in English
 
 
Jatko-opiskelu

Jatko-opintojen tehtävä on tieteellisen työn toteuttamisen ohella antaa valmiuksia tutkijan ja yliopisto-opettajan uran rakentamiseen, akateemisten verkostojen ylläpitämiseen ja tieteelliseen julkaisutoimintaan. Jatko-opintoihin voidaan sisällyttää myös ammatillisia valmiuksia kehittäviä opintoja. Tavoitteena on antaa koulutus, joka takaa kulttuurihistorian tohtoreille lähtökohdat työskennellä laajasti opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä tehtävissä. Jatko-opiskelijaksi hakeutuvalta edellytetään itsenäisyyttä ja kykyä tieteelliseen tutkimukseen.

Tärkeää: jos olet kiinnostunut hakemaan jatko-opiskelijaksi, oppiaineeseen on oltava yhteydessä hyvissä ajoin. Kevään 2017 hakua varten (haku päättyy 20.3.) ota yhteyttä tutkimussuunnitelmaluonnoksen merkeissä Marjo Kaartiseen viimeistään helmikuun puoliväliin mennessä. Jatkokoulutustoimikunta kokoontuu pian tämän jälkeen arvioimaan suunnitelmaluonnokset.


Jatkokoulutustoimikunta koostuu oppiaineen professoreista ja yliopistonlehtorista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tutkimussuunnitelman laatuun, suunnitellun väitöskirjan tieteelliseen antiin ja oppiaineen mahdollisuuksiin tarjota tutkimukselle vankka ohjauksellinen tuki. Työryhmä antaa suunnitelmasta palautteen. Vaihtoehtoja on kolme: a) työryhmä katsoo, että suunnitelmaa ei oteta jatkokäsittelyyn, b) työryhmä katsoo, että suunnitelma voidaan ottaa jatkoon merkittävän kehitystyön jälkeen, yleensä vasta myöhempään hakuun, tai c) työryhmä ottaa suunnitelman jatkotyöstöön heti seuraavaan hakuun; tässä tapauksessa hakijalla on mahdollisuus saada oppiaineen puolto hakemukselleen jatko-opiskelijaksi.


Työskentely

Jo jatko-opiskelijaksi hakemaan hyväksytylle nimetään ohjaajat. Jatko-opintojen alettua perustyöskentely tapahtuu ensisijaisesti tutkijaseminaarissa ja tutkimusryhmissä. Tutkijaseminaarin keskeisin työskentelyfoorumi ovat tutkimuspäivät, joilla jatko-opiskelijan on esitettävä kolme paperia: tutkimussuunnitelma, johdanto ja käsittelyluku. Tutkimussuunnitelmassa tekijä laajentaa hakuvaiheessa kirjoittamaansa tekstiä perusteellisemmaksi työ- ja toimintasuunnitelmaksi. Johdanto puolestaan tarkastelee työn ongelmanasettelun perusteita sekä teoreettisten ja metodisten lähtökohtien toimivuutta. Käsittelyluvun kautta tarkastellaan, miten valitut teoreettis-metodiset lähtökohdat ja konkreettinen työ kohtaavat toisensa. Paperit voidaan myös hylätä ja palauttaa uudelleen kirjoitettavaksi.

Keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista sekä post doc -tutkijoiden ja senioritutkijoiden esiintymiset ovat olennainen osa tutkijaseminaaria. Lisäksi seminaari kokoontuu vuosittain tammikuussa joulukouluun käsittelemään tieteenalan perusteita ajankohtaisen teeman kautta. Tämän lisäksi tutkijaseminaarilla voi olla vuosittainen erityisteema, jossa paneudutaan tutkijakoulutuksen kannalta keskeiseen kysymykseen. Vuoden 2017 joulukoulun teema on digitaalinen historia. 

Aiempia teemoja ovat olleet tieteellisen artikkelin kirjoittaminen, tietokirjallisuus, kritiikki, argumentaatio, tulkinta ja yleistäminen.


Jatko-opintojen rakenne

Uusittu rakenne tulossa.

Asiasana:
Tagit: