in English
 
 
Juhlavuoden kierros tutustuttaa yliopistolaiset Feeniks-kirjaston maanalaisiin kokoelmiin
Feeniksin varastokerroksista löytyy miltei jok'ikinen itsenäisessä Suomessa painettu kirja. Kuvassa esimerkiksi ilmestyessään keskustelua herättäneet Hannu Salaman Juhannustanssit-teos sekä Lauantaiseuran kirjoittama Tamminiemen pesänjakajat.​

​Feeniks-kirjaston kolme maanalaista kerrosta kätkevät hyllykilometreittäin aarteita eri vuosikymmeniltä. Vuonna 1919 myönnetyn vapaakappaleoikeuden ansiosta kirjasto on saanut kokoelmiinsa merkittävän osan kotimaisesta kirjallisuudesta, sanomalehdistä ja pienpainatteista jo sadan vuoden ajan.

Feeniks-kirjaston ja Raisiossa sijaitsevan sanomalehti- ja pienpainatekokoelman yhteenlaskettu hyllypituus onkin arviolta 25 kilometriä. Kokoelmat koostuvat varsin monipuolisesta materiaalista.

— Kokoelmiin kuuluu esimerkiksi kirjoja, lehtiä, karttoja, nuotteja sekä sarjakuvia, kertoo tutustumiskierroksen oppaana toiminut tietoasiantuntija Liisa Hilander.

Vapaakappalekirjastoihin on tarkoitus kerätä kaikki Suomessa painettu kirjallinen materiaali. Sanomalehtien kerääminen loppui kuitenkin vuoden 2008 lakiuudistuksen myötä. Feeniksin kellarikerrosten kokoelmat koostuvat nykyisin kotimaisista julkaisuista.



Yleisöltä normaalisti suljetut Feeniks-kirjaston maanalaiset kerrokset sisältävät hyllykilometreittäin kotimaista aineistoa.


— Ensimmäisenä ylikirjastonhoitajana toiminut Volter Kilpi järjesti kirjaston kokoelmat alun perin aiheittain. Tuolloin hän arvioi, että kaupan, liikenteen ja tekniikan kategoria olisi olematon, eikä siihen tulisi paljoa kirjoja. Nykyään se on kuitenkin suurin tietokirjallisuuden luokka, ja esimerkiksi kaikki tietotekniikkaan liittyvä kuuluu tuohon kategoriaan, kertoo Hilander.

Osa materiaalista on myös ajalta ennen vapaakappaleoikeuden myöntämistä vuonna 1919. Hilander esitteleekin kierroksen aikana ikään kuin iltapäivälehtiä edeltäneitä arkkiveisuja, jotka olivat aiemmin suosittuja. Kokoelmista löytyvät komiteoiden mietinnöt edustavat tuoreempaa, mutta sittemmin vähentynyttä kokoelmaluokkaa.

Uutta vapaakappaleaineistoa tulee kirjastolle muutama rullakko viikossa ja vuosittain arviolta 300–400 hyllymetriä. Hilanderin mukaan pienpainatteita tulee nykyään jonkin verran vähemmän, vaikkakin erilaiset esitteet ovat pitäneet pintansa. Oman ongelmansa muodostavat ulkomailla painetut suomalaiset kirjat, joita on paikoin haasteellista saada vapaakappalekirjastojen kokoelmiin.

— Myös kirjojen määrä on vähentynyt, vaikka niiden julkaiseminen on tullut helpoksi kenelle tahansa, Hilander toteaa.


Tietoasiantuntija Liisa Hilander esitteli Feeniks-kirjaston laajaa vapaakappalekokoelmaa.

Vapaakappaleita ovat kaikki kirjat niiden sisällöstä tai laadusta riippumatta.

Turun yliopiston kirjasto on yksi Suomen kuudesta vapaakappalekirjastosta. Monia kirjaston vapaakappaleista on mahdollista lainata omaan käyttöön. Myös digitoituun sanomalehtimateriaaliin voi tutustua kirjastojen vapaakappalepäätteillä.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen juhlavuoden tutustumiskierroksille kirjaston www-sivuilla.

 

Teksti ja kuvat: Mikko Järvi

Asiasana: vierailut;kirjastot;vapaakappaleet;juhlat;
Tagit:
Julkaistu 15.5.2019 8:55 ,  Päivitetty 22.5.2019 10:07