in English
 
 
Tekeillä olevia pro gradu -tutkielmia
​Tällä sivulla listataan Turun yliopiston kansatieteen oppiaineessa parhaillaan tekeillä olevia pro gradu -tutkielmia. Työn alla olevista opinnäytteistä kerrotaan opiskelijan itsensä ilmoittamat tiedot, esim. työotsikko ja lyhyt kuvaus sisällöstä. Listalta eivät löydy kaikki oppiaineessa tekeillä olevat gradut, vaan ainoastaan ne, joiden tekijät haluavat tiedot julkaista. Lisätietoja opinnäytteestä voi kysyä työn tekijältä, mikäli yhteystiedot on annettu.
 

Gradujen ohjausryhmiä

Kansatieteessä toimii myös pienempiä vapaamuotoisia ja -ehtoisia gradujen ohjausryhmiä, joiden toimintaan samasta teemasta opinnäytettään tekevät tai samoilla metodeilla tutkielmaansa työstävät opiskelijat voivat osallistua. Ryhmiä vetävät sekä oppiaineen opetushenkilökunnan jäsenet että tietyn erityisalan tutkijat. Kysele tarkempia tietoja gradusi ohjaajalta!

Tekeillä olevia pro graduja

Johanna Eronen
Turun Halistenkosken ympäristö kerrottuina tiloina ja paikkoina.
Olen kiinnostunut siitä miten ihmiset käyttävät ja hyödyntävät Halistenkosken aluetta arjessaan sekä vapaa-ajalla ja siitä, miten Aurajoen ja kosken läheisyys vaikuttaa ja on vaikuttanut  ihmisten elämään. Miten vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelu näkyy alueella? Minua kiinnostaa myös miten kosken alue määritellään kerronnassa ja miten alue rajautuu. Aineistoa kerään haastatteluin.
Yhteystiedot: jkeron@utu.fi
 
Juha Eskola
Ristit Turjanrannikon kulttuurimaisemassa
Turjanrannikon pomorikylät muodostavat rajallisen kokonaisuuden, jossa eri sukupolvien toiminnot ja yleinen yhteiskunnallinen kehitys ovat vaikuttaneet kulttuurimaiseman muodostumiseen. Varzugan ja Kuusiniemen pomorikylien paikallinen erikoisuus on kalmistojen puiset jättiristit. Kaatuneiden jättiristien tilalle on tehty uudet samanlaiset. Neuvostoajan punatähtiristejä on korvattu uusilla jättiristeillä, joihin kaiverrettu kirkkoslaavin tekstejä ja symboleita. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen uskonnollisuus on palannut kylien maisemaan, josta osoituksena ovat muun muassa kylä- ja matkamiehenristit. Tarkastelen maisemaa niiden kalmistojen sisältämien kulttuuristen viestien ja merkitysten kautta. Työni keskeinen tutkimusaihe ovat Turjanrannikon Varzugan ja Kuusiniemen kylien kalmistot uskonnollisina elementteinä, konkreettisina tekoina, merkityksinä ja mielikuvina, jotka ovat silmin havaittavissa. Tutkimuksessa pääpaino on kalmistojen monimuotoisuus ja niiden merkityksen liittäminen oman aikansa historiaan ja aatemaailmaan. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma on humanistis-kulttuurinen maisematutkimus, jossa korostan maiseman moniarvoisuutta.
Yhteystiedot: juhaoulu44@luukku.com
 
Ulpu-Maria Ikonen
Lähiö kotina – Maahanmuuttajien kotikokemuksia Turun Halisissa
Miten maahanmuuttajat kokevat kodin ja sitä ympäröivän Halisten lähiön sekä miten he rakentavat arkea ja paikkaa narratiiviensa avulla?  Millainen suhde maahanmuuttajan entisen ja nykyisen kodin välillä vallitsee? Saako koti esimerkiksi ylirajaisen luonteen esineiden, kulttuuristen tapojen tai sosiaalisten kontaktien avulla?
Yhteystiedot: umikon@utu.fi
 
Tia Järvinen
Seksuaalisuus ja seurustelu osana nuorten tieto- ja neuvontapalveluita.
Teen graduani yhteistyössä Nuoperi -hankkeen kanssa.
Yhteystiedot: tjjarv@utu.fi

Anna Kemppinen
Sukupuolen tuottaminen Uma Aaltosen palstateksteissä 1970–1980-luvuilla
Tarkastelen gradussani sitä, kuinka perinteiset, kaksinapaiseen sukupuolijärjestykseen pohjautuvat sukupuoliroolit ja heteronormatiivisuus näyttäytyvät Uma Aaltosen eri lehdissä julkaistuissa palstateksteissä 1970-1980 -luvuilla. Kiinnostuksen kohteenani on se, miten palstakirjoitukset ja Uman vastaukset luovat ja muokkaavat sosiaalisia normeja sopivasta sukupuolen esittämisestä. Millaisia mahdollisuuksia rajanylityksiin eri kategorioiden välillä on ollut näkyvissä?
Yhteystiedot: akkemp@utu.fi

Tiina Kivistö
Villasukan neulomisen oppimisprosessit
Neulominen on nykyisin suosittu harrastus. Tutkimuksessani olen kiinnostunut villasukan neulomisen oppimisprosesseista, joita lähestyn hiljaisen tiedon ja taitotiedon sekä aistien ja kehollisuuden kautta. Haluan selvittää, miten villasukan neulomisen tapoja voidaan siirtää opettajalta oppijalle sekä miten oppimisprosessissa saatua tietoa sovelletaan ja hyödynnetään sukanneulomisessa. Neulovatko opettaja ja oppija samanlaisia villasukkia vai muuttuvatko ne ajan myötä? Entä jäävätkö sukan osien ja käytettävien tekniikoiden nimitykset oppijalle käyttöön? Tutkimukseni pääasiallisena aineistona ovat haastattelut.
Yhteystiedot: tiina.kivisto@utu.fi

Hanna Korva
Turun Kauppatorin kehittäminen  – eri osallisten näkökulmia
Tutkimukseni aiheena on Turun kaupunkikuva Kauppatorin alueella,  kaupunkikuvaan vaikuttavien osallisten näkökulmat ja aiheesta käytävä keskustelu. Ajallisesti tutkimukseni tulee painottumaan nykyaikaan, mutta tarkastelun kohteena ovat myös kaupunkitilasta käydyt keskustelut ja konfliktit historiassa sekä myös alueen tulevaisuuden näkymät ja visiot. Gradussani  aion selvittää, miten erilaiset kaupunkikuvaan vaikuttavat osalliset näkevät Turun keskustan ja Kauppatorin ympäristön, millaiseksi he haluaisivat sen muodostuvan ja minkälaista on keskustelu eri osallisten välillä.
Yhteystiedot: hapako@utu.fi

Jani Laitikas
Osallisuuden merkitys kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnassa – Tarkastelussa Kuralan Kylämäki ja Martin Kulttuuriolohuone
Tarkastelen gradussani, millaisia mahdollisuuksia käyttäjäryhmillä on toisaalta osallistua toiminnan sisältöjen suunnitteluun, ja toisaalta millä tavalla tarkastelun alle valituissa tapauksissa itse toimintaympäristöissä konkretisoituu osallistumisen tavat. Pyrin vastaamaan siihen, millaista lisäarvoa osallistumisen mahdollisuudet tuottavat ihmisten arkeen ja millaisia haasteita on ratkaistavana. Valitut esimerkit ovat valittu erilaisuutensa ja samanlaisuutensa vuoksi – molemmissa tutkimuskohteissa taloudellisen voiton tavoittelu on toissijaista, mutta Kuralan Kylämäen institutionaalisesta taustasta (Museokeskus, Turun kaupunki) poiketen Martin Kulttuuriolohuone toimii rekisteröidyn yhdistyksen  hallinnoimana (Ida ry.)
Yhteystiedot: jplait@utu.fi

Anu-Riikka Leppänen
Ferrotyyppien mustanpuhuva tai visusti vaikeneva kansa
Ferrotyyppi on mustaksi lakatulle rauta- tai peltilevylle valmistettu valokuva ja uniikki kuvaesine.  Ferrotypia oli ensimmäinen "pikakuvamenetelmä", valmiin kuvan sai markkina- tai katukuvaajilta mukaansa muutamassa minuutissa. Näiden kuvien suosiokausi oli Suomessa 1890 -luvulta 1900-luvun alkuun. Menetelmällä otettuja miniatyyrikuvia kiinnitettiin koruihin kuten medaljonkeihin ja kellonkuoriin. Tutkin työssäni Turun museokeskuksen valokuva-arkiston ferrotyyppejä.
Ks. myös https://blogit.utu.fi/luova/2013/12/11/toisinnakemisesta/#more-264
Yhteystiedot: arjlep@utu.fi

 Kaisa Mustalampi
Eläinsuojelusta eläinten oikeuksiin. Eläinsuojelutyötä Turussa 1990–2012
Turun eläinsuojeluyhdistys on Suomen vanhin Eläinsuojeluyhdistys. Pro gradu -työssäni tutkin asiantuntijoiden näkökulmasta eläinsuojelutyön muutosta, ajan vaikutusta sekä työn profiloitumista Anja Eerikäisestä Heidi Leyser-Kopraan.
Yhteystiedot: kjmust@utu.fi

Teija Mustonen
Tutkin gradussani millainen rooli konserttitaloilla oli Suomen jälleenrakentamisessa. Suomen ensimmäinen konserttitaloksi rakennettu rakennus valmistui Turkuun vuonna 1952. Se rakennettiin osana Göteborgin ammattikoulua, nykyistä Turun ammatti-instituuttia, Turun kummikaupunki Göteborgin avustuksella. Kaksi vuotta myöhemmin rakennettiin konserttitalo myös Lahteen. Turun konserttitalon mallina on katsottu olleen Viipurin konserttitalosuunnitelma, jonka mallina taas on katsottu olleen Göteborgin konserttitalo. Viipuriin ei konserttitaloa sodan syttymisen vuoksi rakennettu, mutta Viipurista Lahteen muuttaneet musiikkiopistolaiset toimivat vahvasti Lahden konserttitalon rakentamisen taustavoimissa. Gradussani pyrin selvittämään näiden neljän konserttitalon suhdetta toisiinsa sekä rakennusajan vaikutusta konserttitalojen kaltaisten kulttuurilaitosten rakentamiseen.
Yhteystiedot: tstmus@utu.fi

Kauko Niitemaa
Puhtaasti läheltä – lähiruoka suomalaisessa ruokakulttuurissa
Ruoka puhuttaa ja herättää ajatuksia, ruokakeskustelun uusiksi aiheiksi ovat nousemassa ruuan maku, luomu ja lähituotanto, lähiruoka ja pienet tuottajat.  Ruuan alkuperä kiinnostaa, siinä missä ennen puhuttiin enemmän kotimaisesta ruuasta, nyt puhutaan enemmän paikallisesta ruuasta. Tarkastelen gradussani lähiruokaa siis mitä on lähiruoka ja minkälaisia merkityksiä lähiruokaan liitetään? Miten lähiruoka ilmiönä sijoittuu tämän päivän suomalaiseen ruokakulttuuriin?
Yhteystiedot: kiniit@utu.fi

Paula Pehkonen
Merkityksellinen kirjasto – Kirjasto osana elämää vuosina 1984 ja 2000 tehdyissä perinnekeruissa
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia funktioita kirjastolla on ihmisten elämissä. Aihetta tarkastellaan Suomen kirjastoseuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran teettämien Kirjastoperinne (1984) ja Kirjasto elämässäni (2000) -teemakirjoitusten kautta. Keruissa muistot ulottuvat aivan 1900-luvun alusta 2000-luvulle, luoden kiinnostavan leikkauksen kirjastolle annetuista rooleista ja merkityksistä. Koetaanko kirjasto esimerkiksi pyhänä tai tasa-arvoisena tilana? Tuoko kirjasto lohdutusta elämän käännekohdissa? Onko kirjastolla muuta merkitystä kuin lainata ja palauttaa kirjoja? Toissijaisena aineistona toimii tekemäni muutamat haastattelut Turun alueen kirjastotyöntekijöille sekä omat havainnot aiheeseen liittyvästä mediakeskustelusta.
Yhteystiedot: papehk@utu.fi

Pasi Pursiainen
Museoiden verkkopalvelut ja niiden käytettävyys.
Selvitän tutkielmassani sitä, kuinka helppokäyttöisiä ja tarkoituksenmukaisia museoiden verkkopalvelut ovat huomioiden niiden sisältämä kulttuuriaineisto sekä verkkopalveluille määritellyt käytettävyyskriteerit.
Yhteystiedot: pasi.pursiainen@gmail.com

Saara Santanen
Kahtiajaettu elämä – Mitrovican etnisen kahtiajaon vaikutukset nuorten sosiaalisiin suhteisiin ja etniseen identiteettiin.

Mitrovica on albaani- ja serbialueisiin jakautunut kaupunki Pohjois-Kosovossa. Pro gradu -työssäni tarkastelen millaisia vaikutuksia kahtiajaolla on paikallisten nuorten sosiaalisiin suhteisiin ja etniseen identiteettiin. Olen myös kiinnostunut siitä millaisena nuoret näkevät oman roolinsa kaupungin kahtiajaossa ja alueen tulevaisuudessa.
Yhteystiedot: samasan@utu.fi


Marianne Salonen
Kansallispuisto koettuna paikkana
Olen kiinnostunut Kurjenrahkan kansallispuiston kävijöiden kokemuksista ja siitä miksi he vierailevat kansallispuistossa, mikä merkitys paikalla on heille ja miten sen koetaan eroavan muusta ympäristöstä.  Minua kiinnostaa myös millaiset asiat tekevät kokemuksesta merkityksellisen ja mitkä puolestaan häiritsevät kokemusta. Mitä kansallispuistossa oletetaan olevan ja mikä ei sinne sovi?
Yhteystiedot: misalo@utu.fi

Emmi Savonen
Kulttuurivaltuuskunnan ensimmäinen Kiinan matka 1953
Tarkoituksenani on vertailla Kustaa Vilkunan kirjoituksia Kulttuurivaltuuskunnan vuoden 1953 Kiinan matkalta muiden mukana olleiden kirjoituksiin sekä tarkastella miten Vilkunan tausta kansatieteilijänä näkyy hänen kirjoituksissaan verrattuna muihin. Mukaan vertailuun on tarkoitus ottaa myös 1950-luvun stereotypioiden tarkastelua eli miten matkalla olleiden asenteet Kiinaa ja kiinalaisia kohtaan erosivat keskenään, miten ne poikkesivat kiinalaisten asenteista suomalaisia ja Suomea kohtaan. Aion tutkimuksessani avata myös Suomen ja Kiinan 1950-luvun poliittisia tilanteita johdatukseksi analyysiin. Näen tarpeelliseksi myös lyhyen katsauksen Suomi-Kiina -seurasta.
Yhteystiedot:
eamsav@utu.fi
 

 
Asiasana:
Tagit: