in English
 
 
Jatkotutkinto-opas

Humanistisen tiedekunnan jatkokoulutusta koskevat säännöt ja ohjeet on koottu Jatkotutkinto-oppaaseen. Jatkotutkinto-oppaasta löytyvät mm. ohjeet miten jatko-opinto-oikeutta haetaan, FT-tutkinnon rakenne ja sisältö, väitöskirjan tarkastus-prosessia  koskevat ohjeet

 

 Huom! Jatkotutkinto-opas on päivitetty (16.8.2016). Suurin muutos koskee väitöskirjan arvosteluasteikon muuttumista. 1.8.2016 alkaen väitöskirjat (ja lisensiaatintutkimukset) arvostellaan asteikolla hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty (tiedekunnan johtokunnan päätös 22.6.2016). Ks. 4.12 Väitöskirjan arvostelu

(Oppaan linkityset eivät valitettavasti toimi kaikissa selaimissa, esim.. Firefoxissa. Käytä Explorer-selainta)

Jatkotutkinto-opas (lv. 2016-2017)

1 Jatkotutkintojen tavoitteet ja rakenne

2 Hakeminen tohtorikoulutettavaksi

4 Väitöskirja 

5 Lisensiaatintutkimus 


 

1 Jatkotutkintojen tavoitteet ja rakenne


Tieteellinen jatkotutkinto humanistisessa tiedekunnassa on filosofian tohtorin tutkinto.

Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on

1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen;
2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetel-miin;
4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen;
5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.


Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;
2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet.

(Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1039/2013, 21 ja 22 §)


Jatkotutkintojen rakenne 

Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa tohtorikoulutettava hyväksytään suorittamaan filosofian tohtorin tutkintoa (FT). Tohtorintutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, joka sisältää 180 opintopisteen laajuisen väitöskirjan sekä 60 opintopisteen laajuiset muut opinnot.
 
Tohtorikoulutettava voi halutessaan suorittaa 150 opintopisteen laajuisen filosofian lisensiaatin tutkinnon (FL), joka koostuu 90 opintopisteen laajuisesta lisensiaatintutkimuksesta ja 60 opintopisteen laajuisista muista opinnoista. Kun opintoja jatkaa eteenpäin FL-tutkinnon jälkeen siihen kuuluvat muut opinnot (60 op) luetaan osaksi filosofian tohtorin tutkintoa. 

2 Hakeminen tohtorikoulutettavaksi

2.1 Jatko-opintokelpoisuus
Jatko-opinto-oikeuden edellytyksenä on pääsääntöisesti maisterintutkinto tai sitä vastaava ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Hakijalla tulee siis olla joko soveltuva suomalainen ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai muuten osoitetut, tieteellisiä jatko-opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Soveltuvaksi katsotaan tutkinto tai koulutus, johon sisältyvät syventävät opinnot (tai vastaavat) aineessa, joka väitöskirjan aiheen huomioon ottaen soveltuu jatko-opintojen pohjaksi.

Perustutkinnon pohjalta tiedekunnassa voi suorittaa ainoastaan yhden samantasoisen jatkotutkinnon. Tiedekunnan opiskelija voidaan hyväksyä tohtorikoulutettavaksi vasta, kun maisterintutkinto on suoritettu.


2.2 Hakuaikataulu ja hakemuksen valmistelu


Hakuaika jatko-opintoihin on kaksi kertaa vuodessa. Tiedekunta julkaisee hakuajat ja hakuohjeet verkkosivuillaan.

Ennen hakemuksen jättämistä jatko-opintoja suunnittelevan tulee ottaa yhteyttä sen oppiaineen jatkokoulutuksesta vastaavaan henkilöön, jonka pääaineoikeutta hän hakee. Hakijan tulee neuvotella tutkimussuunnitelmasta ja tutkimuksen ohjaajasta (ohjaajista) oppiaineen kanssa.

Oppiaine arvioi tutkimussuunnitelman, käytössään olevat ohjausresurssit ja päättää hakemuksen puoltamisesta. Oppiaine antaa lausunnon hakemuksesta suoraan tiedekunnalle. Oppiaineen kanssa neuvoteltuaan ja pyydettyään lausuntoa hakija toimittaa hakuasiakirjat hakusivuston ohjeiden mukaisesti. Hakijan vastuulla on, että hän toimittaa asiakirjat hakuajan päättymiseen mennessä.

JUNO- tai Utuling-tohtoriohjelman johtoryhmä arvioi hakemukset ja esittää hakemuksen hyväksymistä tai hylkäämistä dekaanille. Päätös opinto-oikeudesta tiedotetaan hakijoille henkilökohtaisesti.


2.3. Hakemus ja liitettävät asiakirjat

A: Kaikkien hakijoiden on täytettävä hakemukseen pyydetyt tiedot ja liitettävä siihen asiakirjat 1-3.  Hakemuksen ja sen liitteet voi kirjoittaa joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
 
Hakulomake

Haku tapahtuu sähköisen järjestelmän kautta. Hakulomake on käytettävissä hakuaikoina ja linkki siihen löytyy tiedekunnan sivuilta
 
Hakulomakkeessa tulee ilmoittaa
•    väitöstutkimuksen ohjaaja(t) yhteystietoineen
•    alustava jatko-opintosuunnitelma (60 op). Suunnitelman voi halutessaan liittää hakemukseen myös erillisenä liitteenä.
 
Tutkimuksen lisäksi jatkotutkintoon kuuluu jatko-opintokokonaisuus (60 op). Tiedekunnan kummallakin tohtoriohjelmalla on opetussuunnitelma, jonka mukaan opinnot suoritetaan. Sisällöistä sovitaan hakuvaiheessa alustavasti oppiaineen jatko-opinnoista vastaavan kanssa. Opintojen aloittamisen jälkeen laaditaan JOPS (jatko-opintosuunnitelma), jossa opintojen sisältö suunnitellaan yksityiskohtaisemmin ja suunnitelmasta käydään keskustelu ohjaajan kanssa.
 
Tohtoriohjelmien opetussuunnitelmat 2016–2018 löytyvät yliopiston sähköisestä opinto-oppaasta. Humanistinen tiedekunta / Tieteelliset jatkotutkinnot (FT)
https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm?lvv=2016

Alustava jatko-opintosuunnitelma

tehdään hakulomakkeelle tai vaihtoehtoisesti sen voi liittää hakemukseen erillisenä liitteenä.
 
Suunnitelmassa esitellään jatko-opintokokonaisuuden (60 op) sisältö ja suoritusten alustava aikataulu
 
•    Turun yliopistossa opetetaan pääsääntöisesti suomen kielellä, minkä lisäksi väitöskirjojen ohjausta ja opetusta annetaan myös englanniksi ja kieliaineissa asianomaisella kielellä.

Jatko-opintojen (60 op) etenemistä ja suunnitelman (JOPS) toteutumista seurataan vuosittain.


1 Tutkimussuunnitelma
 
Tutkimussuunnitelma tulee laatia seuraavan rakenteen mukaisesti: 

1. Tausta
- väitöskirjan aihe ja merkitys
- liittyminen tutkimusperinteeseen ja ajankohtaisiin tutkimuskeskusteluihin
2. Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma
3. Tutkimuksessa käytettävät aineistot ja metodologia
- tutkimuseettinen pohdinta
4. Yhteistyö- ja liikkuvuussuunnitelma
5. Toteutus
- hakijan valmiudet ja aiempi tutkimuskokemus sekä perehtyneisyys aihepiiriin
- tutkimuksen aikataulu
- julkaisusuunnitelma: toteutetaanko väitöskirja artikkelimuotoisena vai monografiana
- a) artikkelimuotoisen väitöskirjan osalta arvio artikkelien määrästä ja lyhyt kuvaus artikkelien sisällöstä sekä alustava näkemys julkaisufoorumeista
- b) monografian alustava sisältösuunnitelma ja näkemys julkaisemisesta
6. Lähteet

Tutkimussuunnitelman ohjeellinen pituus on viisi sivua poisluettuna lähdeluettelo (kirjasinkoko 12, riviväli 1,5, normaalit marginaalit 2–2,5 cm).


2 Pro gradu -tutkielman tai sitä vastaavan tutkielman tiivistelmä tai selvitys muusta tieteellisestä julkaisutoiminnasta
 
Selvityksen ohjeellinen pituus on noin yksi sivu (kirjasinkoko 12, riviväli 1,5, normaalit marginaalit 2–2,5 cm).
 

3 Motivaatiokirje

Motivaatiokirje on yhden sivun mittainen (kirjasinkoko 12, riviväli 1,5) vapaamuotoinen asiakirja, josta tulee ilmetä
•    miksi hakija haluaa tutkijakoulutukseen,
•    miten suunniteltu tutkimus liittyy Turun yliopistossa tehtävään muuhun tutkimukseen ja
•    jatkokoulutuksen rahoitussuunnitelma


B: Hakijoiden, joiden FM-tutkinto ei ole Turun yliopistosta, tulee lisäksi toimittaa seuraavat asiakirjat (6–7)

4 Kopiot tutkintotodistuksesta ja opintosuoritusotteesta, joiden nojalla jatko-opinto-oikeutta haetaan.
 
•    Todistus- ja opintosuoritusotekopioiden on oltava virallisesti oikeaksi todistettuja. Niissä on oltava sellaisen viranomaisen leima ja allekirjoitus, jolla on oikeus todistaa dokumentteja oikeiksi. Tällaisia viranomaisia ovat mm. todistuksen antaneen yliopiston tai koulun kanslia, julkinen notaari tai muu soveltuva viranomainen.
•    Mikäli todistukset ovat muulla kuin suomen, ruotsin tai englannin kielellä tulee niistä toimittaa käännökset. Todistusten käännösten tulee olla joko virallisen kääntäjän tai auktorisoidun kääntäjän tekemiä tai virallisen kääntäjän vahvistamia.

5 Todistus kielitaidosta

Väitöskirjan voi kirjoittaa suomeksi tai englanniksi ja näiden lisäksi sopimuksesta kaikilla niillä kielillä, joita Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa opetetaan tohtorikoulutustasolla.

Hakijan tulee olla suomen- tai englanninkielentaitoinen, jotta hän pystyy osallistumaan opetukseen ja kommunikoimaan yliopiston henkilökunnan kanssa. Toimiminen kansainvälisessä tiedeyhteisössä edellyttää käytännössä aina myös englannin kielen taitoa. Opinto-oikeushaun yhteydessä hakijan tulee osoittaa kielitaitonsa jollakin alla luetelluista tavoista.

Kielitaito katsotaan riittäväksi, eikä kielitestiä vaadita, jos hakija

• on suorittanut korkeakoulututkinnon ja siihen vaadittavat opinnot

1.    yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa Suomessa.
2.    yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa EU-/ETA-maassa englannin kielellä. Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan korkeakoulun antamasta virallisesta dokumentista.
3.    Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Australiassa tai
Uudessa-Seelannissa sijaitsevassa yliopistossa englannin kielellä.

• on suorittanut perusasteen tai toisen asteen koulutuksen suomen kielellä.

• on suorittanut toisen asteen tutkinnon englannin kielellä Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa tai Uudessa-Seelannissa englannin kielellä. Tällöin toisen asteen tutkinnon tutkintotodistus tulee liittää hakemuksen liitteeksi.

Hyväksyttävät kielitestit ja niiden vähimmäisvaatimukset ovat:

• IELTS-testi: 6,5 ei yhtään yksittäistä alle 6.0
• TOEFL-testi 575 (paper-based test) /92 (internet-based test), ei yhtään yksittäistä alle 20
• Cambridge Certificate in Advanced English (CAE) tai Cambridge Certificate of Proficiency in English (CPE) (arvosana "C" tai korkeampi)
• Pearson Test of English, Academic (PTE A): 62, ei yhtään yksittäistä alle 54
• Suomen Opetushallituksen Yleinen kielitutkinto englanninkielellä: vähintään taitotasoasteikon tasolla 5 jokaisella kielen osa-alueella

Suomen kielen taidon osoittaminen

Mikäli hakija ei ole äidinkieltään suomenkielinen tai ei ole suorittanut maisterintutkintoaan suomeksi ja aikoo suorittaa jatkotutkintoon sisältyvät opinnot suomeksi ja/tai kirjoittaa väitöskirjan suomen kielellä, hakijan tulee liittää hakemukseensa virallinen todistus suomen kielen taidosta. Hakijalta edellytettävän kielitaidon voi osoittaa valtionhallinnon kielitutkinnon (hyvä taito) tai yleisen kielitutkinnon (väh. taso 4*) todistuksella.

C: EU:n ulkopuolella valmistuneiden tulee lisäksi toimittaa (6)

6 Hakijan aikaisemman oppilaitoksen vahvistamat tiedot maisterintutkinnon tai sitä vastaavan tutkinnon opinto-ohjelmasta ja tutkinnon sisällöstä.

 
2.4 Valinta

Turun yliopiston opintojohtosäännön (5 pykälä) mukaan ”jatkotutkintoon opiskelijoita valittaessa valintaperusteina voivat olla aiemmat opinnot, opintomenestys, opinto- ja tutkimussuunnitelma tai muu jatko-opintokelpoisuutta osoittava selvitys. Jatko-opintoihin valittaessa varmistetaan, että opiskelijalla on mahdollisuus saada tutkimuksensa aihepiiristä korkeatasoista ohjausta”.

Tohtorikoulutettavaksi ottamisesta päättää tiedekunnan dekaani asianomaisen tohtoriohjelman johtoryhmän esityksestä. Valintapäätös valmistellaan arvioimalla hakijat hakuasiakirjojen perusteella asetettujen valintakriteerien mukaisesti ja ottamalla huomioon oppiaineen lausunto. Arvioinnissa käytettävät kriteerit ovat

- Tutkimussuunnitelman laatu: toteutettavuus ja tieteellinen merkitys
- Osoitettu tutkimuksellinen taito ja
- Motivaatio

Kriteerinä voidaan käyttää myös oppiaineen mahdollisuutta tarjota ohjausta hakijan tutkimusaiheessa. Jos jatkokoulutukseen pyrkivää ei voida hyväksyä, kielteinen päätös perustellaan kirjallisesti. Päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua humanistisen tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.


2.5 Opiskelupaikan vastaanotto

Tohtorin tutkintoa suorittamaan hyväksytyn hakijan tulee ilmoittaa kirjallisesti opiskelupaikan vastaanottamisesta kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos opiskelijaksi hyväksytty ei tee ilmoitusta hakuilmoituksessa mainittuun määräaikaan mennessä, hän menettää opiskelupaikkansa. Useaan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyn tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta vain yhteen korkeakouluun. Ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta on sitova, eikä sitä voi myöhemmin peruuttaa tai muuttaa.
Yliopistolain mukaan hakija saa vastaanottaa vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta (syyslukukausi 1.8.–31.12., kevätlukukausi 1.1.–31.7.). Säännös koskee sekä yhteishakuja, erillishakuja että yliopistojen jatkotutkintoihin (lisensiaatti, tohtori) johtavien koulutusten hakuja. Säännöksen piiriin ei kuulu siirtohaussa saatu opiskelupaikka, Poliisiammattikorkeakoulu, Högskolan på Åland eivätkä ulkomaiset korkeakoulut.


 3. Jatko-opintojen eteneminen


Tohtorikoulutuksen tavoite on, että päätoimisesti opiskellen filosofian tohtorin tutkinto suoritetaan neljässä vuodessa. Tohtorikoulutettavan ja ohjaajan tulee yhdessä suunnitella opinnot ja rajata väitöstutkimuksen aihe ja sisältö tämän mitoituksen mukaan.


3.1 Jatko-opintokokonaisuuden suorittaminen (60 op)

Tutkimuksen lisäksi jatkotutkintoon kuuluu 60 op:n laajuiset opinnot.
Opinnot on kuvattu tohtoriohjelmakohtaisissa opetussuunnitelmissa.

https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm?uiLang=fi&lvv=2016
(Tieteelliset jatkotutkinnot, FT)

Opinnoissa on mahdollisuus painottaa eri osa-alueita omien tavoitteiden mukaisesti ja on tärkeää, että opintojen aloittamisen jälkeen laaditaan JOPS (henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma), jossa opintojen sisältö suunnitellaan yksityiskohtaisemmin ja suunnitelmasta keskustellaan ohjaajan kanssa. 
 
Huomioitavaa:

Jatko-opintokokonaisuuden hyväksyy tohtoriohjelman opetussuunnitelman mukaisesti suoritetuksi pääaineen jatkokoulutuksesta vastaava professori.

Tohtorintutkintoa suorittavalta vaaditaan jatkotutkintoihin kuuluvat 60 opintopisteen opintosuoritukset ennen väitöskirjakäsikirjoituksen esitarkastukseen jättämistä. Määräyksestä voidaan myöntää erityisistä syistä poikkeuksia.


3.2. Ohjaus

Ohjaus on oleellinen osa sujuvaa ja onnistunutta tohtorikoulutusta. Se on ohjaajien ja ohjattavan molemminpuolista sitoutumista vaativa ja pitkäkestoinen prosessi, joka onnistuessaan on palkitseva kokemus molemmille. Ohjauksen käytännöistä sovitaan heti koulutuksen alussa. Vaikka jokainen ohjaussuhde on erilainen, kaikissa on kuitenkin neuvontaa ja yhteydenpitoa, tapaamisia kasvokkain ja viestittelyä kirjoittamalla. Ohjaukseen kuuluu aina kriittisen ja rakentavan, mutta myös arvostavan ja kannustavan palautteen antamista monenlaisista teksteistä tohtorikoulutuksen eri vaiheissa.

Tiedekunnalla on kaikkia toimijoita sitovat ohjaussuositukset ja malli ohjaussuunnitelmasta, joihin sekä ohjaajien että tohtorikoulutettavien tulee perehtyä.

Ohjaussuositukset löytyvät intranetissä (vaatii utu-tunnuksen)
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/tutkimus/jatkoopinnot/ohjaajille/Sivut/Suositukset-jatko-opintojen-ohjauskäytännöiksi.aspx

Malli ohjaussuunnitelmaksi löytyy intranetissä (vaatii utu-tunnuksen)
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/tutkimus/jatkoopinnot/ohjaajille/Sivut/Ohjaussopimus-ja-sivuohjaajien-palkkioden-maksaminen.aspx


Ohjaajamuutokset:

Tiedekunta suosittelee että jokaisella tohtorikoulutettavalla on enemmän kuin yksi ohjaaja. Jos hakuvaiheessa on selvillä vain pääohjaaja, toinen ohjaaja voidaan sopia opintojen alettua, ja oppiaineen jatkokoulutuksesta vastaava ilmoittaa siitä tiedekuntaan (hum-admin@utu.fi). Jos toinen ohjaaja vaihtuu, myös siitä riittää kaikkien osapuolinen keskinäinen sopimus ja ilmoitus tiedekuntaan.

Pääohjaajan vaihtuessa oppiaineen jatkokoulutuksesta vastaavan professorin tulee tehdä esitys, jossa perustellaan ohjausjärjestelyjen muutos (uusi ohjaaja, uudet ohjaajat) ja todetaan, että vaihto sopii kaikille osapuolille. Dekaani vahvistaa pääohjaajan vaihdon.

3.3 Seuranta

Tohtorikoulutettavan on pidettävä säännöllisesti yhteyttä ohjaajansa, jotta tämä pysyy ajan tasalla tohtorikoulutettavan edistymisestä ja välitavoitteiden saavuttamisesta. Ohjaajaa tulee informoida mahdollisista viivästyksistä ja muutoksista aikataulussa.

Tohtoriohjelmat lähettävät vuosittain kaikille kirjoilla oleville tohtorikouluttaville seurantakyselyn. Seuranta hyödyttää kaikkia osapuolia. On myös tohtorikoulutettavan etu että hän arvioi edistymistään ja jäljellä olevaa työmäärää realistisesti ja voi saada apua ja ohjausta heti tarvittaessa.

3.4 Opintoneuvonta

Tiedekunnan jatkokoulutuskoordinaattori neuvoo kaikissa jatko-opintojen kysymyksissä. Jatkokoulutusta hoitava hallintosihteeri vastaa väitösprosessien sujumisesta ja neuvoo erityisesti väitösprosessiin liittyvissä kysymyksissä ja apurahakysymyksissä.

3.5 Pääaineen vaihto

Toisinaan tutkimusaihe voi kehittyä ja ohjaussuhteet muuttua niin, että tohtorikoulutettava haluaa vaihtaa pääainetta. Tätä varten tulee laatia vapaamuotoinen hakemus, jossa vaihto perustellaan. Hakemukseen liitetään päivitetty tutkimussuunnitelma ja JOPS, josta ilmenee tutkintoon suoritetut ja suunnitellut, vielä suorittamatta olevat opinnot. 


Tiedekunta pyytää hakemukseen sen oppiaineen lausunnon, jonka pääainetta haetaan, ja dekaani vahvistaa vaihdon. Jos hakija vaihtaa tohtoriohjelmaa, tulee hänen hakea uuteen tohtoriohjelmaan normaalin haun puitteissa.

3.6 Rahoitusneuvonta

Jatko-opiskelijan keskeinen huoli erityisesti tohtorikoulutuksen alussa on väitöstutkimuksen rahoitus. Ohjaaja on tärkeä neuvoja tässäkin, mutta myös tiedekunnan tutkimuskoordinaattorin puoleen voi kääntyä. Tutkimuspalvelut ja tutkijakoulu järjestävät rahoituksen hakemiseen liittyviä neuvonta- ohjaus- ja koulutustilaisuuksia.


4 Väitöskirja

4.1 Yleistä

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys jonkin humanistisessa tiedekunnassa edustettuna olevan täysimittaisen oppiaineen alalta.

Väitöskirja on joko monografia- tai artikkelimuotoinen. Tohtorintutkintoon vaadittavan väitöskirjan laajuus on 180 opintopistettä.


4.2 Monografiaväitöskirja

Monografiaväitöskirja on tohtorikoulutettavan laatima, aiemmin julkaisematon tutkimus, joka julkaistaan yhtenäisenä teoksena. Tiedekunnan suositus monografian enimmäislaajuudeksi on noin 250 liuskaa, poisluettuna liitteet.

Monografia ei voi olla aiemmin julkaistu, mutta sitä laativa tohtorikoulutettava voi julkaista aihepiiriin liittyviä artikkeleita jo ennen väitöstä. Monografia-käsikirjoitus on aiemmin vertaisarvioimaton, ja siksi ohjaajien on varmistettava sen tieteellinen laatu erityisen huolellisesti ennen esitarkastusta.


4.3 Artikkeliväitöskirja

Artikkeliväitöskirja on osajulkaisuista koostuva yhtenäinen tutkimus.

Artikkeliväitöskirjaa koskevat seuraavat ehdot:

- sen tulee käsitellä samaa ongelmakokonaisuutta,
- se sisältää 3–7 artikkelia,
- vähintään kolmen artikkelin tulee olla julkaistu tai julkaistavaksi hyväksytty,
- vähintään kahden näistä artikkeleista tulee olla vertaisarvioituja (ja julkaistuja tai hyväksytty julkaistavaksi  joko aikakausijulkaisussa tai kokoomateoksessa),
- väitöskirjaan voidaan sisällyttää vaaditun vähimmäismäärän (kolme) lisäksi myös artikkeli, joka on jätetty julkaistavaksi mutta jonka julkaisupäätöstä ei vielä ole saatavilla,
- siihen tulee sisältyä yhteenveto-osuus, jossa johdatetaan aiheeseen, esitellään miten artikkelit liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat, määritellään kokonaisuuden tavoitteet, teoreettinen viitekehys ja menetelmät, kootaan tulokset ja päätelmät sekä arvioidaan tutkimusta,
- yhteisartikkeleissa tekijän osuus on osoitettava selvästi,
- kun artikkeliväitöskirja jätetään esitarkastettavaksi, on mukana esitettävä luettelo siitä, missä artikkelit on julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi. Samassa yhteydessä on yhteisjulkaisujen osalta esitettävä kirjallinen selvitys siitä, mikä väittelijän työn itsenäinen osuus niissä on (ks. tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositukset).

Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osuuden suosituslaajuus on noin 50 liuskaa, poisluettuna liitteet.
 

4.4 Väitöskirjan esitarkastukseen jättäminen

Jättäessään väitöskirjan käsikirjoituksen esitarkastukseen tohtorikoulutettavan tulee olla ilmoittautunut yliopistoon läsnäolevaksi. Lisäksi hänellä tulee olla suoritettuna filosofian tohtorin tutkintoon liittyvät jatko-opinnot (60 op) ja opintojen tulee olla tallennettuna opintosuoritusrekisteriin. Tohtorikoulutettavan on huolehdittava, että em. asiat ovat kunnossa ennen kuin hän jättää käsikirjoituksen esitarkastukseen. Opintosuoritukset kirjataan rekisteriin tohtorikoulutettavan oppiaineessa.

Alkuperäisyydentunnistus:

Väitöskirjakäsikirjoituksille tulee suorittaa sähköinen alkuperäisyydentunnistus (plagiaatintunnistus Turnitin -ohjelmalla) ennen työn jättämistä esitarkastukseen. Tarkastuksesta huolehtii ohjaaja. Tarkastuksesta allekirjoitetaan todistus, joka toimitetaan tiedekuntaan. Lisätietoja
http://www.utu.fi/fi/yksikko/yliopistopalvelut/opintohallinto/ohjauksen-ja-koulutuksen-tukipalvelut/ok/fairutu/Sivut/home.aspx

Tarkastusmenettelystä tulee tehdä merkintä lopulliseen opinnäytteeseen, "Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä.”

Väitöskirjan käsikirjoitus toimitetaan tiedekunnan kansliaan seuraavasti:
•    kolmena sitomattomana kappaleena
•    käsikirjoituksen kaksi kappaletta tulee tulostaa yksipuolisena (asiantuntijakappaleet); kolmas kappale (tiedekunnan kansliaan jäävä) voi olla tulostettuna kaksipuolisena
•    Käsikirjoituskappaleiden tulee olla pahvisissa arkistomapeissa, lukkokansioissa tai muissa vastaavissa helposti käsiteltävissä ja postitettavissa muodoissa.
•    Rivivälin tulee olla 1,5 ja kirjasinkoon 12.

Monografiamuotoisessa käsikirjoituksessa tulee olla nimiösivu ja sisällysluettelo sekä lopussa lähdeluettelo.

Artikkelimuotoisessa käsikirjoituksessa tulee olla nimiösivu, sisällysluettelo ja yhteenveto-osa lähdeluetteloineen sekä kaikki artikkelit. Artikkeleiden tulee olla sisällöltään identtisiä alkuperäisten julkaisujen kanssa. Kun artikkeliväitöskirja jätetään esitarkastettavaksi, on mukana esitettävä luettelo siitä, missä artikkelit on julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi. Samassa yhteydessä on yhteisjulkaisujen osalta esitettävä kirjallinen selvitys siitä, mikä väittelijän työn itsenäinen osuus niissä on.

Kun tohtorikoulutettava jättää käsikirjoituksensa tiedekunnan kansliaan, hän voi antaa samassa yhteydessä kirjallisen ilmoituksen, että hän hyväksyy tutkimuksen tarkastajiksi tulevat asiantuntijat, mikäli ne ovat jo hänen tiedossaan. Ilmoituksen työn tarkastajien hyväksymisestä voi jättää myös sähköpostilla osoitteeseen hum-admin@utu.fi.


4.5 Esitarkastus

Väitöskirjat tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joita ovat esitarkastus ja väitöstilaisuus. Tohtorikoulutettavan tulee hyvissä ajoin ennen työn jättämistä esitarkastukseen olla yhteydessä oppiaineen vastuuhenkilöön, jotta tämä voi ennakkoon valmistella esitarkastajaesitystä dekaanille.

Väitöskirjalla pitää olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka dekaani nimeää. Esitarkastajilla tulee, mikäli mahdollista, olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Ehdotuksen esitarkastajiksi tekee oppiaineen vastuuhenkilö ohjaajaa ja tohtorikoulutettavaa kuultuaan.

Esitarkastajien tulee olla tiedekunnan ulkopuolelta eikä tutkimuksen ohjaaja saa toimia esitarkastajana. Esitarkastajaksi ei tule valita henkilöä, jolla on ollut yhteisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja tohtorikoulutettava kanssa jatko-opintojen aikana. Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus esittää dekaanille huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.

Esitarkastusprosessin aikana tohtorikoulutettavan tai ohjaajan ei tule olla yhteydessä esitarkastajiin. Mikäli yhteydenottotarvetta ilmenee, tiedekunnan kansliassa jatkotutkintoasioista vastaavat hoitavat asioinnin esitarkastajien kanssa.

Esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kolmen kuukauden kuluessa. Määräaika lasketaan esitarkastuspäätöksen päivämäärästä.

Tiedekunnan kanslia toimittaa saapuneet lausunnot opiskelijalle ja tiedoksi oppiaineen esitarkastusesityksen tehneelle professorille. Opiskelijalla on oikeus esittää huomautuksia lausunnoista ennen kuin väittelyluvan myöntämisestä päätetään. Esitarkastuslausunnot liitetään väittelylupaa koskevaan päätökseen ja ne ovat sen jälkeen julkisia asiakirjoja. Lausunnon suositeltava pituus on 2–5 sivua. Esitarkastajat voivat antaa myös yhteisen lausunnon.

Esitarkastajan ensisijainen tehtävä on arvioida perustellussa, kirjallisessa lausunnossa, onko käsikirjoitus hyväksyttävissä väitöskirjaksi sellaisenaan. Tosiasiallisesti esitarkastus on siis hyväksymis- ja hylkäämisprosessi. Esitarkastaja voi lausunnossaan esittää korjaus- ja parannusehdotuksia, mutta lausunto ei voi olla ehdollinen.

Käsikirjoitusta arvioidaan seuraavin kriteerein:
•    Aihevalinta, tutkimusongelma, tehtävän rajaus ja tutkimuskysymykset: Aiheen tulee olla informaatioarvoltaan merkittävä. Toisaalta tehtävä tulee rajata tarkoituksenmukaisesti; (tiedekunta suosittelee monografian enimmäislaajuudeksi noin 250 liuskaa, poisluettuna liitteet).
•    Aiemman tutkimuksen huomioiminen: Tutkimuksen tulee olla joko mielekäs jatko aiempaan keskusteluun tai kokonaan uusi keskustelunavaus. Aiempi tutkimus on siis huomioitava, mutta sitä ei pidä toistaa sellaisenaan.
•    Käsitteellinen selkeys, määritelmät ja aiheen teoreettinen hallinta: Lukijalle ei saa jäädä epäselväksi, mistä tutkimuksessa on kyse.
•    Käytetyt menetelmät: Tutkijan on esiteltävä käyttämänsä menetelmät ja perusteltava niiden käyttö.
•    Aineisto: Aineiston on oltava laadullisesti aiheen kannalta relevanttia ja määrällisesti riittävää.
•    Tulosten esittely ja johtopäätökset: Tulosten ja johtopäätösten merkitystä tieteellisenä edistysaskeleena ei tule liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Analyysin on oltava johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa. Lisäansioiksi voidaan katsoa mielenkiintoiset jatkotutkimusavaukset ja tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys.
•    Muotoseikat: Esityksen on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Työn on oltava argumentoiva, eikä yksityiskohtaisia tietoja luetteloiva.
•    Kriittinen ote: Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin ja oman työn tieteelliseen merkitykseen. Toisin sanoen, hyvä tutkimus on omaperäinen ja itsenäinen.
•    Yhtenäinen kokonaisuus: Väitöskirjan on oltava yhtenäinen esitys käsitellystä tutkimusongelmasta. Jos väitöskirja koostuu useista julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista, esitarkastajien on lausunnossaan erikseen todettava, muodostavatko nämä aihepiiriltään yhtenäisen kokonaisuuden.


Esitarkastuksen keskeytys:

Aina esitarkastajat tai toinen heistä ei puolla väittelylupaa. Kielteinen esitarkastuslausunto johtaa siihen, että esitarkastus keskeytetään. Yleensä tohtorikoulutettava pyytää itse keskeytystä ja korjaa työtään. Mikäli pääaineen vastuuhenkilö puoltaa esitarkastuksen käynnistämistä uudelleen, kun työtä on korjattu, dekaani nimeää työlle jälleen esitarkastajat. Tehtävään voidaan pyytää samoja tai eri esitarkastajia harkinnan mukaan.

Esitarkastuksessa väitöstyön on alustavasti todettu täyttävän väitöskirjalle asetetut vaatimukset, mutta lopullinen hyväksymispäätös ja arvostelu suoritetaan väitöstilaisuuden jälkeen. Vasta väittelyvaiheessa tapahtuva hylkääminen on mahdollista, mutta erittäin harvinaista.


4. 6 Kielentarkastus

Tohtorikoulutettavan velvollisuus on huolehtia siitä, että vieraskielisen väitöskirjan kieli on julkaisukelpoista.  Jo esitarkastusvaiheessa kieleen on syytä kiinnittää huomiota ja pyrkiä mahdollisimman oikeakieliseen, huoliteltuun ja sujuvaan kieliasuun. Julkaisukelpoisen tason saavuttaminen tieteellisessä tekstissä edellyttää lähes aina äidinkielisen kielentarkastajan palkkaamista. Kustannuksista vastaa väittelijä, mutta tiedekunta tarjoaa kustannuksiin tukea. Viimeistään esitarkastuksen jälkeen, kun työ on muutoin lopullisessa asussaan, tulee käsikirjoitukselle tehdä kielentarkastus.

Mikäli käsikirjoitus on laadittu muulla kuin tohtorikoulutettavan äidinkielellä, väittelyluvan saaminen edellyttää kielentarkastusta. Kielentarkastuksesta toimitetaan todistus tiedekunnan kansliaan (hum-admin@utu.fi).

Kielentarkastusapuraha

Tiedekunnalta voi hakea kielentarkastusapurahaa vieraskielisen väitöskirjan kieliasun tarkastukseen. Sitä haetaan tarkastuksen jälkeen humanistiselle tiedekunnalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemukseen tulee liittää tositteet ja kopio kielentarkastajan lausunnosta. Apurahan hakumenettelystä voi kysyä ohjeita ja lisätietoja tiedekunnan kansliasta hallintosihteeriltä (s-posti: hum-admin@utu.fi, puh. 02 333 5201).

Kielentarkastuksesta toimitetaan todistus tiedekuntaan myös väittelylupaa varten. Vieraalla kielellä kirjoitettujen väitöskirjojen kohdalla väittelylupa myönnetään vasta tämän todistuksen esittämisen jälkeen.


4.7 Väittelylupa

Humanistisen tiedekunnan johtokunta on siirtänyt väittelyluvan myöntämisen dekaanille (johtokunnan päätös 22.8.2013). Dekaani päättää esitarkastajien lausuntojen ja mahdollisen kielentarkastajan lausunnon perusteella väittelyluvasta. Mikäli molemmat esitarkastajat puoltavat väittelylupaa, dekaani myöntää sen. Väittelyluvan edellytyksenä on myös, että tohtorintutkinnon opinnot (60 op) on suoritettu ja rekisteröity.

Väittelylupapäätös lähetetään tiedoksi tohtorikoulutettavalle, oppiaineen esitarkastusesityksen tehneelle vastuuhenkilölle ja yliopiston viestintään. Tämän jälkeen tohtorikoulutettava voi ryhtyä viimeistelemään väitöskirjaa julkaisukuntoon ja aloittaa väitöstilaisuuden järjestelyt.

Väitöskirjan saa julkaista vasta, kun dekaani on myöntänyt väittelyluvan.

Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja tulee julkiseen jakeluun 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.

Tiedottaminen

Väittelijän on huolehdittava myös yliopiston ohjeiden mukaisesta väitöstiedottamisesta (väitösilmoitus ja väitöstiedote).
Ks. http://www.utu.fi/fi/Tutkimus/vaitokset/vaitosohjeet/Sivut/home.aspx



4.8 Väitöskirjan julkaiseminen ja jakelu

Väitöskirjan alkuosan tiedot

Irtolehti

Väitöskirjassa tulee olla irtolehti, jossa on nimiösivun tietojen lisäksi väitöksen aika ja paikka.

Nimiösivun kääntöpuoli

Väitöskirjaan tulee (nimiösivun kääntöpuolelle) liittää seuraavat tiedot:

Turun yliopisto, tiedekunta, laitos, tohtoriohjelma, oppiaine
Ohjaajat
Esitarkastajat
Vastaväittäjä

Lauseke Turnitin-tarkastuksesta

Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä.

Tiivistelmät

Turun yliopistossa julkaistaviin väitöskirjoihin on vuoden 2014 alusta lähtien liitettävä suomen- ja englanninkielinen tiivistelmäsivu riippumatta siitä, millä kielellä väitöskirja on tehty (rehtorin päätös 5.11.2013). Ohjeet tiivistelmäsivun laadintaan löytyvät: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/tutkimus/jatkoopinnot/ohjeita/Sivut/home.aspx

Väitöskirjan julkaisutapa, jakelu ja kappalemäärät:

1. Väitöskirja julkaistaan pelkästään sähköisenä

Turun yliopistossa väitöskirjan voi julkaista sähköisenä. Tällöinkin paperisia arkistokappaleita tarvitaan kolme (3) ja sen lisäksi humanistinen tiedekunta edellyttää 3–4 paperista tarkastuskappaletta. Sähköisesti julkaistava väitöskirja voi olla osa Turun yliopiston Annales-sarjaa ja tällöin julkaisusopimus tehdään Turun yliopiston kirjaston kanssa. Jos väitöskirja ei ilmesty osana Annales-sarjaa, julkaisusopimus tehdään tiedekunnassa. Sähköisessä julkaisuarkistossa julkaistavan väitöskirjan lisäksi väittelijä toimittaa siis yliopistolle yhteensä 6–7 paperikopioita. Ne voivat olla kartonkikansiin (etukansi voi olla myös läpinäkyvä kalvokansi) sidottuja paperikopiota.
Pelkästään sähköisenä julkaistavaan väitöskirjaan ei myönnetä painatustukea.

Väitöskirjan paperikopiot väittelijä toimittaa seuraavasti:
•    Arvostelutoimikunnan jäsenet, 3–4 kpl
•    Yliopiston opiskelijapalvelut, 1 kpl
•    Turun yliopiston kirjasto, 1 kpl
•    Tiedekunnan kanslia, 1 kpl


2. Väitöskirja julkaistaan sekä sähköisessä julkaisuarkistossa että painettuna Annales-sarjassa / muussa sarjassa tai monografiana

Painettua väitöskirjaa väittelijä toimittaa yliopistolle 8–9 kappaletta (Annales-sarjassa julkaistua väitöskirjaa 18–19 kappaletta)
 
Väitöskirjat väittelijä toimittaa seuraavasti:
•    Arvostelutoimikunnan jäsenet, 3–4 kpl
•    Yliopiston opiskelijapalvelut, 2 kpl (1 rehtorille, 1 ilmoitustaululle)
•    Turun yliopiston kirjasto, 2 kpl (paitsi Annales-sarjassa julkaistut työt 12 kpl)
•    Tiedekunnan kanslia, 1 kpl


3. Väitöskirja julkaistaan painettuna Annales-sarjassa / muussa sarjassa tai monografiana, mutta ei yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa

Painettua väitöskirjaa väittelijä toimittaa yliopistolle 56–57 kappaletta (Annales-sarjassa
julkaistua väitöskirjaa 66–67 kappaletta)


Väitöskirjat väittelijä toimittaa seuraavasti:
•    Arvostelutoimikunnan jäsenet, 3–4 kpl
•    Yliopiston opiskelijapalvelut, 50 kpl (1 rehtorille, 1 ilmoitustaululle, 48 yleisöjakeluun)
•    Turun yliopiston kirjasto, 2 kpl (paitsi Annales-sarjassa julkaistut työt 12 kpl)
•    Tiedekunnan kanslia 1 kpl


Toimitusaikataulu:

1. Sidottu paperikopio tai painettu väitöskirja tulee toimittaa arvostelutoimikunnan jäsenille (huom! vastaväittäjälle heti, kun lopullinen versio on valmis), opiskelijapalveluihin, kirjastoon ja tiedekunnan kansliaan viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.
•    Opiskelija- ja hakijapalvelut sijaitsevat päärakennuksen pohjakerroksessa ja ovat avoinna arkisin klo 12–14.
•    Kirjaston kappaleet toimitetaan neuvontapisteeseen (2. krs.).
•    Tiedekunnan kanslian kappaleet voi toimittaa henkilökohtaisesti tai sisäpostissa (postissa Humanistinen tiedekunta, 20014 Turun yliopisto). Kanslia on avoinna arkisin klo 12–15 (Signum, 2 krs. Koskenniemenkatu 4).

2. Sähköisenä julkaistava väitöskirja tulee toimittaa Turun yliopiston kirjastoon julkaisuvalmiina tallenteena 15 päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja julkaistaan Turun yliopiston julkaisuarkistossa viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.

JULKAISUOHJEET

Turun yliopiston kirjaston julkaisuohjeet löytyvät osoitteesta:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/ehdota/julkaisupalvelut/Sivut/home.aspx


Väitöskirjan sähköisessä julkaisemisessa huomioitavaa:

1. Väitöskirjan julkaiseminen Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa edellyttää aina julkaisusopimuksen laatimista. Ennen julkaisusopimuksen täyttämistä on hyvä huomata, että mikäli kaupallinen kustantaja julkaisee teoksen (painetun version), tulee tekijän ennen julkaisusopimuksen laatimista hankkia lupa teoksen sähköiseen julkaisemiseen myös teoksen kustantajalta.

2. Turun yliopiston julkaisusarjassa (Annales Universitatis Turkuensis) julkaistavan
väitöskirjan sähköistä julkaisemista koskeva julkaisusopimus hyväksytään kirjastossa.

3. Muualla kuin Turun yliopiston Annales-sarjassa julkaistavan väitöskirjan osalta sähköisen julkaisemisen julkaisusopimus hyväksytään tiedekunnassa. Sopimuksen hyväksyy dekaani. Julkaisusopimus tulee jättää tiedekunnan kansliaan viimeistään 15 päivää ennen väitöstilaisuutta. (Huom! määräaika on sama kuin kirjastoon toimitettavan julkaisuvalmiin tallenteen toimitusaika).

4. Vain sähköisesti julkaistavan väitöskirjan julkaisusopimus tehdään Annales-sarjan osalta kirjaston kanssa, muussa tapauksessa se hyväksytään tiedekunnassa. Jos julkaisusopimus tehdään tiedekunnan kanssa, sopimus tulee jättää tiedekunnan kansliaan viimeistään 15 päivää ennen väitöstilaisuutta. (Huom! määräaika on sama kuin kirjastoon toimitettavan julkaisuvalmiin tallenteen toimitusaika).

5. Tiedekunnan kanslia toimittaa dekaanin hyväksymän julkaisusopimuksen
kopion tiedoksi kirjastoon ja väittelijälle ja arkistoi sopimuksen alkuperäiskappaleen.

6. Sopimuskaavakkeet löytyvät Turun yliopiston kirjaston julkaisupalvelujen verkkosivuilta.
http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/ehdota/julkaisupalvelut/julkaisusopimukset/Sivut/home.aspx

7. Myös sähköisesti julkaistuihin väitöskirjoihin sisältyy alkulehti, jossa ilmoitetaan väitöstilaisuuden aika ja paikka.

8. Jos väitöskirja väitöstilaisuuden jälkeen hylätään, poistetaan hylätty väitöskirja julkaisuarkistosta.



4.9 Painatustuki

Turun yliopiston suositusten mukaisesti väitöskirja julkaistaan myös sähköisenä, mikäli siihen ei ole erityistä estettä. Humanistinen tiedekunta maksaa Turun yliopiston Annales Universitatis Turkuensis -sarjassa julkaistavalle ja painetulle väitöskirjalle painatustukea 500 euroa. Muualla julkaistavan väitöskirjan painatustuki on 350 euroa.

Painatustukea haetaan painatuksen jälkeen humanistiselle tiedekunnalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, johon tulee liittää tositteet. Painatustuen hakumenettelystä voi kysyä lisätietoja tiedekunnan hallintosihteeriltä (s-posti: hum-admin@utu.fi, puh. 02 333 5201).
 
 
4.10 Vastaväittäjä, kustos ja arvostelutoimikunta

Väittelyluvan myöntämisen jälkeen dekaani nimeää väitöstilaisuutta varten vastaväittäjän (vastaväittäjät), kustoksen ja arvostelutoimikunnan.

Ehdotuksen vastaväittäjästä (vastaväittäjistä) ja arvostelutoimikunnasta tekee oppiaineen vastuuhenkilö. Ennen vastaväittäjän tai vastaväittäjien määräämistä väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus esittää huomautuksensa vastaväittäjän (vastaväittäjien) valinnasta. Samoin väittelijälle varataan tilaisuus esittää huomautuksensa arvostelutoimikunnan kokoonpanosta.

Vastaväittäjä

Vastaväittäjällä tulee, mikäli mahdollista, olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjän tulee olla Turun ylipiston ulkopuolelta. Mikäli vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, ainakin yhden vastaväittäjän tulee olla Turun yliopiston ulkopuolelta. Työn ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.

Kukin vastaväittäjä antaa tiedekunnalle lausunnon väitöskirjan tieteellisestä arvosta. Perusteltu kirjallinen lausunto tulee antaa kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta. Sen tulee sisältää ehdotus väitöskirjan arvosanaksi. Vastaväittäjät voivat antaa myös yhteisen lausunnon.

Kustos

Arvostelutoimikunnan nimeämisen yhteydessä dekaani nimeää väitöstilaisuuden kustoksen. Kustos avaa ja päättää väitöstilaisuuden ja johtaa sen kulkua. Kustoksena voi toimia oppiaineen professori, lähitieteiden professori tai Turun yliopistoon työsuhteessa oleva dosentti. Kustoksena voi olla myös työn ohjaajana toiminut emeritusprofessori, jolla on emeritussopimus Turun yliopiston kanssa. (dekaanin päätös 31.10.2014)

Kustos perehdyttää vastaväittäjän Turun yliopiston väittelykäytäntöön ja väitöstilaisuuden kulkuun sekä toimii tämän isäntänä Turun yliopistossa vierailun aikana (ellei muuta ole sovittu). 
Hän perehdyttää vastaväittäjän (vastaväittäjät) ja arvostelutoimikunnan tiedekunnan arvostelukäytäntöön, arvosteluasteikkoon ja muihin säädöksiin sekä toimii väitöksen jälkeen kokoontuvan toimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä.

Arvostelutoimikunta

Kustos toimii arvostelutoimikunnan puheenjohtajana. Muina jäseninä ovat vastaväittäjä(t) sekä yksi tai enintään kaksi dosentin kelpoisuuden saanutta henkilöä, jotka ovat pääsääntöisesti Turun yliopistosta väittelijän lähiaineen tai väittelijän oppiaineen edustajia, jotka eivät ole osallistuneet väitöskirjan ohjausprosessiin.

Arvostelutoimikunnan jäsenet eivät – kustosta lukuun ottamatta – saa olla työn ohjaajia. Koska arvostelutoimikunnan lausunnossa tulee ottaa huomioon paitsi väitöskirjan tieteellinen arvo myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa, kaikkien arvostelutoimikunnan jäsenten edellytetään olevan läsnä väitöstilaisuu-dessa ja arvostelutoimikunnan kokouksessa. Mikäli kustos on toiminut työn ohjaajana, hän voi johtaa arvostelutoimikunnan puhetta, mutta ei voi osallistua työn arvosteluun.

Arvostelutoimikunnan tulee antaa tiedekunnalle kirjallinen lausunto, jossa on mainittava lyhyesti väitöskirjan ansiot ja puutteet, arvioitava väittelijän puolustautuminen sekä tehtävä ehdotus väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta. Väitöskirjan sisältöä ei kuitenkaan tarvitse selostaa. Ks. Väitöskirjan arvostelu 4.12

Lausunto tulee antaa kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta, ja sen allekirjoittavat kaikki arvostelutoimikunnan jäsenet. Lausunnon pituudeksi riittää yksi sivu. 


 4.11 Väitöstilaisuus

Väitöstilaisuudessa väittelijä puolustaa väitöskirjaansa dekaanin nimeämää vastaväittäjää (vastaväittäjiä) vastaan. Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä jälkeen vastaväittäjä esittää (vastaväittäjät esittävät) omat huomautuksensa väitöskirjasta. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia väitöskirjaa vastaan. Koko väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia.

Kustoksen tulee johtaa puhetta väitöstilaisuudessa ja hoitaa muut yliopiston määräämät, kustokselle kuuluvat tehtävät.

Yliopiston yleisiä ohjeita väittelijälle täällä:
http://www.utu.fi/fi/Tutkimus/vaitokset/vaitosohjeet/Sivut/home.aspx


4.12 Väitöskirjan arvostelu

Väitöskirjan hyväksyy ja annettavasta arvosanasta päättää dekaani tai johtokunta vastaväittäjän (vastaväittäjien) ja arvostelutoimikunnan lausuntojen perusteella. Mikäli väitöskirjalle ehdotetaan yksimielisesti arvosanaa hyväksytty, päätöksen tekee dekaani. Muussa tapauksessa arvosanasta päättää johtokunta. Mikäli väitöskirjalle ehdotetaan kiittäen hyväksytty -arvosanaa, väitöskirja hyväksytään johtokunnassa. Tällöin väitöskirjan arvosteluun saavat osallistua vain ne tiedekunnan johtokunnan jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus (käytännössä tohtorin tutkinnon suorittaneet).

Väitöskirja arvostellaan 1.8.2016 alkaen (tiedekunnan johtokunnan päätös 22.6.2016) käyttäen asteikkoa: hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty

Kolmiportaisen arvosteluasteikon tarkoituksena on, että väitöskirjat hyväksytään pääosin asteikolla hylätty-hyväksytty ja vain poikkeuksellisen korkeatasoinen ja ansiokas väitöskirja voi saada arvosanan kiittäen hyväksytty. Kun vastaväittäjä ja arvostelutoimikunta esittävät kiittäen hyväksytty -arvosanaa, tulee heidän kirjallisesti perustella ehdotus arvostelutoimikunnan lausunnon osana erillisessä liitteessä.

Väitöskirjan arvostelukriteerit ovat:

Aihevalinta, tutkimusongelma, tehtävän rajaus ja tutkimuskysymykset: Aiheen tulee olla informaatioarvoltaan merkittävä. Toisaalta tehtävä tulee rajata tarkoituksenmukaisesti; (tiedekunta suosittelee monografian enimmäislaajuudeksi noin 250 liuskaa, poisluettuna liitteet).
 
Aiemman tutkimuksen huomioiminen: Tutkimuksen tulee olla joko mielekäs jatko aiempaan keskusteluun tai kokonaan uusi keskustelunavaus. Aiempi tutkimus on siis huomioitava, mutta sitä ei pidä toistaa sellaisenaan.
 
Käsitteellinen selkeys, määritelmät ja aiheen teoreettinen hallinta: Lukijalle ei saa jäädä epäselväksi, mistä tutkimuksessa on kyse.
 
Käytetyt menetelmät: Tutkijan on esiteltävä käyttämänsä menetelmät ja perusteltava niiden käyttö.
 
Aineisto: Aineiston on oltava laadullisesti aiheen kannalta relevanttia ja määrällisesti riittävää.
 
Tulosten esittely ja johtopäätökset: Tulosten ja johtopäätösten merkitystä tieteellisenä edistysaskeleena ei tule liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Analyysin on oltava johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa. Lisäansioiksi voidaan katsoa mielenkiintoiset jatkotutkimusavaukset ja tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys.
 
Muotoseikat: Esityksen on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Ajatus ei saa jäädä informaatiotulvan alle.
 
Kriittinen ote: Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin ja oman työn tieteelliseen merkitykseen. Toisin sanoen, hyvä tutkimus on omaperäinen ja itsenäinen.
 
Yhtenäinen kokonaisuus: Jos väitöskirja koostuu useista julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista, esitarkastajien on lausunnossaan erikseen todettava, muodostavatko nämä aihepiiriltään yhtenäisen kokonaisuuden.


Ehdotettaessa arvosanaa kiittäen hyväksytty tulee kaikkien keskeisten kriteerien täyttyä erityisen hyvin. Arvostelutoimikunnan yhteisen lausunnon erillisessä liitteessä tulee perustella, millä tavoin työ on erityisen ansiokas ja poikkeuksellinen suhteutettuna alansa väitöskirjoihin yleensä.


Hyväksyminen

Ennen väitöskirjan hyväksymistä väittelijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän (vastaväittäjien) ja arvostelutoimikunnan lausunnoista. Tiedekunnan kanslia toimittaa kopiot lausunnoista väittelijälle.

Väitöskirja voidaan hyväksyä, kun tarvittavat asiakirjat (vastaväittäjän lausunto, arvostelutoimikunnan lausunto, sekä väittelijän mahdollinen vastine) ovat saapuneet tiedekunnan kansliaan.
Päätöksen jälkeen asiakirjat ovat julkisia.

Opiskelija, joka on tyytymätön väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti dekaanilta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 


 
4.13 Väittelyaikataulun suunnittelu

Väittelyluvan myöntäminen sekä väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen ovat johtokunnan tehtäviä (Johtosääntö 21 §).

Humanistisessa tiedekunnassa johtokunta on delegoinut väittelyluvan myöntämisen ja väitöskirjan hyväksymisen dekaanin päätettäväksi (johtokunnan päätös 22.8.2012). Delegointipäätös vaikuttaa väitösprosessin aikatauluun siten, että väittelijän ei väittelyaikataulua suunnitellessaan tarvitse ottaa huomioon johtokunnan kokousaikataulua.

Delegointipäätöksestä huolimatta, on tärkeää, että väittelijä varaa riittävästi aikaa väitöskirjan tarkastusprosessiin ja ottaa tällöin huomioon muun muassa päätösten valmisteluajan, lausuntojen määräajat, väitöskirjan julkaisemiseen ja väitöstilaisuuden järjestämiseen kuluvan ajan sekä vaatimuksen väitöskirjan esilläoloajasta ennen väitöstilaisuutta.

Väitöskirjaprosessin hallinnolliset päätökset, jotka vaikuttavat aikatauluun ja prosessin etenemiseen, ovat seuraavat:

•    esitarkastajat (dekaani päättää, oppiaineen vastuuhenkilö tekee esityksen)
•    väittelylupa (dekaani päättää kun esitarkastuslausunnot ovat puoltavia; mahdollisesti tarvitaan myös kielentarkastustodistus)
•    vastaväittäjä (dekaani päättää, oppiaineen vastuuhenkilö tekee esityksen)
•    arvostelutoimikunta (dekaani päättää, oppiaineen vastuuhenkilö tekee esityksen)
•    väitöskirjan arvostelu (dekaani päättää; erimielisyystapauksissa johtokunta) päättää)
•    tutkinnon myöntäminen (dekaani päättää väitöskirjan hyväksymisen jälkeen ilman erillistä anomusta)

Esitarkastuslausuntojen määräaika on kolme kuukautta ja vastaväittäjän (vastaväittäjien) lausunnon ja arvostelutoimikunnan lausunnon määräaika yksi kuukausi.

Väitöstilaisuus on mahdollista pitää aikaisintaan noin kuukauden kuluttua väittelyluvan saamisesta jo käytännön järjestelyjenkin (mm. tiedotus) takia.

Kustoksen ja väittelijän on syytä sopia väitöspäivästä mahdollisimman pian väittelyluvan myöntämisen jälkeen. Kustos varmistaa, että päivä sopii väittelijälle ja arvostelutoimikunnan jäsenille. 
 
 
4.14 Tutkintotodistus

Päätöksen filosofian tohtorin tutkinnosta ja todistuksen antamisesta tekee dekaani. Tiedekunnan kanslia kirjoittaa filosofian tohtorin tutkinnon todistuksen väitöskirjan hyväksymispäätöksen jälkeen ilman erillistä anomusta.

Tutkimustietojärjestelmä

Väitöskirjan hyväksymisen jälkeen väittelijä vie väitöskirjansa tiedot yliopiston tutkimustietojärjestelmään: https://research.utu.fi/converis/portal?lang=fi_FI
 
4.15 Promootio

Tiedekunta voi myöntää filosofian tohtorin tutkinnon suorittaneelle tohtorin arvon merkit juhlallisessa promootiossa, johon promovendi voi osallistua läsnä- tai poissaolevana.


5 Lisensiaatintutkimus
 
5.1 Yleistä

Lisensiaatintutkimus on väitöskirjaa suppeampi jatkotutkinnon opinnäyte, jonka tohtorikoulutettava voi halutessaan suorittaa. Lisensiaatintutkimuksen suositeltava enimmäislaajuus on 200 liuskaa, pois lukien lähdeluettelo. Lisensiaatintutkimus voi olla joko monografia- tai artikkelimuotoinen. Näitä koskevat samat ohjeet kuin väitöskirjoja. Tutkintoasetuksen mukaan

"Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.” (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004:23 §)

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan erityisistä syistä hyväksyä myös julkaistu tai julkaistavaksi hyväksytty tutkimus, joka täyttää lisensiaatintutkimukselle asetetut yleiset kriteerit. Pro gradu -tutkielmaa tai muuta perustutkintoon kuuluvaa tutkielmaa ei sellaisenaan voida hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi.

Lisensiaatin tutkintoon vaadittavan lisensiaatintutkimuksen laajuus on 90 opintopistettä.

5.2 Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen

Tutkimuksen tarkastettavaksi jättäminen

Jättäessään lisensiaatintutkimuksensa tarkastettavaksi jatko-opiskelijan tulee olla ilmoittautunut yliopistoon läsnä olevaksi. Lisäksi hänellä tulee olla suoritettuna jatkotutkintoon liittyvät jatko-opinnot (60 op) ja opintojen tulee olla tallennettuna opintosuoritusrekisteriin. Jatko-opiskelijan on huolehdittava, että em. asiat ovat kunnossa ennen kuin hän jättää tutkimuksensa tarkastettavaksi. Opintosuoritukset kirjataan rekisteriin ao. oppiaineessa.

Lisensiaatintutkimuksen käsikirjoituksille tulee suorittaa sähköinen alkuperäisyydentunnistus (plagiaatintunnistus Turnitin -ohjelmalla) ennen työn jättämistä esitarkastukseen. Tarkastuksesta huolehtii ohjaaja. Tarkastuksesta allekirjoitetaan todistus, joka toimitetaan tiedekuntaan. Lisätietoja
http://www.utu.fi/fi/yksikko/yliopistopalvelut/opintohallinto/ohjauksen-ja-koulutuksen-tukipalvelut/ok/fairutu/Sivut/home.aspx

Tarkastuksen suorittamisesta lisätään merkintä valmiiseen työhön väitöskirjojen tapaan.

Lisensiaatintutkimuksesta toimitetaan tiedekunnan kansliaan kaksi koviin kansiin sidottua kappaletta sekä kaksi sitomatonta kappaletta. Sitomattomien kappaleiden tulee olla pahvisissa arkistomapeissa, lukkokansioissa tai muissa vastaavissa helposti käsiteltävissä ja postitettavissa muodoissa. Kaikkien kappaleiden tulee olla tulostettuna yksipuolisena.

Tutkimuksessa tulee olla nimiö- ja tiivistelmäsivu (ks. väitöskirjan tiivistelmän ohje), sisällysluettelo sekä lopussa lähdeluettelo. Rivivälin tulee olla 1,5 (tiivistelmässä 1) ja kirjasinkoon 12.

Jatko-opiskelijan tulee hyvissä ajoin ennen tutkimuksen jättämistä tarkastukseen olla yhteydessä oppiaineen vastuuhenkilöön, jotta tämä voi ennakkoon valmistella tarkastajaesitystä dekaanille.

Kun jatko-opiskelija jättää tutkimuksensa tiedekunnan kansliaan, hän voi samassa yhteydessä ilmoittaa hyväksyykö hän tutkimuksensa tarkastajiksi esitettävät asiantuntijat. Ilmoituksen työn tarkastajien hyväksymisestä voi jättää allekirjoitettuna kirjeenä tai sähköpostilla osoitteeseen hum-admin@utu.fi.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastusprosessin aikana työn tekijän ei tule olla yhteydessä työn tarkastajiin. Mikäli yhteydenottotarvetta ilmenee, tiedekunnan kansliassa jatkotutkintoasioista vastaavat hoitavat asioinnin tarkastajien kanssa
 
Tarkastajien määrääminen

Dekaani määrää tutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa. Tarkastajien tulee olla tohtorintutkinnon suorittaneita. On suositeltavaa, että vähintään toinen tarkastajista on oppiaineen ulkopuolinen henkilö. Työn ohjaaja ei voi toimia tarkastajana. Ennen tarkastajien määräämistä varataan tutkimuksen tekijälle tilaisuus antaa vastine tarkastajien määräämistä koskevaan esitykseen.

Kun ehdotus tarkastajien määräämisestä on hyväksytty ja tutkielma on toimitettu tarkastajille, oppiaine järjestää tutkijaseminaarinsa yhteydessä tarkastustilaisuuden. Tämän jälkeen tarkastajat kirjoittavat lausuntonsa, joihin sisältyy arvosanaehdotus. Tarkastajat voivat antaa myös yhteisen lausunnon. Tarkastajien tulee antaa lausunto kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat saaneet lisensiaatintutkimuksen luettavakseen.

Jos kyse on useista julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista koostuva lisensiaatintutkimus, tarkastajien on lausunnossaan erikseen todettava, muodostavatko ne aihepiiriltään yhtenäisen kokonaisuuden. 
 

5.3 Lisensiaatintutkimuksen arvostelu ja hyväksyminen

Lisensiaatintutkimus arvioidaan samalla asteikolla ja samoilla kriteereillä kuin väitöskirja. Ks. 4.12 Väitöskirjan arvostelu
 
Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen
Lisensiaatintutkimuksen hyväksyy ja siitä annettavasta arvosanasta päättää dekaani, jolle tiedekunnan johtokunta on siirtänyt jatkotutkintojen hyväksymisen. Ennen päätöksen tekoa lisensiaatintutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus antaa vastine tarkastajien lausuntoihin. Päätöksen jälkeen asiakirjat ovat julkisia.

Opiskelija, joka on tyytymätön lisensiaatintutkimuksen arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti dekaanilta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 
 
5.4 Tutkintotodistus

Päätöksen filosofian lisensiaatin tutkinnosta ja todistuksen antamisesta tekee dekaani lisensiaatintutkimuksen hyväksymisen jälkeen ilman erillistä anomusta.


 
 
 


Asiasana:
Tagit: