in English
 
 
Oppiaineen julkaisut

https://utushop.utu.fi/media/product_images/reinhold_hausen_kansi.JPG.180x270_q75.jpgReinhold Hausen. Valtionarkiston johtaja ja historiantutkimuksen edistäjä

Jari Lybeck

Suomen historian julkaisuja 3. Turku 2016. ISBN  9789512966301. Hinta 20 euroa.

Reinhold Hausen (1850-1942) oli Suomen valtionarkistonhoitaja, järjestyksessä toinen. Hän tuli arkiston palvelukseen vuonna 1872. Valtionarkistonhoitaja K. A. Bomansonin sijainen hänestä tuli vuonna 1880, ja vakinaisesti virkaan hänet nimitettiin vuonna 1883.

Hausenin toiminta oli hämmästyttävän monipuolista. Hänen keskeisiin saavutuksiinsa kuului Valtionarkiston uudisrakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström. Rakennus valmistui vuonna 1890. Hausenin aloitteesta hovioikeuksista siirrettiin renovoituja tuomiokirjoja ja alioikeuksista konseptituomiokirjoja Valtionarkistoon. Tuomiokirjasiirrot edistivät merkittävästi paikallishistoriallista tutkimusta Suomessa. Hausen panosti yksityisarkistojen hankintaan. Viranomaisasiakirjojen seulonnassa hän teki Senaatin toimeksiannosta mittavan työn. Seulonta on nykyisin arkistolaitoksen tärkeimpiä tehtäviä.

Hausen on Suomen merkittävin asiakirjalähteiden julkaisija. Hänen kahdeksanosainen Finlands medeltidsurkunder –teoksensa on monumentaalinen saavutus. Hänen Suomen keskiaikaisia sinettejä koskeva teoksensa palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

 Perustuslaillinen Hausen joutui eroamaan virastaan venäläisten painostamana vuonna 1916.

 

Häkäpöntöistä nurkkatansseihin. Arjen ilmiöitä sota-aikana

Jarkko Keskinen, Suvianna Seppälä ja Kari Teräs (toim.)

Suomen historian julkaisuja 2. Turku 2012. ISBN 978-951-29-4983-0. Hinta 18 euroa.

Sotahistoria on aina kiinnostanut sekä tutkijoita että suurta lukevaa yleisöä. Perinteinen sotatapahtumien historia on 2000-luvun kuluessa saanut itselleen haastajan uudesta sotahistoriasta. Uusi sotahistoria on merkinnyt moniäänisyyden lisääntymistä ennen kaikkea toisen maailmansodan tutkimuksessa. Samalla tutkimuskentälle on ilmestynyt kokonaan uusia näkökulmia sodan yksilöllisestä kokemisesta taistojen tuoksinassa ja linjojen takana. Sotahistorian piirin on noussut aihealueita, joiden avoin käsittely ei aikaisemmin ole ollut joko suotavaa tai sopivaa. Sankaruuden ja urotekojen ohella tutkijoiden katse on kiinnittynyt sodan raadollisuuden eri ilmiöihin, joiden selittämättä jättäminen jättäisi sodasta muodostetun kuvan vajavaiseksi ja silotelluksi.
 
Teos tarjoaa kahdeksan uutta näkökulmaa sota-ajan arkeen koti- ja sotarintamilla. Sen keskiössä on, miten ihmiset kokivat sodan ja koettivat selviytyä jokapäiväisestä arjesta sodan varjosta huolimatta. Kirjan artikkelit käsittelevät sukupuoliroolien rakentumista sotakirjeenvaihdon näkökulmasta, tanssikieltoa, polttoaineiden säännöstelystä seurannutta puukaasuttimien yleistymistä autoliikenteessä, virallisten taistelukuvaajien ja miehistön itsensä ottamien valokuvien tarjoamaa kuvaa sodasta, lottien komennustöitä kotirintamalla, vankien ja pakolaisten kohtelua sekä sotien seurauksena syntyneen asuntopulan ratkaisuyrityksiä.

Evakkomatkalla. Karjalaisten kokemuksia ensimmäiseltä evakkomatkalta

Liisa Ahokas

Suomen historian julkaisuja 1. Turku 2009. ISBN 978-951-29-4139-1. Kirja on loppuunmyyty.

Mitä tapahtuu, kun ihminen joutuu hyvästelemään kotinsa ja kotiseutunsa, kun arki muuttuu matkalla oloksi ja kaikki ympärillä uudeksi ja oudoksi? Entä millaista on palata takaisin kerran menetettyyn kotiin?
 
Evakkomatkalla-kirja kertoo karjalaisista evakoista, heidän ensimmäisestä evakkomatkastaan ja sen mukanaan tuomista tunteista, kokemuksista ja muistoista. FM Liisa Ahokkaan ansiokkaaseen tutkimukseen perustuvassa teoksessa tarkastellaan ensimmäistä evakkomatkaa hyvin laajana kokonaisuutena lähdön aavisteluista matkalla olon kautta aina kotiinpaluuseen saakka. Aineistona tutkimuksessa on käytetty 1950-luvun alussa kerättyä muistitietoa.
 
Keskiössä ovat aiemmassa tutkimuksessa sivurooliin jääneet tavalliset karjalaiset ja heidän kokemuksensa sodan keskellä. Mukana kulkevat myös laajemmat tapahtumat: sodan vaiheet, viranomaisten toimet sekä evakuoinnin käytännön järjestelyt. Kirja tuo evakkomatkan ja sillä olleet ihmiset lähelle lukijaa sekä antaa selkeän yleiskäsityksen karjalaisten ensimmäisestä, talvisodan aiheuttamasta, evakkomatkasta.

Kesytetty kilpailu. Yhteistyö ja kartellisoituminen Suomen puuvillateollisuudessa 1900-1939

Mika Kallioinen

Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 65. Turku 2006. ISBN 951-29-3030-7. Hinta 15 euroa.

Suomen teollisuus kartellisoitui lähes kokonaan 1900-luvun alussa. Yritysten välinen organisoitu yhteistyö muutti lyhyessä ajassa talouden rakenteita ennen kokemattomalla tavalla. Myös liiketoiminnan kulttuuri mullistui, kun vanhat kilpailijat totuttelivat istumaan saman pöydän ääressä ja sopimaan yritystoiminnan ehdoista. Kartellin perustaminen ei ollut yksinkertaista, eivätkä varhaiset kartellit olleet erityisen vakaita rakennelmia. Tämä kirja analysoi Suomen kuuden puuvillatehtaan yhteistyötä, joka lukuisten konfliktien ja vaiheiden kautta päätyi tiiviin ja organisoidun kartellin perustamiseen 1930-luvulla. Miten kilpailijat onnistuivat voittamaan yhteistyön esteenä olleen keskinäisen epäluottamuksen?

Suomen teollistajat - Vertaileva tutkimus kauppahuoneiden siirtymisestä teollisuuteen 1800-luvun jälkipuoliskolla

Mika Kallioinen

Turun yliopisto, Suomen historia. Turku 2004. ISBN-951-29-2575-3. Hinta 10 euroa.

Suomen talouden rakenne mullistui perinpohjaisesti 1800-luvun jälkipuolella, kun tehdastuotanto syrjäytti ikiaikiset käsityön ja vaihdannan muodot. Muutoksen kärjessä kulkivat vanhastaan kauppaan ja merenkulkuun keskittyneet kauppahuoneet, jotka siirsivät pääomiaan tehtaisiin. Kauppahuoneet rakentuivat tällä tavoin sillaksi agraarisen ja teollistuvan Suomen välillä. Tässä kirjassa tarkastellaan vertailevasti seitsemän keskeisen kauppahuoneen läpikäymää strategista muodonmuutosta. Millaisia olivat ne valinnat, joiden avulla kauppahuoneet onnistuivat tässä vaikeassa ja riskejä sisältäneessä toimialan vaihdoksessa?

Haluathan tulla todelliseksi naiseksi? (Loppuunmyyty)

Tiina Männistö

Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 63. Turku 2003. ISBN-951-29-2605-9. Hinta 15 euroa.

Mitä on sukupuoli? Entä naisruumis? Millaisia muutoksia nämä kaksi ovat kokeneet Suomessa vajaan sadan vuoden kuluessa? Tämä tutkimus tarkastelee sukupuolta ruumiin historian näkökulmasta. Aineistona ovat nuorille naisille suunnatut elämäntapaoppaat. Niiden neuvojen kautta kurkistetaan naiseksi varttuvien tyttöjen elämän suuriin kysymyksiin.
 
Selville saadaan muun muassa, miten kuukautisiin suhtauduttiin vuosisadan vaihteen Suomessa, miten ahkeran ja kunnollisen tytön sopi pukeutua sota-aikana sekä miten uusi seksuaalinen vapautuminen näkyi populaarikulttuurissa kasvavan teinitytön elämässä.
 
Tutkimuksen tulokset ovat kiinnostavia ja yllättäviä. Sääty-yhteiskunnasta nuoreksi valtioksi ja kansainvälistyväksi hyvinvointiyhteiskunnaksi muuttuvassa Suomessa sukupuolijärjestelmä koki monia muutoksia. Muutosten takaa paljastuu silti sitkeän jatkuvuuden linjoja.

Ympäristöhistorian monet kasvot

Toim. Anna Saukkonen

Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 62. Turku 2002. ISBN 951-29-2327-0. Hinta 10 euroa.

Maaseutuyhteisön ja ympäristöhistorian tutkimusryhmän kolmannessa artikkelikokoelmassa tarkastellaan erilaisten uutuuksien tuloa maaseudun elämän menon ja ympäristönkäytön muuttujina. Kirjan aikajänne ulottuu esihistoriasta nykypäivään. Artikkeleissa käsitellään ympäristön asemaa suomalaisessa historiantutkimuksessa, keskiaikaisen pienyhteisön muutoksia, autiotilojen asuttamista isonvihan jälkeen, metsäopetuksen käynnistymistä, öljykasvien ja luomuviljelyn tuloa Suomen pelloille, ympäristön vaikutusta keskiaikaiseen veronmaksuun, Kuhmon uudisasukkaille 1920- ja 1930-luvulla tarjottuja asumusten ihannemallien ja karun todellisuuden ristiriitaa sekä yleensä maaseudun modernisoitumista.

Verotushistoriaa 2

Jussi T. Lappalainen (toim.)

Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 58. Turku 2000. ISBN-951-29-1858-7. Hinta 5 euroa.

Kansikuvat edustavat suomalaisen verotuksen kahta ääripäätä. Koukku, jolla mies ylemmässä kuvassa kyntää, tuli keskiajalla myös yhdeksi veroyksiköksi, ja 1500-luvun talonpoika saattoi verona tekemissään päivätöissä joutua kruununkartanossa myös kyntämään. Alemman kuvan punaiset kentät taas kertovat, miten kärkkäästi meidän aikamme verottaja tulee osille, kun kansalainen ostaa uuden auton.
 
Verotushistoriaa 2 lähtee vielä koukkuakin varhemmista ongelmista: miten Suomeen muualta kulkeutui ajatus, että vapaa mies yleensä oli velvollinen maksamaan veroja - vai oliko se jo kotoinen keksintö? Kokoomateoksen kaksi ensimmäistä artikkelia käsittelevät tätä perusteellisesti maallisen ja kirkollisen verotuksen osalta.
 
Keskiajan verotusta koskeva artikkeli osoittaa, miten joustavasti verotus jo tuolloin sopeutui yhteiskunnan talouteen ja kuinka varovainen on oltava kuvattaessa edes yhden maakunnan keskiaikaisia vero-oloja vain yhden ajankohdan ja yhden lähteen tiedoilla. Myös Vaasa-kauden Suomen päivätöistä kirjoittava tutkija tähdentää monipuolisuutta, joustavuutta ja yhden veronmaksutavan korvattavuutta toisella.
 
Entä millaisilla veroilla ja millä parseleilla eli veroesineillä isonvihan ajan venäläiset miehittäjät rasittivat suomalaisia? Oliko venäläinen verokarhu omaa ankarampi vai lievempi?
 
Valmisteverot ovat Suomen itsenäisyyden aikana tuottaneet valtiolle noin 10-20% verotuloista. Mihin kaikkeen tuotantoon kekseliäs verottaja kulloinkin on silmänsä iskenyt, ja mihin muihin tavoitteisiin kuin tuloihin silloin on pyritty? Ja lopulta teoksessa tullaan tieliikenteen verotukseen. Senkin tullista käyttömaksuun ulottuva historia on ehtinyt olla vaiheikas ja monilla eri tavoin perusteltu.

Horjutettu tasapaino ja kadotettu harmonia. Maaseutuyhteisö, ympäristö ja muutos

Kimmo Jalonen (toim.)

Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 57. Turku 2000. ISBN-951-29-1783-1. Hinta 10 euroa.

"Horjutettu tasapaino ja kadotettu harmonia - maaseutuyhteisö, ympäristö ja muutos" on toinen Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen maaseutuyhteisön ja ympäristöhistorian tutkimusryhmän julkaisema artikkelikokoelma. Ensimmäinen teos "Myrkyn kylvöä vai puhdasta luontoa - maaseutu, ympäristö ja historia" ilmestyi kesällä 1999.
 
Nimensä mukaisesti kirjan punaisena lankana on muutos, siihen suhtautuminen sekä sopeutuminen eri aikoina. Ajallisesti ja aihepiireiltään artikkelit tarjoavat lukijalle edustavan otoksen suomalaisen yhteisö- ja ympäristöhistoriallisen tutkimuksen kirjosta. Osa artikkeleista on painottunut ympäristöhistoriallisesti, niissä tarkastellaan ihmisen luonto- ja ympäristösuhteiden muutoksia yleisemmällä tasolla. Toinen osa artikkeleista painottuu yhteisöhistoriallisesti - kirjoituksen kohteeksi nousee esimerkiksi kyläyhteisön sopeutuminen 1690-luvun nälkävuosiin. Kolmannen ryhmän muodostavat muun muassa margariinisotaa tai kasvinsuojeluaineiden markkinointia suomalaisille viljelijöille käsittelevät artikkelit. Kaikki artikkelit sivuavat kirjoittajiensa pro gradu -töiden ja väitöskirjojen tutkimustuloksia tai -ongelmia.

Sotilaita ilman vihollisia. Suomalaiset valvontajoukot ja niiden voimankäyttö

Jani Suominen

Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 46. Turku 1998. ISBN-951-29-1321-6. Hinta 10 euroa.

Suomella on merkittävä osuus rauhanturvaamisen historiassa. Yksittäiset suomalaiset naiset ja miehet ovat lähteneet Suomesta rauhanturvatehtäviin jo yli 36.000 kertaa, kohteina ovat olleet Egypti, Kypros, Golan, Libanon, Namibia ja entisen Jugoslavian alue. Lisäksi suomalaisia sotilastarkkailijoita on toiminut eri puolilla maailmaa.
 
Rauhanturvajoukkojen voimankäyttö eli aseellisten tai aseettomien voimakeinojen käyttö jotain osapuolta vastaan on yksi rauhanturvaamisen vaikeimmista kysymyksistä. Jani Suomisen pro gradu -tutkielma "Sotilaita ilman vihollisia - suomalaiset valvontajoukot ja niiden voimankäyttö" selvittää, miten voimakeinojen käytöstä annetut määräykset, voimatoimien soveltaminen käytäntöön ja valvontajoukkojen valmiudet voiman käyttämiseen ovat kehittyneet suomalaisen rauhanturvahistorian alkupäivistä 1950-luvulta nykypäivään.
 
Tutkielma pohjautuu ensisijaisesti valvontajoukkojen toimittamiin tilannekatsauksiin ja toimintakertomuksiin sekä entisten valvontajoukkojen komentajien haastatteluihin. Voimankäyttöön liittyvien kysymysten ymmärtämisen helpottamiseksi teoksessa käydään lisäksi läpi kaikkien suomalaisten valvontajoukkojen toimialueiden päätapahtumat.

Helmi Arneberg-Pentti Lotta Svärdin rakentajana 1920-29 (Loppuunmyyty)

Annika Latva-Äijö

Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 47. Turku 1998. ISBN-951-29-1323-2. Hinta 10 euroa.

Annika Latva-Äijön pro gradu -tutkielma tuo lottahistoriaan uuden hahmon. Fanni Luukkosen ja Hilja Riipisen rinnalle nousee Helmi Arneberg-Pentti, joka toimi kahdesti Lotta Svärdin puheenjohtajana. Helmi Arneberg-Pentti johti järjestöä vuosina 1921-22 ja 1925-29. 1920-luku oli lottajärjestölle muotoutumisen aikaa. Vuosikymmenen kuluessa pienistä paikallisesti toimivista yksiköistä kasvoi valtakunnallinen organisaatio. Tässä kehityksessä Helmi Arneberg-Pentin rooli oli keskeinen.
 
Kuka oli siis Helmi Arneberg-Pentti? Millainen hän oli ihmisenä ja lottajärjestön johtajana? Mikä oli hänen panoksensa Lotta-Svärdin rakentamisessa? Tähän vastaa Annika Latva-Äijön tutkimus. Se piirtää vaikuttavan kuvan unohdetusta lottajohtajasta, jonka historia jätti Fanni Luukkosen varjoon.

Laitilan Valkojärven kuivattamisen ympäristöhistoriaa

Manne Pärkö

Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 45. Turku 1998. ISBN-951-29-1293-7. Hinta 10 euroa.

Manne Pärkön "Laitilan Valkojärven kuivattamisen ympäristöhistoriaa" kertoo, miten järvenlasku sopii kuvaamaan ihmisen ja luonnon suhdetta. Valkojärven kuivatus liitetään Suomelle tyypilliseen järvenlaskuilmiöön ja ihmisen pyrkimykseen päästä luonnon herraksi. Käsittelyssä yhdistyvät ihmisten tarpeet, toiminta, käsitykset ja mielikuvat luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin.
 
Valkojärven kuivatus oli pitkään olennainen osa paikkakunnan elämää, jolloin ihmisten ajatuksilla oli aikaa syntyä, kypsyä ja muuttua. Tutkielman tavoitteena on valaista, miten laitilalaiset suhtautuivat pitäjässä keskeisen järven kuivattamiseen, eli kertoa ihmisten tarpeista ja toiveista suhteessa ympäröivään luontoon.
 
Ympäristöhistorian näkökulmasta tehty tutkielma vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Miksi hankkeeseen ryhdyttiin? Palkitsiko työ tekijänsä, vai koettiinko pettymyksen ja epäonnistumisen hetkiä? Miten koettiin maiseman muuttuminen? Millainen asema annettiin ympäristölle ylipäänsä?
 
Järvenlaskut ovat osa maatalouden tuottamaa ja ihmisten toimesta suoritettua ympäristömuutosta. "Laitilan Valkojärven kuivattamisen historiasta" selviää, miksi ihminen on menetellyt tietyllä tavalla, mitä hän katsonut voivansa tehdä ja mitä hänen toimistaan on seurannut.

Fundera tar längsta tiden, sa skräddarn, då han sydde byxor

Ulla Heino ja Kirsi Vainio-Korhonen (toim.)

Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 42. Turku 1997. ISBN-951-29-0944-8. Hinta 10 euroa.

 
Yrkeshantverket och skråna var en del av Europas historia allt från medelitiden till medlet av 1800-talet. Författarna till denna bok kartlägger detta nästan tusenåriga fenomen ur ett nordiskt perspektiv. I boken behandlas hantverket i sydvästra Finland - Åbo stad, Satakunda och Loimijokiområdet - samt allmänna verksamhetbetingelser för skråna i Sverige. Som specialfrågor lyfts fram källkritiska problem vid forskning av lanthantverket, hur yrket gick i arv samt hantverkarhustrurs livscyklar. Tidsmässigt omspänner artiklarna från medeltiden till slutet av 1800-talet.

Frans Fredrik Björnin aatemaailma

Pia Mattila-Lonka

Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 41. Turku 1996. ISBN-951-29-0849-2. Hinta 10 euroa.

Minkälainen ihminen oli Frans Fredrik Björni - mies, jota kutsuttiin aikanaan Yläneen karhuksi ja jonka sanottiin 1900-luvun alkuvuosina olleen Suomen suurin talonpoikainen maanomistaja. Mitä hän ajatteli maataloudesta, naisista, raittiusseuroista, sosialisteista, uskonnosta tai yläneläisistä?
 
Minkälaista oli elämä Uudenkartanon kauniin tornitalon suojissa ja entä miksi kirkkoherra ja kartanonherra ajautuivat riitoihin keskenään?
 
Näihin kysymyksiin ja moniin muihinkin vastaa Pia Mattila-Longan pro gradu -tutkielma "Frans Fredrik Björnin aatemaailma".
 
Mentaliteettihistorian näkökulmasta tehty tutkielma selvittää vuonna 1850 Eurassa syntyneen ja 1930 Yläneellä kuolleen Björnin aatemaailmaa. Samalla tarkastellaan hänen aatemaailmansa heijastumista Yläneen kunnan vaiheisiin. Tuona aikana Björni omisti kaksi Yläneen suurinta kartanoa ja vaikutti aktiivisesti sekä kotikuntansa että koko Varsinais-Suomen asioihin.

Asiasana:
Tagit:
Julkaisujen myynti: