in English
 
 
Väitöksen jälkeen
Monesti korkeimman yliopistollisen tutkinnon suorittaja tähtää joko tutkijanuralle tai asiantuntijatehtäviin, jotka edellyttävät korkeinta akateemista osaamista. Tohtoriopinnot voi kuitenkin yhtä hyvin suorittaa ilman tällaisia tavoitteita, jolloin tutkinto on päämäärä itsessään.
 
Tohtoriopinnot tuottavat sekä omaan tieteenalaan kuuluvaa erityisosaamista että niin sanottuja geneerisiä, tieteenalarajat ylittäviä taitoja. Tällä yhdistelmällä syntyy työelämään monitaitoisia asiantuntijoita.
 
Jos tohtoroituminen on väitelleelle osa urapolkua, avautuu väitöksen jälkeen erilaisia vaihtoehtoja. Todellisuudessa näitä urapolkuja on lukematon määrä mutta seuraavassa ne on jaettu karkeasti kahteen.

 

Tohtorit avoimilla työmarkkinoilla

Suomessa suoritetaan vuosittain noin 1500 tohtorintutkintoa, mikä mahdollistaa tohtoritasoisen osaamisen hyödyntämisen yliopistolaitosta paljon laajemmalla työnantajakentällä. Toisin ilmaistuna se tarkoittaa sitä, etteivät kaikki väitelleet voi sijoittua julkiselle sektorille ja yliopistoihin, jonne heistä edelleen yli yksi kolmasosa sijoittuu. Asiantuntijoille on töitä myös muualla.
 
Huolimatta tohtorikoulutuksen määrällisestä kasvusta suomalaisissa yrityksissä on yhä poikkeuksellisen vähän tohtoreita tutkimus- ja kehitystyössä. Tämän määrän lisäämiseen voi myös tohtoroituva kulttuurihistorioitsija yrittää vaikuttaa, mikäli ura vaikkapa t&k-toiminnasta kiinnostaa. Tohtoreiden on yhä enemmän tehtävä osaamistaan näkyväksi erilaisten asiantuntijaorganisaatioiden ja elinkeinoelämän suuntaan. (Lue artikkeli Lisää tohtoreita yliopistojen ulkopuolelle)
 
Kenties tuleva t&k-toimintaan suuntautunut asiantuntija voi jo väitöskirjan tutkimusmenetelmiä ja aihetta hahmottaessaan miettiä suuntautumistaan. Juha Sainion tekemän Asiantuntijana työmarkkinoille (2010) -selvityksen mukaan väitöskirjan aiheeseen kannattaa panostaa, sillä 80 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi väitöskirjan aiheen vahvistaneen vastaajan asiantuntija-asemaa työelämässä. Vastaajilla väitöskirjan tekeminen oli edistänyt työllistymistä, parantanut osaamista tai ammatillista asemaa.
 
Rekry – Turun yliopiston ura- ja työelämäpalvelujen sivuilta löytyy tutkimustietoa tohtoreiden työelämään sijoittumisesta ja urapoluista.
 

Yliopistouralle

Tosiasia on, että nykyisin tutkijanura yliopistossa  alkaa muodostua erilaisista rahoituslähteistä koostetuista pätkätöistä, joissa karttuu opetus- ja tutkimuskokemus sekä projektinhallinnan taidot. Silti väitöksen jälkeen myös pysyvien opetus- ja tutkimustoimien hakeminen tulee ajankohtaiseksi.
 
Väitöksen jälkeen tohtori ryhtyy rakentamaan omaa post doc -suunnitelmaa ja kartoittamaan rahoituskanavia jatkotutkimukselle. Vuosittain haettavan Suomen Akatemian kolmivuotiset tutkijatohtorin rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa äskettäin tohtorin tutkinnon suorittaneiden nuorten tutkijoiden pätevöityminen ja itsenäistyminen ammattitutkijoiksi. Muita Suomen Akatemian rahoitusmuotoja ovat muun muassa akatemiahankkeet, suunnatut haut, tutkimusohjelmat ja kansainvälinen toiminta.
 
Suomen Akatemian ohella monet säätiöt rahoittavat post doc -tutkimusta. Tärkeä nuorten tutkijoiden liikkuvuutta tukeva rahoitusmuoto on suomalaisten säätiöiden perustama apurahavaranto, ns. post doc -pooli.
 
Kun tohtorin tuotanto ja opetuskokemus kasvavat, ajankohtaistuu dosentuurin hakeminen. Dosentiksi nimittämisen minimivaatimuksena on pidetty tieteellistä tuotantoa, joka vastaa laajuudeltaan ja laadultaan vähintään kahta väitöskirjaa. Hakuprosessissa myös dosentiksi hakevan opetustaidot arvioidaan. Käytännöt vaihtelevat eri yliopistoissa. Turun yliopiston humanistisesta tiedekunnan ohjeen mukaan  hakijan tulee ennen hakemuksen jättämistä neuvotella dosenttihakemuksen tekemisestä ao. oppiaineen professorin kanssa.
 
Dosentuuri antaa oikeuden dosentin arvoon, mutta ei luo työsuhdetta yliopistoon. Aiemmin dosentuuri oli virka, mutta uuden yliopistolain myötä vuonna 2010 muuttui arvonimeksi.
 
Jo kansainvälistä tunnustusta saaneille ja uralleen edenneille tohtoreille on Turun yliopistossa käynnistetty akateemisen uran vakinaistamispolku-järjestelmä (tenure track). Tenure track -mallissa tutkija voidaan hakumenettelyn kautta kiinnittää yliopistoon määräaikaiseen apulaisprofessorin työsuhteeseen 2-5 vuoden ajaksi henkilön taustan ja kokemuksen mukaan. Menestyksellisen ja ennakkoon sovitut kriteerit täyttävän työskentelyn seurauksena työsopimussuhdetta jatketaan toisella määräaikaisella työsopimuksella, jonka jälkeen henkilö voidaan vakinaistaa professoriksi.
Asiasana:
Tagit: