in English
 
 
Hanneleena Hieta

ScanFair messuilla Portlandissa joulukuussa 2014.

Opetan kursseilla Kulttuurinen kohtaaminen ja muutos, Tieteellisen esittämisen perusteet ja metodologia, Kansatieteestä eurooppalaiseen etnologiaan, Kulttuurinen kohtaaminen (2015/16), Maisteriseminaari ja Perinnearkistokurssi. Lisäksi minulle tentitään Tapakulttuuri. Sen voi tenttiä sähköisesti, jota suosittelen lämpimästi.

Olen ollut Turun yliopiston palveluksessa ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 valtionhallinnon harjoittelijana. Maisteriksi valmistuttuani tein pieniä työrupeamia tutkimusassistenttina silloiselle kulttuurien tutkimuksen laitokselle. Syksyllä 1999 aloitin assistenttina kansatieteessä, josta väittelin tohtoriksi 2010. Väitöskirjani käsitteli kolmea eurooppalaista kansanelämänmuseota. Esimerkit olivat Suomesta, Unkarista ja Kreikasta. Tutkimus oli luonteeltaan instituutiotutkimusta, eli tarkastelin sitä, miten museot oli perustettu ja miten ne laajenivat ja vakiintuivat ja miten ne vakiintumisensa jälkeen pystyivät sopeutumaan ympäröivän yhteiskunnan poliittiseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen muutokseen.

Toinen lapseni syntyi vähän väitökseni jälkeen ja sen jälkeen päätin tehdä ainoastaan hauskoja asioita. Sen tuloksena suoritin ns. alemman arkistotutkinnon eli asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon vuonna 2013 ja sain myös suureksi mielihyväkseni toimia Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteidentutkimuksen arkistossa arkistosihteerinä vuoden. Arkistot ovat mahdottoman hauskoja, kiinnostavia ja kutkuttavia paikkoja ja olen ilokseni edelleen kansatieteen edustaja Turun yliopiston ja Åbo Akademin arkistoalan maisteriopintojen suunnitteluryhmässä ja opettajakunnassa.

Teen tällä hetkellä opettamisen ohella kahta tutkimusta: toinen käsittelee kulttuurin ja tapojen siirtoa jälkipolvelle monikulttuurisissa perheissä ja toinen perustuu lausuntataiteilija Kastehelmi Karjalaisen yksityisarkistoon.

Olin syksyn 2014 Liikesivistysrahaston apurahalla tutkimassa suomalaistaustaisia yrittäjiä USA:ssa. Keräämäni aineisto liittyy tutkijatohtori Maria Elon (Turun kauppakorkeakoulu) diasporayrittäjiä käsittelevään kansainväliseen tutkimushankkeeseen. Samalla matkalla tutustuin myös suomalaistaustaisiin kulttuuriorganisaatioihin erityisesti Portlandin (Oregonin osavaltio) alueella. Näitä olivat Portlandin Suomi-koulu, Messiah Lutheran Church, Finlandia Foundation, Scandinavian Heritage Foundation (tässä tietenkin vain osa mukana olevista on suomalaisia) ja Finnish American Historical Society of the West. Washingtonin osavaltion puolella tutustuin myös suomenruotsalais-taustaisen Carlton Appelon (alkujaan Äppelö, omenasaari) perustamaan Appelo Archives -nimiseen kotiseutuarkistoon.

MONOGRAFIAT
2010: Mukautuva museo. Kolmen eurooppalaisen kansanelämänmuseon muutostarina 1970-luvulta 2000-luvun alkuun. 274 s. Turun yliopisto, Turku. https://oa.doria.fi/handle/10024/63201  

TIETEELLISET ARTIKKELIT
[hyväksytty julkaistavaksi] Too Close Up! On Being a Researcher and a Granddaughter. – Ethnological Horizons [Unkarilainen peer review -julkaisu]
2014: Jotain muuttuu ja jotain pysyy. Transnationaaliset perheet ja perinteet. – Niina Koskihaara, Maija Mäki & Kirsi Sonck (toim.) Osumia. Kansatieteellisiä avauksia muutoksesta, sen hallinnasta ja sopeutumisesta. Turun yliopisto, kansatiede, Turku, 103–110.
2011: But where is György Dózsa? – are there objective heroes in history? – Nordisk Museologi 2/2011, 116–124.
2011: The Adaptable Museum – Stories of Change from Three European Folk-Life Museums 1970–2000. – Mód László & Simon András (serk.): Nemzeti identitás, kulturális örökség, emlékezet és az Ópusztaszeri Nemzeti Történeti Emlékpark / National Identity, Cultural Heritage, Memory and the Ópusztaszer National Heritage Park, Néprajzi és Kulturális Antropológiai Tanszék Szeged, 78–86.
.
2008: Hulda's Hut: On the Margins of Material Existence. – Pirjo Korkiakangas, Tiina-Riitta Lappi & Heli Niskanen, (eds.): Touching Things. Ethnological Aspects of Modern Material Culture. Helsinki: Finnish Literature Society. 91–104.
2007: On the Survival of Rare Plants – Hungarian Museums in the Decade of Changeover. – Journal of Ethnology and Folkloristics 1(1), 39–47.
2004: The Definition of Power and the Power of Definition. Views on the Development of Hungarian Museum Ethnography – Kimi Kärki (ed.) Ethnicity and Power. Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakoulun julkaisuja 8, 71–91.
2004: The Heritage Makers – How Regionalism Is Utilised in Small Museums of South-West Finland. – Paládi-Kovács Attila (ed.) Times, Places, Passages. Ethnological Approaches in the New Millennium. 7th SIEF Conference. Selected Papers. Akadémiai kiadó, Budapest, 724–732.
2003: Esi-isiä etsimässä idän ja lännen välisessä Euroopassa. Näkökulmia kansatieteen kansallisiin lähtökohtiin Kreikassa ja Unkarissa. – Helena Ruotsala (toim.) Meiltä ja maailmalta. Omistettu professori Pekka Leimulle hänen täyttäessään 60 vuotta 5.12.2003. Turun yliopisto, Kansatiede, Turku, 163–174.
2003: Categories of knowledge in a museum – A case study from the Vanhalinna Museum, Lieto, Finland. – Teppo Korhonen, Helena Ruotsala & Eeva Uusitalo (eds.) Making and Breaking of Borders. Ethnological Interpretations, Presentations and Representations. Studia Fennica Ethnologica 7. Finnish Literature Society, Helsinki, 310–317.
2003: Heritage: Passed down from the earlier generations – for what reason and for whose benefit? – Bertalan Pusztai (ed.) Invented Traditions and Village Tourism. The Pusztamérges case. Department of Ethnology, University of Szeged, Szeged,123–134.
2002: In the Pursuit of a Desirable Past. Some Thoughts on the Hungarian National-Historical Memorial Park. – Johanna Perheentupa & Kristina Karppi (eds.) Cross-cultural Encounters. Perspectives on Multicultural Europe. Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakoulun julkaisuja 7, Turku, 77–102.
2001: Yhteisön peilistä identiteettimarkkinoille. Ekomuseokäsitteen synnystä ja sovelluksista. (Från en samhällets spegel till en identitetsmarknad. Om ekomuseet, dess utveckling och tillämpningar; summary: From Being the Mirror of a Community into Being a Player on the Identity Market) – ABOA 2001, 84–102.
1999: Who are the people as represented in museums. – János Kodolányi Jr. (ed.) Ethnic Communities - Ethnic Studies - Ethnic Costumes Today. Hungarian Ethnographical Society, Budapest, 61–68.
1998: Ethnology, Museums, and Folk Culture. Views to the present of the work of ethnologists in museums. – Juhász Antal (szerk.) Néprajzi dolgozatok 68. A József Attila Tudományegyetem Néprajzi tanszéke, Szeged. 11 s.  

SUURELLE YLEISÖLLE TARKOITETUT JULKAISUT, JOILLA YHTEYS TUTKIMUKSEEN
Painossa: & Tuomas Hovi, Helena Ruotsala. Kulttuuriperintö. – Jaana Kouri (toim.) Askel kulttuuriin. Turun yliopisto, Turku.
Painossa: Huldan torppa – köyhän perheen arki. – Jaana Kouri (toim.) Askel kulttuuriin. Turun yliopisto, Turku.
2014: Nasel Heritage Days. Finnish American Festival. – Siirtolaisuus-Migration 4/2014, 64–65.
2013: Tarinoiden täyttämä tie [artikkeli Kastehelmi Karjalaisesta]. Pirta 3/2013, 28–30. 2012: A Concise History of an Institution. [Arvostelu teoksesta:] Pettersson, Susanna & Kinanen, Pauliina (eds.) 2010. Suomen museohistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1265. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. – Ethnologia Fennica, Finnish Studies in Ethnology 39: 138–140.
2006: Patalakki ja paitamekko – rautakauden ja keskiajan käyttö osana kansakunnan luomista [Arvostelu teoksesta: Derek Fewster 2006: Visions of Past Glory. Nationalism and the Construction of Early Finnish History. Studia Fennica Historica 11. Helsinki: Finnish Literature Society. 555 sivua.] – Elore 2/06, elektroninen aineisto. 4 s.
Asiasana:
Tagit: