in English
 
 
Kandidaatin tutkielmat
2016–2017
 
Halonen Eeva: Posthumanismi Saara Ekströmin näyttelyssä Alkemia (2016).
Kalaja Krista: ”Olen ylpeä vartalostani, mutta osaan myös laulaa!” Miten suosikki representoi naisartisteja vuosina 1986–88?
Limnell Heidi: ”Kaiken tämän läpi olen kulkenut.” Eila Hiltusen Sibelius-monumentti 50 vuotta.
Nissinen Tiina: ”Toveri! Luettuasi ensin itse, anna tämä toverillesi.” Työväestön maanalainen aktivismi Kumous-lehdessä 1930–31.
Salo Heini: Yhteinen ja oma. Kimppakämppä valokuvissa, Urkkila 1987–1989.
Sorakivi Heini: Lepra yhteiskunnassa – yhteiskunta Leprassa. Oriveden leprahospitaalin ja suomalaisen yhteiskunnan suhteet vuosina 1904–1915 ja 1935–1940.
Siro Janika: "The murderous knives and blood-stained garments." Veri ja sensaatiohakuisuus brittiläisessä Viiltäjä-Jackin viittä varmaa uhria käsittelevässä vuoden 18888 sanomalehtiuutisoinnissa.
Uusisalo Nea: Paholaisen palveluksessa. Noituudesta syyttäminen ja tuomitseminen Salemin noitaoikeudenkäynneissä 1692.
Marttila Tuomo: "Never in a Crooked Deal." Gangsterikuva ja sen muodostuminen The New York Timesin uutisoinnissa 1919-1934.
Tanjunen Anni-Kaisa: Tunteet historian muutosvoimana - Metodologisia lähestymistapoja tunteiden historiaan.
Liminka Nestori: Uuden ajan alku. Pekka Ervast ja Jean Boldt: 1900-luvun alun aatteet ja kansalaisaktivismi Uusi Aika -aikakauslehdessä.
Jylhä Julia: "Ei oikeutta koskaan saa, ken sit' ei itse hankki." Palvelijattaren suhde isäntäväkeen ja asemaansa 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomalaisessa kaupunkilaiskodissa.
Laaksonharju Osmo: "Jos hän niin kaunis kuin nyt ruma, ja sentään Luojaa vastaan nosti otsan, hänestä varmaan kaikki kurjuus tulee." Luciferin kuvaus Dante Alighierin Jumalaisessa näytelmässä 1321.
 
 
2015–2016

Kilponen Saara: ”Stop being a savage”: Trauma kokemuskerrontana 1930–1960-luvuilla lapsena huostaan otettujen aboriginaalien todistajanlausunnoissa.
Kuusipalo Vilppu: ”En Hölmölä-saga ur verkligheten.” Aitosuomalaisuuden kritiikki Garm-lehden sivuilla 1933–1935.
Liimatta Suvi: Captivity narratives – Kahden englantilaismiehen koettu orjuus 1600-luvun Algeriassa ja Marokossa.
Lumme Jenni: ”Viehättävänä ja aikaisin aamulla!” Naisellinen pukeutuminen Anttilan postimyyntiluettelossa 1952–1964.
Seppänen Nana: Ihanteellinen miehisyys George Alfred Hentyn seikkailuromaanissa The Dash for Khartoum: A Tale of the Nile Expedition (1892).
Timonen Meri: Siveettömyyteen langenneet – Suhtautuminen prostituoituihin teoksessa The Histories of Some of the Penitents in the Magdalen-House (1760).
Valli Saara: ”Jottei kenenkään tarvitse kysyä, miten on saamelaisten laita.” Elsa Laulan ja Johan Turin teosten saamelainen omakuva 1900-luvun alussa.
Peippo Anniina: Historia ja fiktio. Bushido ja yhteiskunnan murros Yōji Yamadan elokuvassa Samurai hämyisen illan (2002).
Mikkonen Hilla: ”Suurten suosioksi, mahtawien mieliksi”. Palvelijatarten kokemukset Suomessa ja Pietarissa 1900-luvun alussa.
von Bagh Pyry: Maalareita ja muurareita. Ammattimaalareiden ja muurareiden maalaukset 1400-luvun Turun hiippakunnassa.
Lieskivi Tuomas: Käykö kaikki? Amerikkalaisuuden vastaanotto vuoden 1988 Suomen Kuvalehdessä.
Aalto Ilari: Se vanha vainooja. Paholaisen topokset Kultaisessa legendassa (n. 1260).
Korhonen Hanna: Kunnes kuolema meidät erottaa. Sotakoirat Suomen sodissa 1939–1945.
 
 
2014–2015

Agge Mari: Tsvishn tsvei veltn – Kahden maailman välillä. Näytelmäteksti ja jiddishin kieli siltoina menneisyyteen 1914–2014.
Heikkilä Artturi: Kuolinruno. Boheemi taitelijaluokka kuoleman runoilijoina Japanissa 1738–1828.
Kallio Aliisa: Tulkoon valoa varhaiskeskiaikaan. Historia, arkeologia ja Kaarinan Ristimäen kirkko.
Lehto Heidi: Uskonsisaret kirkkoa karkuteillä. Marie d’Oignies, begiiniyhteisöt ja katolinen kirkko vuorovaikutuksessa vuosina 1177–1312.
Parikka Taru: Ompelijattaret huomio! Ompelijoiden ammatilliset ongelmat työläisnaisten kritiikin kohteena 1900-luvun alun Suomessa.
Pietilä Noora: Eläköön Suomi! Suomalainen nuoriso ja kansallistunne Mary Marckin Eeva-kirjoissa (1917–1923).
Saarenketo Jenna: Omaa tietä etsimässä. Nuoren juutalaisen tulevaisuudenkuvat Hannah Seneshin päiväkirjoissa vuosina 1934–1944.
Vanhainen Ida: Rohkea nainen maailman merillä. Kirjoittamisen motiivit ja matkan kokemukset Rose de Freycinetin matkapäiväkirjassa maailman ympäri vuosina 1817–1820.
Vuoksenranta Miira: ”At war with all the world and his wife”. Lordi Byronin skandaalin tahrima julkisuuskuva englantilaisissa sanomalehdissä vuoden 1816 keväällä.
Leppäaho Ulpu: Rekonstruktion problematiikka. Kokemuksia 1600- ja 1700-luvun musiikin historiallisesta esittämisestä ja tuottamisesta.
Hankiala Vilja: Under the Tutelage of Mrs. Beeton. Beeton’s Book of Household Management 1800-luvun keskiluokkaisen elämäntavan kuvaajana.
Hurskainen Aleksi: Helsingin olympialaiset 1952. Kansallinen identiteetti ja Suomi-kuva agraarisen ja modernin elämän taitteessa.
Keltto Silja: ”Sinä löydät keinon, joka käy sinulle parhaiten kunniaksi.” Keskiaikainen islantilainen kunniakulttuuri Gísli Surínpojan saagan valossa.
Kykkänen Emmi: ”Upper-Class Excrement!” Brittiläisen yläluokan kritiikki ja antipsykiatrinen liike elokuvassa The Ruling Class (1972).
Luhta Kaisa: Paholaisen palvelijat. Noituuden kuvaukset Daemonologiessa (1597).
Oksanen Eeva: Alkoholi osana arkipäivää Suomessa 1990–2014.
Olkoniemi Henri: Legioonalaisen palkkana tuska ja kuolema? Sodan psyykkiset seuraukset suomalaisten legioonalaisten muistelmissa.
Paukkala Erja: Luokittelua, propagandaa ja tarkkailua. Toisen maailmansodan aikainen säännöstely Suomessa.
Ruutiainen Lassi: Ravintola murroksessa. Teknologinen kehitys suomalaisissa ravintoloissa 1995–2010.
 
 
2013–2014

Pallassalo Marja: Elokuvan keinoin rakennetut todellisuudet. Suora dokumentaari Ranskassa ja Yhdysvalloissa 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.
Aakko Janne: Kolmen kuninkaan laivakuvat – Maarian keskiaikaisen kirkon kalkkimaalaukset vallanvälineinä.
Ahola Topias: Jazzaava sukupolvi ja nykyaika. Tulenkantajien kulttuurinen jazz-reseptio 1920-luvun lopun Suomessa.
Heikkilä Niko: ”Sähkövirtojen sota”. Edison, Tesla ja Westinghouse: Sanat, teot ja maailman sähköistäminen.
Hella Anni: ”Vinum vita est”. Viinin ja roomalaisten suhde varhaisella keisariajalla Roomassa.
Kettu Karissa: Muusien talossa. Sapfon naiskeskeinen yhteisö ja maailma arkaaisen ajan Kreikassa.
Leino Jarmo: Alessandro Portelli mullistaa historiakäsityksemme. Muistitiedon merkitys uuden historian tutkimuksessa.
Siivikko Niina: ”Vieras tulija vanhassa maisemassa”. Saamelaiskulttuurin suuri murros Lapin sodan evakkomatkalla.
Tummavuori Tuuli-Tuulia: Keskiajan lapsuuden esittäminen Aboa Vetus -museossa vuonna 2010.
Sjö Karoliina: Basso – liikettä matalilla taajuuksilla. Digitaalisen vastakulttuurin vaikutukset Basso Median muodostumiseen 1997–2006.
Suominen Elina: ”For the world is hollow and I have touched the sky.” Sukupuolen ja rodun kuvauksia Star Trekissä.
Tuominen Elina: “Eikä siinä auttanut muu kuin kuolettaa pahentuva pohjoismainen täti itsessään ja nauraa mukana. Nyt ollaan Espanjassa.” Sukupuolen merkitys Tyyni Tuulion matkakirjassa Me lähdimme Ranskaan ja Espanjaan (1927).
Walliander Haron: Bittipanssareita, -pommeja ja-propagandaa. Kylmän sodan perintö digitaalisille peleille.
Vartiainen Meri: ”Yksityinen ihminen”. Søren Kierkegaard ja yksinäisyys.
 
2012–2013.

Kivistö Oskari: Mitä on punk? Punkkareiden näkökulma suomipunkin nousulle.
Huupponen Anna: Itkivätkö sirkut? Charles Darwinin (1809–1882) näkemys eläinten tunteellisuuteen.
Pyökki Joona: ”Kestä vaan, se on naisen tehtävä”. Romaninaiseus, väkivalta ja yhteisön normit Veijo Baltzarin Marissa (1973) ja Kiba Lumbergin Memesa-trilogiassa (2004–2008).
Hynninen Laura: ”Heidän pitää sopeutua”. Lakota-intiaanien vaiheet ja suhde valkoiseen elämäntapaan 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa elokuvan Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen (2007) tapahtumien kautta tarkasteltuna.
Kilpinen Karri: Dystooppinen thatcherismi – V niin kuin verikoston metaforinen kuvaus thatcherismin pyrkimyksistä hävittää 1960-luvun perintö 1980-luvun Iso-Britanniassa.
Koivisto Tapio: Unelmia olohuoneista. Uusi pääkirjasto, lähikirjastojen kohtalo ja tilan kokemus 2000-luvun Turussa.
Obali Selma: Naamioiden taikaa. Naamiot 1700-luvun Roomassa ja Venetsiassa.
Polvi Petteri: ”The Gentleman Attorney”. William Hickey (1749–1830) identiteettinsä rakentajana.
Räntämäki Anna-Kaarina: Neandertalinihmisen muotokuva. Neandertalinihmisten representaatioiden kehitys tieteessä 1800-luvun puolivälistä 1970-luvulle.
Remander Petri: Aatteen voimalla. Poliittiset vangit suomalaisessa keskitysleirissä 1941–1944.
Sjöstedt Maria: ”—ja minä, poloinen, tapoin hänet”. Minna Canthin näytelmän Anna Liisa (1895) kuvaus lapsenmurhasta 1800-luvun loppupuolen Suomessa.
 
2011–2012

Koivisto Maarit: Uusi suomalainen turisti? Serpin Lontoon opas uuden matkailijatyypin ja suomalaisuuden tulkkina sotien välisensä aikana.
Ahonen Marika: Naisartisti nyt. Christina Rosenvingen matka uskottavaksi naisartistiksi.
Gunell Johanna: More than just a Backstage Girl? Bändikulttuuri Pamela Des Barresin I’m With the Band – Confessions of a Groupie -omaelämänkerrassa 1960- ja 70-luvulla.
Heinonen Essi: Aviollista rakkautta ajan ehdoilla. Kumppanuus pastori Edward Reynerin avioliitto-oppaassa vuodelta 1657.
Helminen Henna: Terve ruumis terveessä jalossa sielussa. Vegetarismin ja luonnonparannustavan mukainen terveyskäsitys vuosien 1920–1930 Terveys-lehdissä.
Kapiainen Karoliina: Naiskirjailija L. M. Montgomeryn 1920-luvun päiväkirjoissa.
Lehtonen Malla: ”Freedom to breed is intolerable”. Garret Hardinin essee The Tragedy of the Commons kannanottona “väestöongelmaan” 1960–70-lukujen vaihteen Yhdysvalloissa.
Leppänen Leena: Median ennakkokäsitysten vastaisesti Suomen musiikkimaailman kärkinimeksi. Kuvaus Ultra Bra -yhtyeen taipaleesta Ylioppilaslehden kautta.
Liikkanen Emilia: ”I am only a little brown”. Mary Seacolen identiteetti omaelämänkerrassa Wonderful Adventuresof Mrs. Seacole in Many Lands.
Niemi Marko: Myyttinen taiteilijuus ja kytevä kapina. Pentti Saarikoski myyttisen taiteilijakuvan rakentajana 1950-luvulla Nuoruuden päiväkirjat -teoksen kautta tarkasteltuna.
Paasikivi Sofia: ”Jos hullua lyö niin ei siitä perästä kysytä”. Suomalaisessa mielenterveyshuollossa 1930–1950-luvuilla tapahtuneen asenneilmapiirin muutoksen näkyminen Anna Svedholmin elämässä.
Pöppönen Anna: Turun messujen 1020 funktionalismi Uuden Auran kuvaamana.
Solin Antti: Tauti ennen diagnoosia. Huoli Turun katukuvan muutoksesta vuosien 1959–1962 Suomen Turku -lehdessä.
Syrjälä Heli:  Saloralaisuus ja salolaisuus 1970-luvulla. S-uutisten kuva saloralaisista.
Tammisto Ossi: Filosofi ja talonisäntä. Fredrik Gabriel Hedbergin ja Paavo Ruotsalaisen välinen kirjeenvaihto vuosina 1843–1844 osana herännäisyyden hajoamisprosessia.
Vihervuori Ella: Maiseman kuvia ja mielen pakopaikkoja. F. L. Olmstedin kuvaus Yosemiten laaksosta ja ympäristösuhde 1800-luvun Yhdysvalloissa.
Mäkinen Jaakko: Järjestäytynyttä kannattamista ja väkivaltaa? Jalkapallohuliganismi ilmiönä ja huligaanin identiteetti Carol ”Cass” Pennantin omaelämänkerrassa.
 
2010–2011

Laakkonen Pia: Nainen ja forsyteismi. John Galsworthyn esittämä viktoriaanisen naiskuvan kritiikki ja ”uuden naisen” hahmottelua teoksissa The Man of Property (1906) ja In Chanchery (1920).
Perunka Eero: ”Rajaa ei ole”. Tutkielma Synkkä yksinpuhelu -kirjan vastaanotosta.
Schrey Veera: ”Oi mistäs saataisiin yksi pikku tippa viinaa”. Kieltolaki (1919–1932) ja sen aikainen alkoholikulttuuri kuplettilauluissa.
Issakainen Kaisu: Amerikkalainen televisioviihde 1980-luvun Suomessa Dan Steinbockin mukaan.
Eerola Anni: Tervetullut toinen? Saaristolaisidentiteetti, yhteisöllisyys ja toiseus Haapasaaressa 1950–1980-luvuilla.
Yli-Seppälä Laura: Naisruumiin ja raskauden määrittely B. L. Trallesin terveysoppaassa vuodelta 1748.
Tervonen Emilia: A World Dying of Old Age. Yhdysvaltojen etelävaltioiden rappio degeneraatioajattelun ja rotuhygienian kautta maailmansotien välisenä aikana William Faulknerin Ääni ja vimma -romaanin silmin.
Teelmäki Riikka: Mayhem Parva. Maaseutuidylli englantilaisuuden kuvana Agatha Christien teoksissa 1920–1926.
Rytilahti Helena: Rakkaus, kuolema ja kuvotus. Paul Verhoevenin elokuva Turkish Delight (1973) ja alankomaalainen yhteiskunta 1960- ja 1970-luvulla.
Tummavuori Tuuli-Tuulia: Keskiajan lapsuuden esittäminen Aboa Vetus -museossa vuonna 2010.
Hurskainen Maria: Astrid Lindgren naiskirjailijana ja hänen teoksensa kirjailijan kuvana.
Kokkonen Lauri: Kansa- ja kansakunta-käsitteet Gerrard Winstanleyn A new-yeers gift for the Parliament and Armie -pamfletissa Englannissa sisällissodan aikana vuonna 1650.
Jokinen Janne: Musta Hurmio – Louis Armstrongin konsertti Suomessa 1949 ja tämän vastaanotto suomalaisessa lehdistössä.
Valido Toni: Suomalaisten jalkapallokannattajien muodostamasta virtuaaliyhteisöstä reaalimaailman kannattajayhteisöihin v. 1996–2010.
Karila Suvi: Katoava amerikkalainen James Fenimore Cooperin romaanissa Viimeinen mohikaani (1826).
Yrttiaho Tuomo: ”Miksi juuri Suomenmaassa juomalaulut raikaa”. Kuplettiperinne ja Tatu Pekkarisen kuplettitekstien heijastama kieltolakiyhteiskunta.
Hannus Lauri: Veretöntä voimaa – Sodan teknologia Popular Mechanics -aikakausjulkaisun kansikuvituksissa 1911–1917.
Jämsä Petri: Eino Leino sisällissodan kokijana. Liberaali ajattelija kallistuu oikealle.
Kerppo Karoliina: Keltaisen lehdistön isä? William Randolf Hearst ja amerikkalaisen 1890-luvun lehdistön objektiivinen ihanne Kenneth Whyten kirjassa The Uncrowned King (2009).
 
2008-2009
 

Hedborg Kurt: TV-sarja Dallasin mentaliteetti. Dallasin vaikutteiden historiallinen tausta amerikkalaisuuden myyteistä kyyniseen 1980-lukuun.  

Heikkinen Elina: Kuulkaa korpiemme kuiskintaa - Nälkämaan laulun värittämä kuva 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Kainuusta.  

Hoffrén Susanna: Naiskauneuden peilit. Naiskauneus ja sen ilmeneminen 1700 - 1800 -lukujen vaihteen Englannissa Jane Austenin romaanin ja kolmen aikalaismaalauksen kautta katsottuna.

Kilpamäki Heini: Mauno, Mervi ja muumio. Featurejournalismin mahdollisuudet ja ongelmat historian esityksenä Ilkka Malmbergin lehtiartikkeleiden kautta.

Kyttälä Liisa: Kansakunnaksi kansakuntien joukkoon? Nationalismi myyttisen ja kristillisen kuvaston kohtaamisessa Axel Gallénin freskossa Suomen maailmannäyttelypaviljongissa Pariisissa vuonna 1900.

Lahtinen Susanna: Huumorin pilkahdus kauheuksien keskellä - Hitleriin kohdistettu nauru Chaplinin elokuvassa Diktaattori.

Liukkonen Essi: Huoleton vaarallinen lapsuus. Kotilieden ja Toverittaren kuva lapsista ja lapsuudesta 1922 - 1924.

Manni Tapio: Rock, nuoriso & suomalainen yhteiskunta. Musa- ja Suosikki-lehdissä välittyvät 1970-luvun rockkulttuurin representaatiot suomalaisessa nuorisokulttuurissa ja yhteiskunnassa.

Niemelä Jarkko: Renessanssin terveyden jäljillä: Mikael Agricolan käsitys ruumiillisesta terveydestä Rucouskirian johdannossa.

Nurmi Elina: "Synnytä, nykyhetken nainen, mutta säilytä linjasi". Kauniin ihannenaisen diskurssi 1940-luvun suomalaisessa opaskirjassa.

Perkola Laura: Musulmannien vieraana. Armas Launis Pohjois-Afrikassa 1924 - 1927.

Piilola Jenni: "Jokaisessa maassa on nuorisolla yksi ehdoton suosikki. Suomessa se on Danny." Miten Dannyn tähtikuvaa tuotettiin ja ylläpidettiin Suosikissa 1964 - 1969?

Salmela Anu: Venny Soldan-Brofeldt - vaimo vaan ei kodin vanki. Perheen, avioliiton ja työn yhdistäminen Suomessa vuosina 1891 - 1921.

Tapio Raila: Elämää taitelijana ja kuvittajana. Tulkintaa Rudolf Koivun taitelijaidentiteetin rakentumisesta 1900-luvun alkupuolen taidemaailmassa.

Välimäki Reima: "Mikä lopultakin on oleva Suomen heimon osa?". Hilda Huntuvuoren keskiaikaromaani Piispa Tuomas (1933) nuoren tasavallan historian rakentajana.

 

2007-2008

Aali Heta: Kunniaa ja katerdraaleja. Keskiajankuvaus Victor Hugon Notre-Dame de Paris'ssa sekä Walter Scottin Ivanhoessa.  

Ala-Äijälä Jutta: "Oon kulkuriksi syntynyt mä vainen". Kulkuriromantiikka suomalaisessa laululyriikassa 1950-1956.

Anttonen Sara: "Te, jotka miessukupuoli on hyljännyt ja naissukupuoli kieltäytyy hyväksymästä". Eunukki sukupuoliroolien risteyksessä myöhäisantiikissa ja varhaiskeskiajalla.

Haavisto Henna: "Kirjallisuutemme pikkuhelmiä". Aino Kallas: modernin naiskirjailijan ongelmallinen julkisuuskuva.

Hasan Janina Miriam: Turun synagoga. Juutalaista uskontoa ja perinnettä Turussa 1900-luvulta nykypäivään.

Heikinheimo Henriikka: Valkoista maalia, high-techiä ja yksilöllisiä yhdistelmiä - Sisustuksen ihanteet Avotakka-lehdissä 1980-luvulla.

Kallioniemi Noora: Kulkureita ja kevyitä kenkiä - Stereotypiat studiokauden suomalaisessa elokuvassa.

Kittilä Jukka: Kellarista vihannesvarastoon. Tilaongelman vaikutus Turun ylioppilasteatterin toimintaan 1974-1979.

Laitamäki Johanna: "Tottahan minä siälä yhyren murhan kumminkin teen!" Eteläpohjalaiset häät puukkojunkkarikaudella.

Latva Otto: Andy Warholin supertähdet osana Factorya.

Leinonen Päivi: Kaupunkilegendat osana nykyaikaista kansankulttuuria. Tutkimus Krakovan kaupunkifestivaaleista.

Lähdesmäki Heta: Tappajasusia ja sudentappajia. Suomalaisten suhtautuminen susiin 1800-luvun lopulla Turun seudun lastensurmatapausten myötä.

Merelli Laura: Arvostettu esiintyjä vai toisen luokan taiteilija? Esiintyvät naisinstrumentalistit julkisuuden kirjoituksissa 1800-luvun lopulla.

Mäki Miia: Iloa ikävän varjossa? Äidin tunteet jatkosodanaikaisissa lastensiirroissa.

Sirén Eeva: Harmiton ajanviete vai moraalin rappeuttaja. Asennoituminen pelikorteilla pelaamiseen 1800-luvun Suomessa.

Sirkiä-Välimäki Anne: "Wien, paras paikka maailmassa". Mozartin itsenäistyminen ja valistuneisuus.

Repo Virve: Vangittu ruumis, vapaa mieli. Hella Wuolijoen vankilakokemuksia tilan näkökulmasta tulkittuna.

Saarinen Mikko: Varsovan kansannousu 1944: kaupunkiliset konfliktin keskellä

Strandberg Ilari: Kaikkeutta katsomassa. Friedrich Schleiermacherin Puheita uskonnosta osana aikansa aatehistoriaa.

Taimi Helinä: Ukiyo-e- puupiirrosten naiset

Tanskanen Elina: "Women who knit or women who think" Yliopistokokemukset 1950-luvun Seven Sisters -naisten elämän eväinä.

Tuohimaa Marja: Sota-ajan kirje salaa ja paljastaa. Jatkosodan sensuurien suodattama rintamakirjeenvaihto mielialan kuvastajana.

Vornanen Jukka: Muutoksia vuoden 1918 historiakuvassa. Suomen sisällissota lukion oppikirjoissa 1960- ja -80-luvuilla.

 

2006-2007

Aittala Artto: Rock-asenteen jäljillä: Etsimässä kupletin juonta ja rock-kupletöörejä Soundi-lehdestä 1978-1981 & 1989-1991. 

Eronen Roope: Kaaoksen kuvat. Wienin aktionistien tallennuskäsitys

Hautala Essi: Porin VI kaupunginosan kuoppakaupunki. Kuoppakaupungin ja sen asukkaiden kuvailua porilaisissa lehdissä erityisesti 1860-luvun alussa. 

Henttinen Hanna: Räisälän kuva. Maisemamuistot ja kotiseutumatkojen kuvaukset Räisäläinen -lehdessä vuosina 1955-1991.

Jalkanen Aino: Suomen etu mielessä. Akateemisten Naisten Karjala-Seuran savolaisen osakuntaosaston toiminta vuosina 1935-1944.

Jovero Marja: Yrjö A. Jäntti, taiteen kerääjä. Erään suomalaisen taidekokoelman tarina.

Kasanen Anu: Työn ja aseman vaikutus suomalaisnaisten vapaa-ajan toimintaan 1900-luvun alussa.

Lapinoja Harri: "Sopivan rankkaa". Suomalainen metallikulttuuri ja metallityyli akateemisten metallifanien näkökulmasta 1992-2007.

Lento Anna: Suomifilmin sävelin. 1950-luvun musiikki ja populaarikulttuuri elokuvissa Iskelmäketju ja Keisarikunta.

Mankinen Anna-Maija: Sinä toivoasi et saa menettää. Suomalaiset sotilaspapit talvi- ja jatkosodassa.

Mäkilä Annastiina: Rotu-käsitteen käyttö akateemisesti koulutettujen suomalaisten kirjoituksissa toisen maailmansodan jälkeen.

Nurminen Anna: Ajast' aikaan. Aikaympäristö karjalaisten kirjeissä talvisodan alusta rauhan aikaan.

Nyman Ville: Paljon kerrottavaa villeistä ja heidän maastaan. Uskonto ja nationalismi ranskalaisten lähetyssaarnaajien matkakertomuksissa Uudesta Ranskasta vuosina 1610-1629.

Ojala Antti: 1700-luvun englantilainen sentimentalismi ja moraalin individualisoitumisen ongelma.

Ovaska Elina: Postmodernia asumista? Loft-arkkitethtuurin arvoja  - esimerkkinä Asunto Oy Turun Mekano.

Palmu Taija: Matka pyhiin paikkoihin - Pyhiinvaellus Palestiinaan eräiden varhaiskristillisten pyhiinvaeltajien kertomuksissa.

Pullinen Kaisu: "Rakkaat omaiset". Siirtolaisnaisten koti-ikävän ilmeneminen yksityisessä kirjeenvaihdossa vuosina 1910-1926.

Ristolainen Sari: Jumala sisäisessä valossa. Nuoren kveekarinaisen uskonnollisuuden ilmaiseminen 1700-luvun lopun Englannissa.

Salo Maria: "Miehet, rakastakaa vaimoanne". Porvarismiehen näkemys avioliitosta myöhäiskeskiajalla.

Teerikangas Mervi: VR:n makasiinit kaupunkisuunnittelun pyörteissä. Makasiinit helsinkiläisen kaupunkikulttuurin uudistumisen näyttämönä vuosina 1991-2002.

Tenhonen Satu: Rakas kotiseutu. Kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin ajatusmaailma ja sen muotoutuminen hänen elämäkerrassaan.

 

2005-2006

Bäfver Henriikka: Deus Sive Natura - Spinozan suhde luontoon.

Ehrstedt Johan: Toivottomat tapaukset. Irtolaisiksi luokitellut naiset Turun huoltopoliisin irtolaisraporteissa 1936, 1938 ja 1939.

Haataja Marika: Yhteiskunnan sorretut: Prostituutio moraalisena ja yhteiskunnallisena ongelmana 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sumalaisessa kaunokirjallisuudessa.

Halme Kukka: Tiedon vapauttava voima. Kansalaissotaa koskevat lehtikirjoitukset Turun Sanomissa 1990- ja 2000-luvuilla.

Hypén Tuuli: Pelsolle suota kuokkimaan. Suonraivaus ja vankityö Pelson varavankilassa 1930- ja 1940-luvulla.

Iho Juha: Aira Kurosawa (1910 - 1998) historiallisen elokuvan henkiinherättäjänä sodanjälkeisessä Japanissa.

Järvinen Johanna: Aseistakieltäytyjät Lex Pihlajamäen aikaan. Suhde yhteiskuntaan Sivari-lehtien valossa vuosien 1987 - 91 välillä.

Korhonen Heidi: "Trade Fellows the Film" . Tuotesijoittelun volyymi ja muutos Hollywood-elokuvissa 1970 - 1990-luvuilla.

Korpi-Anttila Kaarin: Kiista standarditekniikasta ja Ferenczin poissulkeminen varhaisesta psykoanalyysista Freudin ja Ferenczin kirjeenvaihdon valossa. Psykoanalyysin tieteelliset ihanteet ja antisemitismi.

Korpua Outi: "Fellow Hellions" W.A.S.P.-fanien yhteisöllisyys Internetin keskustelufoorumilla.

Korvola Eeva: Tatuointien merkitys Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilla. Kuvien tekeminen ja sukupuoliset erot 1600 - 1800-luvulla.

Tuomas Laine-Frigren: Kulttuurikritiikin areenat ja sensuuri. Laulettu sukupuolivalistus vastakulttuurisena toimintana vuoden 1966 Jyväskylän kulttuuripäivillä.

Lamminmäki Laura: Ruumiillisesti heikkoja, henkisesti raajarikkoja? Seilin mielisairaalan 1889 - 1900 lähetettyjen naispotilaiden vartaloon liitetyt merkitykset.

Leppänen Marianne: "Miksi on maa nimeltä Onnellinen Arabia?" - mielikuva Orientista Uuden ajan Euroopassa.

Manzos Inga: Mariana Cvetajeva - "Emigrantti Kuolemattomuudesta aikaan". Venäjän ensimmäisen aallon emigrantti-identiteetti Cvetajevan kirjeissä 1917-1941.

Mäntylä Laura: Pojat ja tytöt - toisiaan täydentävät talkoolaiset. Nuorten talkoolehtien välittämä kuva sukupuolirooliesta vuosoina 1941 - 1949.

Nieminen Camilla: Miten Kiinan etnisten vähemmistöjen asema on muuttunut Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen.

Pulli Elviira: A revelation of purgatory ja kiirastulen kärsimysten ruumiillisuus myöhäiskeskiajalla.

Puotunen Anniina: "Rome n'est plus dans Rome. Elle est tout á Paris". Suhtautuminen Napoleonin Italian sotaretkien ryöstösaaliiseen 1700 - 1800-luvun vaihteen Ranskassa.

Rahnasto Satu: "Wanhurskas armahtaa juhtaansa!". Suhtautumistapoja tuotantoeläimiin 1800 - 1900-luvun Turussa.

Rinta-Perälä Timo: Videosensuuria! Mediaväkivallan vaikutustutkimuksen käyttäminen suomalaisessa videolakikeskustelussa vuosina 1986 ja 1987.

Saarijärvi Heidi: "Ich habe dem Führer ein Kind geschenkt" - Kansallissosialistinen perheihanne Saksassa 1930 - 1940-luvuilla.

Saloluoma Laura: Anna Nordback. Yksilön asema yhteiskunnassa ja siihen vaikuttaneet tekijät 1800-luvun Suomessa.

Salonen Jukka: Kino-Palatsin viimeinen näytös. Julkinen keskustelu helsinkiläisen elokuvateatterin purkamisesta 1965.

Savolainen Mirva: Aidot, maalatut vai vaiennetut kasvot? - Freddie Mercury suomalaisen musiikkilehdistön silmin vuosina 1986 - 1994.

Tammelin Kaarina: "Meidän on viljeltävä puutarhaamme." Onnellisuuskäsitys Votairen teoksessa Candide.

Uoti Sini: "Tämä on Koiramäen talo". Mauri Kunnaksen Koiramäki 1800-lukuisen suomalaisen talonpoikaiselämän kuvaajana.

Varjonen Vili: Georg Simmelin ja Olavi Paavolaisen näkökulmat suurkaupunkiin.

Asiasana:
Tagit: