in English
 
 
Sisällysluettelot

 

Biography, gender and history: Nordic perspectives

Eds. Erla Hulda Halldórsdóttir, Tiina Kinnunen, Maarit Leskelä-Kärki, Birgitte Possing

Contents

Erla Hulda Halldórsdóttir, Tiina Kinnunen, Maarit Leskelä-Kärki
Doing biography            

 
I GENRE
 
Birgitte Possing
How does one relate a complex life? Reflections on a polyphonic portrait of the minister and intellectual Bodil Koch (1903–1973) 
 
Christina Carlsson Wetterberg
Biography as a way of challenging gender stereotypes: Reflections on writing about the Swedish author and feminist Frida Stéenhoff (1865–1945)
 
II GENDER
 
Erla Hulda Halldórsdóttir
A biography of her own: The historical narrative and Sigríður Pálsdóttir (1809–1871)
 
Antti Harmainen
Group biography as an approach to studying manhood and religion in late nineteenth-century Finland 
 
Kristine Kjærsgaard 
Love and emotions in the diplomatic world: the relationship between Bodil Begtrup’s public and private lives, 1937–1956
 
III  CONTEXT
 
Tiina Kinnunen
‘Fighting sisters’: A comparative biography of Ellen Key (1849–1926) and Alexandra Gripenberg (1857–1913) in the contested field of European feminisms
 
Irene Andersson
Telling stories of gendered space and place: the political agency of the Swedish communist Valborg Svensson (1903–1983)
 
IV RELATIONS
 
Maarit Leskelä-Kärki
Remembering mother: Relations and memory in the biographical project on Minna Krohn (1841–1917)
 
Heini Hakosalo
Coming together: early Finnish medical women and the multiple levels of historical biography
 
Kaisa Vehkalahti
Bad girl biographies: Child welfare documents as gendered biographies
 
 
Tiina Kinnunen, Maarit Leskelä-Kärki, Erla Hulda Halldórsdóttir, Birgitte Possing
Afterword: Future challenges
 

 

 

NAINEN KULTTUURISSA, KULTTUURI NAISESSA

toimittaneet Viola Parente-Čapková, Heidi Grönstrand, Ritva Hapuli ja Kati Launis

JOUNI INKALA: Syrakusa v. 212 eKr. (s. 7)

VIOLA PARENTE-ČAPKOVÁ, HEIDI GRÖNSTRAND, RITVA HAPULI JA KATI LAUNIS: Marginaalit ja kultaiset hedelmät. Näkökulmia feministisen kirjallisuudentutkimuksen historiaan (s. 9)

I TYTÖT JA TOISEUS
VEIJO HIETALA: Shirley Temple – viattomuuden tuolla puolen? (s. 43)

SARI MIETTINEN: Hankala tyttö! Poikatytön queer-lapsuuden kulttuurinen mahdollisuus (s. 57)
 
PIRJO AHOKAS: Värisokea amerikkalainen unelma Selasin Ghana Must Go - ja Adichien Americanah-romaaneissa (s. 81)

II NAISET, HISTORIA, VÄKIVALTA
MAARIT LESKELÄ-KÄRKI JA KUKKU MELKAS: Raunioiden raivaajat ja jälleenrakentajat. Uuden vuosituhannen historiallinen romaani (s. 109)

RIITTA JYTILÄ: Kuvittelun keinoin. Sodasta kertominen ja muistamisen mahdollisuus Katja Ketun romaanissa Kätilö (s. 133)

KIRSI TUOHELA JA RITVA HAPULI: Mielen ja maailman taistelutantereet. Hajoamisen ja kauhun kokemuksia naisten teksteissä (s. 155)

PIRJO LYYTIKÄINEN: Dekadenssin hirviönaisten paluu? Naisvampyyri ja hänen kirjallinen perimänsä Hannele Mikaela Taivassalon romaanissa Nälkä (s. 181)
 
III NAISKIRJAILIJUUS, RYTMIT, LAJIT
SIRU KAINULAINEN JA KAISA KURIKKA: Rytmien väliintulot. Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme ja romaanin rytmioppi (s. 207)

JASMINE WESTERLUND: Äiti, luostarisisar, taiteilija. Naisen rooli uskonnoissa Signe Stenbäckin tuotannossa (s. 229)

VELI-MATTI PYNTTÄRI: ”Sinä”, “me”, Simpukka ja Shell. Sinikka Kallio-Visapään Santiagon simpukka (s. 251)
 
IV IKÄÄNTYVÄ NAINEN JA KOHTI UUTTA YHTEISÖÄ
LIISA STEINBY: Nainen subjektina ja miehen katseen määrittämänä Milan Kunderan romaaneissa (s. 269)

TUTTA PALIN: Myöhään kukkiva lajike. Iän merkitys Ester Heleniuksen vastaanotossa ja julkisuuskuvassa (s. 293)

KAISA VEHKALAHTI: Muisti ja tunteet 1920–1930-luvulla syntyneiden naisten omaelämäkerrallisissa nuoruuskertomuksissa (s. 321)

LEA ROJOLA: Kohti uutta yhteisöä. Mieli, kieli ja maisema Marja-Liisa Vartion novellissa ”Alma käy kotona” (s. 347)

Kirjoittajat (s. 367)

Henkilöhakemisto (s. 369)

 
 

HILJAISUUDEN KULTTUURIHISTORIA

toimittanut Marjo Kaartinen 

MARJO KAARTINEN: Kuiskauksia, äänettömyyksiä, vaientamisia – retkiä hiljaisuuksien kulttuurihistoriaan (s. 7)

I TILA, ÄÄNI JA ÄÄNETTÖMYYS
TEEMU IMMONEN: Sydämen hiljaisuus keskiaikaisessa luostarimeditaatiossa (s. 23)

MERI HEINONEN: Hiljaisuuden siunaus ja kirous – keskiajan uskonnollisuus ja Jumalan ääni (s. 43)

MARIKA RÄSÄNEN JA REIMA VÄLIMÄKI: Maallikoiden ääni ja kirkkotila myöhäiskeskiajalla (s. 65)

JUKKA SARJALA: Äänettömän torinäkymän lumo. Hiljaisuuden heuristiikka E. T. A. Hoffmannin kertomuksessa Des Vetters Eckfenster (s. 97)
 
OTTO LATVA: Hiljaiset syvyydet – tiedemiesten, tutkimusmatkailijoiden ja kirjailijoiden mielikuvia pinnanalaisesta äänimaisemasta 1800-luvulta 1870-luvulle (s. 117)

ELINA VIRTANEN: ”Mielikuvituksen avulla lentää minne tahtoo”. Kaipaus rauhaan ja hiljaisuuteen Ruth Munckin kirjeissä Annikki Kariniemi-Willamolle (s. 143)

PÄLVI RANTALA JA ANU VALTONEN: Päiväunilla, äänten virrassa (s. 169)

II VAIENNETUT JA HILJAISUUDELLA TUOMITUT
HENNA KARPPINEN-KUMMUNMÄKI: Naisellinen hiljaisuus. Puhumattomuus ja sukupuoli 1700-luvun Englannissa (s.195)

MARI TIIHONEN: Hiljaiset väkijoukot Ludvig XIV:n tuhon saattajina. Hiljaisuus vallankäytön välineenä monarkian kukistuessa Ranskan vallankumouksessa (s. 219)

ANU SALMELA: Merkitsevä hiljaisuus. Hiljainen hautaus 1900-luvun taitteen julkisessa keskustelussa (s. 253)

TUULI VATULA: Vaiettua maailmaa etsimässä. Naistenväliset suhteet teatteriohjaajien Aino Mattilan ja Vivica Bandlerin omaelämäkerrallisissa aineistoissa (s. 277)

MARJA TUOMINEN: “Niin hyvin varjeltu ja niin hyvin peloteltu salaisuus”. Petsamolaiskalastajan kuulematta jäänyt kertomus (s. 305)

MERVI LÖFGREN: Maan hiljaiset Lapin rauhassa – ja metelissä. Lapin syrjäseutujen ihmisiä Matti Saanion reportaaseissa 1950–1960-luvuilla (s. 351)

Henkilö- ja asiahakemisto (s. 375)

Kirjoittajat (s. 381)

 


KOSMOPOLIITTISUUS, MONIKULTTUURISUUS, KANSAINVÄLISYYS
Kulttuurihistoriallisia näkökulmia

toimittaneet Anne Ollila & Juhana Saarelainen

RIITTA LAITINEN: Esipuhe (s. 7)

ANNE OLLILA JA JUHANA SAARELAINEN: Johdanto: Euroopassa, sen rajoilla ja ulkopuolella (s. 9)
 
I KESKELLÄ EUROOPPAA
MARJO KAARTINEN: Cosmopolites – James Howell, maailmankansalaisuus ja 1600-luvun Englanti (s. 31)
 
ASKO NIVALA: Maailmankansalaisuus 1790-luvun berliiniläisessä varhaisromantiikassa (s. 49)

MAIJA VAN DER KOOIJ: Valistus ja suvaitsevaisuuden mahdollisuus (s. 84)

HEIDI HAKKARAINEN: Koomisia kohtaamisia. Monikansallisen kaupungin ristiriidat 1800-luvun lopun wieniläisessä huumorissa (s. 106)

II SUOMI, EUROOPAN REUNALLA?
JYRKI OUTINEN: Kauan on kärsitty ”Etelän hedelmiä”. Monikulttuurisuus, kansainvälisyys ja kosmopoliittisuus Turkin sodassa (1877–1878) (s. 135)

ANNE OLLILA: Valokuvaus - moderni ja kansainvälinen ammatti 1800-luvun Suomessa (s. 168)
 
HANNE KOIVISTO: ”Lasken vahvojen sydänten kaapelin yli vapisevan maailman”. Kaisu-Mirjami Rydbergin kansainvälisyys ja tulkinnat tasa-arvosta (s. 194)

III VIERAAN KOHTAAMINEN
KARI KALLIONIEMI: David Bowien matka muukalaisuuteen ja pop-musiikin orientalismiin (s. 233)

LAURA SALOLUOMA: Vieraan kohtaaminen ja 2000-luvun muukalaiset tulevaisuusdystopioissa Africa Paradis, Ihmisen pojat ja Sleep Dealer (s. 256)

Kirjoittajat (s. 293)

 

 

TULKINNAN POLKUJA
Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmiä

toimittaneet Asko Nivala & Rami Mähkä 

ASKO NIVALA & RAMI MÄHKÄ: Johdanto: Lähde, menetelmä, tulkinta (s. 7)

AIKALAISKOKEMUS
MAARIT LESKELÄ-KÄRKI: Samastumisia ja etääntymisiä. Elämäkerta historiantutkimuksen kysymyksenä (s. 25)

LEENA ROSSI: Muisti, muistot ja muistitietohistoria (s. 49)

BRUCE JOHNSON JA HANNU SALMI: Aistien historia: Kohteet ja menetelmät (s. 8)

LÄHDEAINEISTOT
MARIKA RÄSÄNEN: Keskiaikaisten käsikirjoitusten mahdollisuudet: Esimerkkinä Tuomas Akvinolaisen juhlapäivä dominikaanibreviariossa (s. 109)

HANNE KOIVISTO: Yksilö ja valta – oikeustapahtumaa kuvaavien lähteiden ristiinlukeminen (s. 136)

KARI KALLIONIEMI JA KIMI KÄRKI: Elokuvan tulkintakerroksia - Ken Russelin Lisztomania (1975) kulttuurihistorian moiniäänisenä audiovisuaalisena lähteenä (s. 170)

KÄSITTEET JA TULKINTA
SAKARI OLLITERVO: Filosofinen hermeneutiikka ja kulttuurihistoria (s. 193)

ASKO NIVALA JA HELI RANTALA: Käsitehistoria kulttuurihistoriallisena tutkimusmenetelmänä (s. 222)

JUHANA SAARELAINEN: Konteksti ja kontekstualisoiminen (s. 244)

MATERIAALISUUS JA REPRESENTAATIOT
PAAVO OINONEN JA RAMI MÄHKÄ: Fiktio kulttuurihistorian tutkimuksen lähteenä ja kohteena (s. 271)

LIISA LAGERSTAM: Esimodernin esineen jäljillä (s. 304)

JUSSI PARIKKA JA MILLA TIAINEN: Kohti materiaalisen ja uuden kulttuurianalyysia – tai representaation hyödystä ja haitasta elämälle (s. 322)

Kirjoittajat (s.349)

 

 
THEY DO THINGS DIFFERENTLY THERE
Essays on Cultural History

edited by Bruce Johnson & Harri Kiiskinen

Preface (p. vii)

List of Contributors (p. ix)

BRUCE JOHNSON: Introduction (p. 1)

I Essays in Cultural Historiography
HELI RANTALA: On the origins of ‘culture’ (p. 21)

MARJA TUOMINEN: Where the world ends? The places and challenges of northern cultural history (p. 43)

ASKO NIVALA: The Chemical Ages: Presenting history with metaphors (p. 81)

KARI KALLIONIEMI & KIMI KÄRKI: Tracing the Hegemonic and the Marginal: A Cultural History of Cultural Studies (p. 109)

II Essays in Cultural History
MARJO KAARTINEN: Premodern Breast Cancer and the Abject (p. 137)

KIRSI TUOHELA: ‘Dontage without a fever’. Towards a cultural history of melancholia (p. 159)

RITVA HAPULI & MAARIT LESKELÄ-KÄRKI: The public and private worlds of writing (p. 185)

MERVI AUTTI: The photograph as source of microhistory – reaching out for the invisible (p. 211)

 
 

KULTTUURIHISTORIALLINEN KATSE

toimittaneet Heli Rantala & Sakari Ollitervo 

SAKARI OLLITERVO & HELI RANTALA: Johdanto (s. 7)
 
MIKÄ KULTTUURI?
HELI RANTALA: Kulttuurin juurilla: kulttuurin käsite varhaisessa suomalaiskeskustelussa (s. 19)

KARI KALLIONIEMI & KIMI KÄRKI: Hegemomian ja marginaalin jäljillä: kulttuurihistoria ja Cultural Studies (s. 41)

ANNE OLLILA: Yksilö ja yhteisö: kiista kontekstualisoimisesta (s. 63)

HARRI KIISKINEN: Talous, käytänne ja kvantitatiivinen analyysi kulttuurihistoriallisesti suuntautuneessa tutkimuksessa (s. 80)

RIITTA LAITINEN: Kokeva ihminen käytäntöjen maailmassa (s. 98)

RISTIRIITAINEN IHMISYYS
MARJO KAARTINEN: Rintasyöpä ja sukupuolettoman ruumiin mahdollisuus – abjekti historiantutkimuksessa (s. 121)

MAIJA VAN DER KOOIJ: Moraali kulttuurihistoriallisena kysymyksenä. Le nozze di Figaro ja moraalin ongelma (s. 143)

HANNE KOIVISTO: Taiteilijat ja intellektuellit kommunistisessa liikkeessä – keskustelua individualismin ja kollektiivisuuden jännitteestä (s. 165)

PÄLVI RANTALA: Aikalaiset eivät häntä ymmärtäneet. Tulkintoja ”kalkkimaan papista” (s. 194)

KUVAUS JA KIRJOITUS
ASKO NIVALA: Kemiallinen aikakausi. Historian metaforinen kuvaaminen (s. 217)

KIRSI TUOHELA: Surullinen ja peloissaan. Miten kirjoittaa melankolian kulttuurihistoriaa? (s. 241)

RITVA HAPULI & MAARIT LESKELÄ-KÄRKI: Kirjoittamisen julkiset ja yksityiset maailmat. Naisten kirjoittamisen kulttuurihistoriasta (s. 258)

MERVI AUTTI: Valokuvat mikrohistoriallisen tutkimuksen lähteinä. Katseita ja yksityiskohtia – näkymättömän tavoittelua (s. 281)

MAHDOLLINEN HISTORIA
MARJA TUOMINEN: Missä maanpiiri päättyy? Pohjoisen kulttuurihistorian paikat ja haasteet (s. 309)

HANNU SALMI: Kulttuurihistoria, mahdollinen ja runsauden periaate (s. 338)

Lähdeluettelo (s. 360)

Henkilöhakemisto (s. 397)

Asiahakemisto (s. 402)

Kirjoittajat (s. 406)

 
 

ELOKUVA HISTORIASSA, HISTORIA ELOKUVASSA

toimittaneet Heta Mulari & Lauri Piispa

HETA MULARI & LAURI PIISPA: Saatteeksi (s. 7)

NÄYTTELIJÖITÄ JA TÄHTIÄ
LAURI PIISPA: Veera Holodnaja: valkokankaan kuningatar, rakkauden orja (s. 19)

OUTI HUPANIITTU: Nuori Apollo, vanhan mamsellin ystävä: Helsinkiläisten suosikkinäyttelijä Valdemar Psilander ja 1910-luvun elokuvakulttuuri (s. 49)

PETRI ÖHMAN: Viidentoista minuutin blues: St. Louis Blues (1929) – tähtiväline vai äänitesti? (s. 83)
 
HANNU SALMI: Hedy Lamarr, moderni ja tähteyden muutos 1933 – 1938 (s. 115)

ELOKUVA JA VALTA
KIMMO AHONEN: Muukalaisen kohtaaminen Jack Arnoldin tieteiselokuvassa Yön meteori (1953) (s. 153)

PEKKA LÄHTEENKORPI: Ulkoasiainministeriön tilaamat kotimaiset propagandaelokuvat 1960-luvulla (s. 179)

JUSSI PITKÄLÄ: Hitlerjunge Quex (1933) osana Saksan kansallissosialistien propagandaa (s. 213)

VESA VARES: Valtionmies vailla ominaisuuksia: Poliittiset henkilökuvat elokuvissa Sohn seiner Klasse (1954) ja Führer seiner Klasse (1955) (s. 235)

HETA MULARI: Ruotsalainen uusfeminismi ja tyttöyden murros Ella Lemhagenin tyttöelokuvissa 13-årsdagen (1994), Drömprinsen (1996) ja Välkommen till festen (1997) (s. 267)
 
HISTORIALLINEN ELOKUVA
ANNA MÖTTÖLÄ: ”Eikä minun vereni vuoda turhaan.” Tuhannen päivän kuningatar, elokuvallinen elämäkerta Anna Boleynista 1960–1970-lukujen vaihteessa (s. 293)

RAITA MERIVIRTA-CHAKRABARTI: Autopommi ja panssariajoneuvo: Michael Collinsin (1996) viittaukset Pohjois-Irlannin konfliktiin ja niistä syntynyt julkinen keskustelu Irlannissa ja Iso-Britanniassa (s. 321)

Kirjoittajat (s. 347)

Henkilöhakemisto (s. 349)

Elokuvahakemisto (s. 357)

 

 

AVAINTEKSTEJÄ KULTTUURIHISTORIAAN

toimittaneet Hanna Järvinen ja Kimi Kärki

Ovet auki (s. 7)

I TIEDE JA KIRJOITTAMINEN
HANNA JÄRVINEN: Vallan empiriaa. Michel Foucault: La Volonté de savoir (Tiedontahto) (s. 15)

TAIKA HELOLA: Paradigmojen dynamiikkaa. Thomas S. Kuhnin The Structure of Scientific Revolutions (s. 23)

MARJO KAARTINEN: Natalie Zemon Davis ja kulttuurihistoria (s. 39)

TOM LINKINEN: Robert Darntonin “History of Reading” avaimena menneisyyden lukkoihin (s. 51)

RITVA HAPULI & MAARIT LESKELÄ-KÄRKI: Kirjallisia edelläkävijöitä. Virginia Woolf, oma huone ja naisten traditiot (s. 69)

LEENA ROSSI: Muistitietohistoria ja Alessandro Portelli (s. 83)

II KLASSIKOT UUDESSA VALOSSA
JYRKI OUTINEN: Tuhannenpa verran poikia läks. Kulttuuri ja historia Tapio Hiisvaaran Venäjän-Turkin -sodan popularisoinnissa (s. 97)

PAULIINA PEKKARINEN: Renessanssitutkija itseymmärryksen jäljillä. Jacob Burckhardtin Italian renessanssin sivistys kulttuurihistorian klassikkona (s. 115)

ANNE OLLILA: Norbert Elias ja tapojen historiallistaminen (s. 127)

SAKARI OLLITERVO: Max Weber ja vastakohtien maailma (s. 139)

III MEDIA JA POPULAARI TEKNOLOGIA
KIMI KÄRKI: Martin Heidegger, temppeliteos ja massojen teknospektaakkeli (s. 159)

PAAVO OINONEN: Katse media-arkeen. Paddy Scannellin teos Radio, Televisio & Modern Life (s. 173)

SILJA LAINE: Beatriz Colomina: arkkitehtuuri, kieli ja visuaalisuus (s. 185)

PETRI PAJU: Anna porvarille sähköä! Carolyn Marvinin When Old Technologies Were New (s. 195)

JAAKKO SUOMINEN: Teknologian tilat ja tarinat. David Nye teknologian kulttuurihistorioitsijana (s. 205)

JUSSI PARIKKA: Historiallisia sarjakytkentöjä. Fredrich Kittlerin mediateknologiset verkostot (s. 221)

Kirjoittajat (s. 238)

 

  

PRACTICE OF INCLUSION AND EXCLUSION

in Premodern Culture

edited by Eva Johanna Holmberg & Tom Linkinen

Acknowledgements (p. 7)

EVA JOHANNA HOLMBERG: Introduction: Constructions of differences / Thinking with difference (p. 9)

I INCLUSION
MAARIT PÖSÖ: Melancholy Nuns and Proud Noblewomen: Separating Oneself from Others in Religious Life According to Saint Teresa (p. 21)

ANU KEINÄNEN: 'Elect People of God in Scorn Called Quakers’: The Early Society of Friends as Different (p. 45)

PAULIINA PEKKARINEN: The Rethoric of Difference in a Renaissance Preface: Angelo Poliziano and the Problem of Irony (p. 70)

TAIKA HELOLA: Twixt Two Suns: John Donne’s Poetic Perception of the Solar System (p. 101)

II EXCLUSION
ISTO VATANEN: The Naked Seaman: Making a Difference with Nudity in Ancient Roman Imagery (p. 137)

EVA JOHANNA HOLMBERG: Indecent roaring: Reading irreverence and confusion in Jewish worship in Early Modern England (p. 170)

SATU LINDMAN: The importance of honour: Differences based on having or losing honour in Early Modern German society and law (p. 201)

LEENA ROSSI: Keeping the Whores Recognizable:Segregating and Identifying Prostitutes in Late Medieval Europe (p. 229)

Contributors (p. 250)

 


TILAN KOEMISEN KULTTUURIHISTORIAA

toimittanut Riitta Laitinen 

RIITTA LAITINEN: Johdanto tilan kokemisen kulttuurihistoriaan (s. 1)

HANNA JÄRVINEN: Tanssi ilman tilaa – Nijinskin L’Aprés-midi d’un Faune (1912) (s. 15)

JOHANNA PERHEENTUPA: Sydneyn Black Theatre vastarinnan tilana (s. 55)

HENRI TERHO: Katujen kulkijat ja näyttämöt kaupunkifestivaalissa (s. 77)

HARRI KIISKINEN: Illallinen näyttämöllä. Ruokailutilan ja kadun suhde yhteiskunnallisen järjestyksen osoittajana (s. 95)

RIITTA LAITINEN: Ehtoollisen kokeminen paikassa ja tilassa 1600-luvun Suomessa (s. 127)

RAUNO LEHTINEN:Turun muuttuvat kadut 1890–1939 (s. 155)

RIIKKA FORSSTRÖM: Louis-Sébastien Mercier’n kaksi Pariisia – kaupunkitilan ideaalimallit Ranskan suuren vallankumouksen aattona (s. 183)

SILJA LAINE: ”Pilvenpiirtäjä amerikkalaisille, Eurooppa eurooppalaisille!” urbaanin mielikuvituksen lähteillä (s. 207)

LEENA ROSSI: Sunnuntaimaalarin maisemat – kulttuurihistorioitsija tavallisen ihmisen ympäristökokemuksen lähteillä (s. 222)



KOHTAAMISIA AJASSA

Kulttuurihistoria ja tulkinnan teoria

toimittaneet Sakari Ollitervo, Jussi Parikka & Timo Väntsi 

Johdanto: tulkinta ja kulttuurihistoria (s. 7)

JAAKKO PENTTINEN: Filosofia ja historia: Martin Heideggerin käsitys historiallisuudesta ja sen seuraukset historiantutkimukselle (s. 13)

SAKARI OLLITERVO: Vaikutusten historia. Kokemus ja kysymys Hans-Heorg Gadamerin filosofiassa (s. 33)

HANNA MERETOJA: Itseymmärryksen kulttuuris-historiallinen välittyneisyys Gadamerin ja Ricoeurin hermeneutiikassa (s. 58)

MARIA SELL: Perspektiivisyys ja tulkinta. Hermeneutiikka modernin ajan tuotteena ja kriitikkona (s. 87)

VALTTERI VILJANEN: Genealogia historiallisen ontologiana: Foucault’n suhteesta Nietzscheen ja hermeneutiikkaan (s. 110)

JUSSI PARIKKA: Ihmisestä teknologiaan – Fredrich Kittlerin materialistinen mediahistoria (s. 136)

EVA JOHANNA HOLMBERG: Carlo Ginzburg todistamisen ja tulkinnan välimaastossa – Johtolankametodi Piero della Francescan jäljillä (s. 164)

ULLA-MAIJA MATIKAINEN: Ruumiillisten kokemusten etsiminen – Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologia kulttuurihistoriallisen tutkimuksen perustana (s. 186)

KIMI KÄRKI: Valon ja äänen kehässä. Audiovisuaalisen aineiston tulkintakysymyksiä (s. 206)

HELI RANTALA: Ajattelun rajat ja mahdollisuudet – filosofisten tekstien historiallisesta tulkinnasta (s. 232)

TIMO VÄNTSI: Arvot ja kulttuurihistoria (s. 252)

PIRKKA LEINO: Kritiikin mahdollisuus. Voiko historiantutkimus olla poliittista? (s. 273)

Kirjoittajat (s. 289)



HETKIÄ HISTORIASSA

toimittanut Henri Terho

Lukijalle (s. 7)

HANNU SALMI: “Metsässä syntyneet” ja Silva Hercynia. Germaanien metsä tasavallan ajan lopun ja keisariajan alun klassisessa kirjallisuudessa (s.9 )

ISTO VATANEN: Villi luonto vastaan kesytetty puutarha: roomalaisen maisemaihanteen ruumiinrakenne keisariajan alkuvuosina (s. 23)

TEEMU IMMONEN: Ruumis ja sielu varhaiskeskiaikaisessa luostariudessa (s. 43)

LEENA ROSSI: Keskiajan taiteen alastonkammo – harhaluulo (s. 57)

ANU KORHONEN: Etiopialaiset pesulla: mustan ihon merkitykset uuden ajan alun Englannissa (s. 91)

RIINA TAMMI: Äidinrakkaus uuden ajan alun Englannissa (s. 117)

LIISA LAGERSTAM: Aristokraattinen maailmankirja. Opintomatkat osana 1600-luvun ruotsalaista aateliskasvatusta (s. 145)

KARI KALLIONIEMI: Tutkimusmatkailijoita, dandyjä ja visionäärejä – eksentrisyys modernin ajan kynnyksellä (s. 159)

HANNA JÄRVINEN: Kitsch ja korkeakulttuuri: Vaslav Nijinskyn tähtikultista (s. 199)

MAARIT LESKELÄ-KÄRKI: Aune Krohnin kristillinen ja kirjoittava elämä. Tulkintoja 1900-luvun alun naisten uskonnollisuudesta (s. 221)

HANNE KOIVISTO: Intellektuelli modernina yksilönä – vasemmistoälymystön omakuva 1930-luvun Suomessa (s. 257)

MAIJA MÄKIKALLI: Carl-Johan Bomanin ’tilaasäästävä tuoli’ 1930-luvun alun taideteollisuusesineenä (s. 271)

MARJO KAARTINEN: Orientin lumo – Itä toisena (s. 291)

SAKARI PESOLA: Kun suomalaiset äänestivät jaloillaan. Toisen maailmansodan tanssikiellosta tanssilavojen kukoistukseen (s. 309)

KARI IMMONEN: Suuresta desilluusiosta kulttuurin markkinoille. Suomen kulttuurisen kentän muuttuminen sodan jälkeen (s. 330)

KALLE PIHLANEN: Kaunokirjallisen tiedon käyttö historiantutkimuksessa – esimerkkinä Josef Skvoreckýn Ihmismielten insinööri (s. 345)

MERJA LIND: Savivarpaita vai cityihmisiä? Image-julkaisussa 1980-luvun loppupuolella muotoiltu suomalaisuus ja kansainvälisyys (s. 372)

RIITTA LAITINEN: Itsemääräämisen ja oman perinnön puolesta – Yhdysvaltain intiaanien uusi asema 1900-luvun lopulla (s. 388)

Kirjallisuutta (s. 411)

 

TIME FRAMES

Negotiating Cultural History

edited by Anu Korhonen & Kirsi Tuohela

ANU KORHONEN & KIRSI TUOHELA: Introduction: Decoding chronologies (p. 1)

LIISA LAGERSTAM: Early modern man of honour (p. 13)

HANNE KOIVISTO: The intellectual as modern individual: The self-image of the intellectual Left in Finland in the 1930s (p. 27)

RIITTA LAITINEN: A nonmodern subject, modern sources, and postmodern scholarship: Manuelito, Navajo Chief, and his love for the Navajo country (p. 43)

ANU KORHONEN: Constructing emotion in a culture of hierarchies: a love story (p. 57)

KIRSI TUOHELA: Being ill in the past: Historicizing women’s experience of body and illness (p. 75)

MARJO KAARTINEN: Public and private: Challenges in the study of early modern women’s lives (p. 89)

MAARIT LESKELÄ-KÄRKI: Passive to active: The lived spaces of a religious woman (p. 105)

ANNE OLLILA: Questioning the categories of private and public: Salons in the Nordic countries in the nineteenth century (p. 125)

KIRSI TUOHELA & ANU KORHONEN: Final comments: Recording culture (p. 133)
 

Asiasana:
Tagit: