in English
 
 
Yliopistonlehtori, Susanna Välimäki, FT

Olen työskennellyt Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtorina syksystä 2011 alkaen. Aiemmin olen toiminut tutkijana ja opettajana Helsingin yliopiston Musiikkitieteessä, Semiotiikan verkostoyliopistossa ja Jyväskylän yliopiston Musiikin laitoksella.

Akateemisen työn ohella toimin yleistajuisena musiikkikirjoittajana ja teen musiikkiohjelmia Yleisradiolle.

Talvet asun Helsingissä ja Turussa, kesät Rymättylässä. Olen toisen polven siirtokarjalainen (Viipurista), jolla on juuria myös Inkerin Keltossa sekä Hämeen torpparisuvuissa (Urjala, Kalvola). Harrastan saaristolaiselämää ja kissoja.


Opetuksestani

Opetan laajasti kulttuurista musiikintutkimusta mutta erityisesti pidän musiikkianalyysin sekä musiikkitieteilijän ammattikenttään liittyvien taitojen opettamisesta. Ammattiin orientoivasta opetuksesta Humanitas ilahdutti minua Vuoden opettaja -palkinnolla (2013).


Tämänhetkinen tutkimukseni

Kulttuurisena musiikintutkija kiinnostun mistä tahansa soivasta merkityksenannosta.

Tällä hetkellä teen elämäkertatutkimusta suomalais-englantilaisesta viuluvirtuoosista ja säveltäjästä Agnes Tschetschulinista (1859–1942). Monivuotisen tutkimushankkeeni otsikko on "Säveltäjä-viulisti Agnes Tschetschulin: elämä, teokset ja merkitys Suomen musiikin ja naisliikkeen historiassa". Teen hankkeessa yhteistyötä muun muassa tutkija Marjaana Virtasen kanssa.

Johdan myös tällä hetkellä Koneen säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Suomalainen nykymusiikki 2000-luvulla: taidemusiikin kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys postmodernissa maailmassa (SUMU, 2014–2016/2017). Oma tutkimukseni hankkeessa koskee (1) luontoa ja ympäristökriisejä sekä muita yhteisöllisiä traumoja ja yhteiskunnallisia ongelmia käsittelevää orkesteri- ja kamarimusiikkia, äänitaidetta ja musiikkipainotteista esitystaidetta sekä (2) musiikkifestivaaleja yhteiskunnallisen keskustelun sijana. Erityisesti olen tutkinut Meidän Festivaalia. Hankkeeseen liittyy myös yhdessä intendentti Emilie Gardbergin ja Turun filharmonisen orkesterin kanssa suunnittelemani, orkesterimusiikin kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosvoimaa sekä ylipäätään taiteen ja henkisen kulttuurin merkitystä nykymaailmassa tarkasteleva luento- ja keskustelusarja Change2017.

Kuulun aktivistista musiikintutkimusta harjoittavan tutkimusyhdistys Suoni ry:n perustajajäseniin (2017) yhdessä muun muassa tutkija Sini Monosen kanssa. Toimin myös SELMAssa.

Metodologisesti olen viime aikoina pyrkinyt kehittämään yhteiskunnallista ja aktivistista musiikintutkimusta, ekomusikologiaa, musiikin ja kulttuurisen trauman tutkimusta, musiikin transsukupuolista kuuntelua sekä kulttuurista musiikkianalyysia.

Ikääntyessäni olen myös alkanut kiinnostua yhä enemmän historiasta, erityisesti kulttuuri- ja mikrohistoriallisesta tutkimuksesta, elämäkertatutkimuksesta ja nais/queer-historiasta. Agnes Tschetschulinin ohella yksi tutkimuskohteeni on Turun työväenyhdistyksen naiskuoro 1800–1900-luvun vaihteessa. Sibelius-Akatemian tutkijan Saijaleena Rantasen kanssa minulla on työn alla työväenmusiikin ja -kulttuurin tutkimukseen liittyviä hankkeita enemmänkin (esimerkiksi Työväentaide ja -kulttuuri muutosvoimana -symposium).

Yhdessä Liisa Steinbyn ja Siru Kainulaisen kanssa toimitan parhaillaan musiikin ja kirjallisuuden suhteita luotaavaa kokoomateosta Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja (SKS, tulossa). Oma artikkelini käsittelee musiikin merkityksiä dekkarikirjallisuudessa.

Yksi tärkeä toimintakenttäni on vuonna 2006 yhdessä Kai Lassfolkin ja Juha Torvisen kanssa perustamani projekti ja yhteistyöverkosto Sonic Culinarism. Se yhdistää kulttuurista musiikintutkimusta musiikkiteknologian ja akustiikan tutkimukseen kehittääkseen uusia käsitteellistämisen tapoja soinnin tutkimiseen. Muista yhteistyöverkostoista mainittakoon vaikka Music, Sound and the Moving Image -lehti (2006–). Musiikki-lehden päätoimittajana toimin vuodet 2004–2007.

 

Aiempia tutkimuksiani

 

Vertaisarvioidut monografiat

 

Kirjassa Muutoksen musiikki: pervoja ja ekologisia utopioita audiovisuaalisessa kulttuurissa (2015) kuunnellaan ihmisen luontosuhdetta sekä sukupuolista ja seksuaalista toiseutta käsitteleviä 2000-luvun audiovisuaalisia teoksia (elokuvat Elämän puu, Transamerica, Tunnit ja Uusi maailma, televisiosarja Angels in America sekä Smedsin ohjaaja Kansallisteatterin teatteriesitys Tuntematon sotilas). Musiikkia, elokuvaa ja teatteria lähestytään filosofisina hankkeina, jotka sysäävät ajattelumme liikkeelle ja saavat hahmottamaan maailmaa uudella tavalla.

 

Miten sota soi? Sotaelokuva, musiikki ja ääni (2008) -kirjani tarkastelee sitä, miten sotaelokuvan musiikki ja äänisuunnittelu soittavat sodalle, väkivallalle ja kuolemalle erilaisia merkityksiä. Tutkimukseni keskittyy kriittisiä viestejä rakentaviin toisen maailmansodan taisteluelokuviin (Tuntemattomat sotilaat, Rautaristi, Das Boot, Tule ja katso sekä Veteen piirretty viiva). Kirja sai Tampere University Pressin Vuoden kirja -palkinnon (2008).

 

Väitöskirjani Subject Strategies in Music: A Psychoanalytic Approach to Musical Signification (2005) hahmottelee psykoanalyyttisen musiikkianalyysin mallin jälkistrukturalistisen psykoanalyysin, erityisesti Julia Kristevan subjektiteorian, ja uushermeneutiikan pohjalta. Kirjassa kuunnellaan melankoliaa, kammottavaa ja akustisia peilejä Tšaikovskin, Schubertin, Chopinin, Sibeliuksen, Nordgrenin ja k.d. langin musiikeissa.

 

Yleistajuiset tietokirjat

 

Syötävät sävelet: Vieraana säveltäjien pöydissä (2017) on mikrohistoriasta ja gastronomiasta (herkkutieteestä) intoutunut kulttuurihistoriallinen kurkistus historiallisten säveltäjien ruokamieltymyksiin ja arkielämään. Teos sai Kirja à la carte -kunniamaininnan (2017). Hanke laajeni myös Yleisradion radio- ja televisio-ohjelmasarjaksi sekä Turun filharmonisen orkesterin kanssa järjestetyiksi maistelukonserteiksi.

 

Viimeisimpiä artikkeleitani

–– "Sherlockin viulusta Morsen levyhyllyyn ja Kallion punkbassoon: musiikin merkitykset rikoskirjallisuudessa." Teoksessa Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja. Toim. Siru Kainulainen, Liisa Steinby ja Susanna Välimäki. Helsinki: SKS (tulossa).

–– ”Confronting the gender trouble for real. Mina Caputo and the metal truth.” Teoksessa The Routledge Research Companion to Popular Music and Gender. Toim. Stan Hawkins. London: Routledge 2017. 326–346.

–– Musiikkifestivaali yhteiskunnallisena keskusteluna: Tapaustutkimus vuoden 2015 Meidän Festivaalista.  Musiikki 2–3/2016: 37–63.

–– Stockhausenin Helikopteri-jousikvartetto ja käsitemusiikin haaste. Kirjoitettu yhdessä Juha Torvisen kanssa. Niin & Näin 3/2015: 53–64. (Vuoden Tiedekynä -palkintoehdokas 2017.)

 

Erikoisalueeni

Kulttuurinen musiikintutkimus, musiikkianalyysi, Suomen musiikin nais- ja queerhistoria, äänellisen kulttuurin tutkimus, elokuvan ääni ja musiikki, audiovisuaalisen musiikin tutkimus, musiikkihermeneutiikka ja -semiotiikka, musiikki ja sukupuoli (erityisesti queer- ja transsukupuolisuuden tutkimus), ekomusikologia, psykoanalyyttinen taiteiden tutkimus, musiikkifenomenologia, musiikki ja sota, kulttuurisen trauman tutkimus, musiikkikritiikki ja radiojournalismi, musiikkitieteen tieteenteoria, taiteidenvälisyys ja semiotiikka sekä nykymusiikki, klassinen, populaari- ja elokuvamusiikki, äänitaide.

Syotavat Brahms.jpg
Janne Koskisen kanssa Syötävät sävelet​ -televisiosarjan Brahms-jaksossa​.​

Asiasana:
Tagit:
 

 Kuvan katselu

 

Yhteystiedot

Sairauslomalla toistaiseksi: sijaisena toimii FT, dosentti Kari Kallioniemi kari.kallioniemi(at)utu.fi

Puhelin: 050 328 9658, 029 450 3436
Sähköposti: susanna.valimaki(at)utu.fi
Vastaanotto: sopimuksen mukaan (lähetä sähköpostia)


sumu-tutkijat.jpg
SUMU-hankkeen tutkijat: Marjaana Virtanen, Sanna Qvick, Juha Torvinen ja Susanna Välimäki. Kuvasta puuttuu Liisamaija Hautsalo.

sumu-logo-pysty.jpg

c_muutoksen_musiikki_kansi.jpg_400_300.jpg 

Miten sota soi.jpg

Subject Strategies.jpg

syotavat savelet.jpg