in English
 
 
Abi-info
Jokirantaa kampusalueen läheisyydessä.

Mitä kulttuurihistoria on?

Kulttuurihistoria on sekä historiaa että kulttuuria tutkiva tieteenala, jota kiinnostaa menneisyyden ihmisten ajattelutavat ja elämisen arki, mutta myös historian merkitys nykyajassa. Työsarka on rajaton, sillä tutkimuskohteena on se elämän kokonaisuus, jossa menneisyyden ihmiset elivät ja jota he käsityksillään, kuvitelmillaan ja toimillaan muuttivat. Kulttuurihistoria huomioi ihmisten väliset merkitykselliset vuorovaikutussuhteet, niiden ilmenemismuodot ja muuttumisen. Kulttuuri ei ole vain tapoja tai kulttuurituotteita: se on syvällisempi merkityksiä jatkuvasti luova maailma. Kulttuurihistoria on oma erityinen näkökulmansa ihmisen maailmaan.

Oppiaineen kuulumisia voit seurata kulttuurihistorian blogissa ja Facebookissa

 

Lue lisää:

 

Työllistyminen

Kulttuurihistoria kouluttaa asiantuntijoita, joilla on valmiudet toimia opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurielämän moninaisilla kentillä. Kulttuurihistorioitsijat sijoittuvat opettajiksi ja tutkijoiksi, media-alalle ja yrityksiin, museoihin ja arkistoihin, itsenäisiksi taiteilijoiksi tai kirjoittajiksi tai julkisen ja yksityisen sektorin hallinnollisiin tehtäviin. Kulttuurihistorian opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua myös aineenopettajan koulutukseen.

 

Lue lisää:

 

Opinnoista

Oppiaineen tutkimus ulottuu antiikista nykypäivään, ja opiskelija voi jo perusopinnoista lähtien erikoistua johonkin ainepiiriin, maahan tai aikakauteen ja kehittää asiantuntemustaan myös taiteen ja kulttuuriperinteen kysymyksissä. Oppiaineessa on tehty erityisen paljon keskiajan ja uuden ajan alun tutkimusta, mutta kiinnostus on vahvaa myös 1800- ja 1900-lukujen kulttuuriin. Temaattisia vahvuuksia ovat populaari- ja mediakulttuurin tutkimus, tilan, ympäristön ja aineellisen kulttuurin tutkimus sekä sukupuolihistoria. Tärkeä vahvuusalue on myös oman tieteenalan perusteiden tutkimus.

 

Lue lisää: 

 

Kansainvälisyys

Tällä hetkellä oppiaineen toiminta on kansainvälistä: tavoitteena on lähettää opiskelijoita ulkomaille opintojen aikana ja myös kutsua kansainvälisiä opettajia Turkuun.

 

Lue lisää:

 

Pro gradujen aiheita

 

Tutkimisen vapaus on yksi kulttuurihistorian lähtökohdista ja tämä näkyy myös opinnäytetöiden aiheiden kirjossa: opiskelijamme voi tutkia yhtä hyvin vuonna 2010 taiteiltuja graffiteja kuin keskiaikaista pyhimyselämäkertaa.

Esimerkkejä oppiaineen uusimmista valmistuneista pro graduista:

 

Kallioniemi Noora: Eivät kaikki tytöt halua olla kuningattaria, Barbiestakin tuli lopulta lentoemäntä. Intermediaalisuus ja populaarikulttuurin historia tv-sarjassa Gilmoren tytöt (2000 - 2003) (2014)

Parkkali Silja: Ruumiin katsomisen merkitykset kiertävissä vahakabineteissa Suomessa 1890-luvulla (2014)

Vornanen Jukka: Kaswiruokaiset wegetariaanit. Kasvissyönnin varhaisvaiheet Suomessa vuosina 1865 - 1910. (2014)

Leinonen Minna: Jumalattaresta pyhimykseksi: Brigit uskonnollisen muutoksen henkilöitymänä kristillistyvässä Irlannissa. (2013)

Nurmi Elina: Hyvä vaimo ja naistoimijuus myöhäiskeskiajan Englannissa. (2013)

Nyqvist Antti: Isänmaanrakkauden rajat. Asevelvollisuus ja aseistakieltäytyminen Sana ja Miekka sekä Rauhaa Kohti -lehdissä 1924 - 1931. (2013)

Vainionpää Suvi: "Ihmisiä, ihmisiä, ihmisiä! Tuhansittain!" Rock-antropologi Timo Saarniemen raportit TVO:lta vuosina 1984-2005. (2013)


Lue lisää:

 

 

Asiasana:
Tagit: