimuseettisiin ohjeisiin (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, http://pro.tsv.fi/tenk).
 
8. Vuoden 2013 alusta alkaen Turun yliopiston kaikki esitarkastukseen jätettävät väitöskirjakäsikirjoitukset tarkastetaan Turnitin -ohjelmalla, tekstin alkuperäisyyden tarkastusohjelmalla. Ohjaajan tulee perehtyä tarkastuskäytäntöön ja on suositeltavaa ottaa se osaksi ohjausta jo hyvissä ajoin ennen käsikirjoituksen valmistumista (myös työn osia ja varhaisia versioita voi tarkastaa).
 

D. Ongelmat ja niihin puuttuminen

1.    Joskus ohjaajan ja ohjattavan välille syntyy ristiriita, joka ei selviä neuvottelemalla. Tällaisissa tilanteissa on syytä kääntyä oppiaineen jatkokoulutuksesta vastaavan henkilön, tohtoriohjelman koordinaattorin tai tohtoriohjelman johtajan puoleen. He auttavat löytämään ratkaisun tilanteeseen. Jos neuvottelu ei johda molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, voidaan ohjaussuhde purkaa ja etsiä uusi ohjaaja (uudet ohjaajat).
 
2.    Mikäli jatko-opiskelija vaihtaa pääainetta, laaditaan uusi jatko-opintosuunnitelma, jonka hyväksyvät ja allekirjoittavat uusi ohjaaja ja uuden pääaineen jatko-opinnoista vastaava. Tämä jatko-opintosuunnitelma toimitetaan tiedekunnan kansliaan dekaanin vahvistettavaksi. Pääaineen vaihtoon ja ohjaukseen liittyviä muutoksia voi tehdä ympäri vuoden riippumatta hakuajoista.
 
3.    Mikäli ohjaaja ei voi huolehtia ohjaustyöstä, hän ilmoittaa siitä ohjattavalle ja oppiaineen jatkokoulutuksesta vastaavalle henkilölle, joka kuultuaan jatko-opiskelijaa huolehtii uuden ohjaajan kysymisestä.
 

Lisätietoa:

Hyvien käytäntöjen edistäminen tohtorikoulutuksessa, Opetusministeriön tutkijankoulutuksen kehittä-mistyöryhmän (pj. Sakari Karjalainen) muistio 31.1.2005
http://ntsat.oulu.fi/j/2005/Hyvat_kaytannot_lyhennelma.pdf
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suositukset jatko-opintojen ohjauksesta (maaliskuu 2005)
http://www.helsinki.fi/tutkinnonuudistus/materiaalit/ohjaussuositukset.pdf
Suositukset väitöstyön ohjauskäytännöiksi Lapin yliopistossa
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Tutkijakoulu/Ohjauksellisia_teksteja/Suositukset_vaitostyon_ohjauskaytannoiksi_Lapin_yliopistossa.iw3
http://www.acatiimi.fi/5_2009/05_09_14.php
 
 

 

Asiasana:
Tagit: