in English
 
 
E-kirjoja asiakkaiden tarpeisiin – kirjasto esittelee uusia hankintamalleja
​Kirjaston hankintatiimi esittäytyy!

​Kertoisitko lyhyesti taustaksi, miten elektronisten aineistojen hankinta on kehittynyt.

”Elektronisten tietoaineistojen räjähdysmäinen kasvu on jo vuosituhannen alkupuolelta asti mullistanut kirjastojen aineistonhankintaa. Ensin tulivat markkinoille viitetietokannat ja elektroniset lehdet ja myöhemmin yhä enenevässä määrin myös elektroniset kirjat.

Ensiksi e-kirjoja myytiin tyypillisimmin isoina paketteina. Alkuvaiheen jälkeen yhä useammalta kustantajalta ja välittäjältä on voinut valita myös haluamiaan yksittäisiä nimekkeitä.”

Mihin suuntaan e-aineistojen hankinnassa ollaan nyt menossa?

”Kaikkein uusin trendi on osallistaa asiakkaat valintaan ilman että he itse ovat siitä tietoisia tilaamalla e-kirjat ns. PDA (Patron Driven Acquisition), DDA (Demand Driven Acquisition) tai EBA (Evidence Based Acquisition) hankintamallien avulla. Näillä hankintamalleilla saadaan nopeasti ja helposti suuri joukko e-kirjoja kirjaston asiakkaiden käyttöön.”

Mikä näiden hankintamallien ideana on?

”PDA-, DDA- ja EBA-hankintamallit ovat osittain päällekkäisiä – eri välittäjät ja kustantajat usein vain käyttävät niistä hiukan eri nimeä. Peruskuvio on sama: kirjasto asettaa tietyn e-kirjakokoelman esille, asiakas lukee ja kirjasto maksaa käytön perusteella.”



Miten tämä käytännössä tapahtuu?

”Aluksi me kirjastossa lataamme oman valintamme tai myyjän tarjonnan mukaisesti tietokantaamme välittäjältä tai kustantajalta tiedot laajasta valikoimasta e-kirjoja. Emme siis heti osta kyseisiä kirjoja, mutta asiakkaat voivat silti lukea niitä.

Samalla myös sijoitamme myyjän tilille tietyn rahasumman. Mallista riippuen summan suuruuden määrittää myyjä tai kirjasto itse. Esimerkiksi PDA-mallissa sijoitetut rahat vähenevät sitä mukaa kun kirjoja luetaan tiettyjen kriteerien mukaan.”

Missä vaiheessa e-kirjat sitten siirtyvät kirjastolle?

”Välittäjästä riippuen kirja voi siirtyä kirjaston omistukseen esimerkiksi siinä vaiheessa, kun sitä on käytetty yli 10 minuuttia tai kun kirjan sivuja on tulostettu, kopioitu tai lähetetty sähköpostiin. Kirjan siirtymistä kirjaston omistukseen kutsutaan kirjan ostautumiseksi. Asiakas ei ostautumista huomaa.”

Onko tätä menetelmää käytetty jo kauankin?

”Turun yliopiston kirjastossa tätä hankintamallia on kokeiltu Ebscon välittämissä e-kirjoissa vuodesta 2013 lähtien. Kirjaston tietoasiantuntijat ovat koonneet listoja ja sijoittaneet tieteenalakohtaisista budjeteistaan Ebscon tilille varoja PDA-kirjojen hankintaan. Asiakkaiden käytön perusteella kirjoja on ostautunut yhteensä jo yli 1 500 kappaletta kaikilta yliopiston tieteenaloilta.”

Mainitsit, että kaikissa luettelemissasi hankintamalleissa on sama perusidea eli käytön mukaan maksaminen. Löytyykö malleista erojakin?

”Toki. Toisinaan on mahdollista toimia niin, että kirjat eivät ostaudukaan suoraan, vaan kirjaston henkilökunta tekee lopullisen päätöksen. Tämä malli on Turun yliopiston kirjastossa käytössä De Gruyterin ja SAGEn kustantamien e-kirjojen kohdalla.”



Miten te kirjastossa teette lopullisen valinnan?

”Kustantajat ovat määrittelemäänsä kertamaksua vastaan avanneet suuret määrät e-kirjoistaan kirjaston asiakkaiden käyttöön. De Gruyterilta käytössä on peräti yli 36 000 nimekettä yhteiskuntatieteellistä ja humanistista kirjallisuutta ja SAGEltakin lähes 5 000 nimekettä usealta eri tieteenalalta.

Loppuvuodesta kustantajat toimittavat kirjastolle käyttötilastot ja henkilökunta valitsee niiden perusteella tärkeimmät kirjat omaksi vuoden alussa sijoittamallaan summalla. Vuoden vaihteessa kirjaston tietokannasta poistetaan tiedot kirjoista, joita ei osteta. Kustantaja saa näin vähällä vaivalla varmaa myyntituloa ja kirjastoon saadaan määräajaksi mahdollisimman laajasti tutkijoita ja opiskelijoita hyödyttävää aineistoa.”

Mitä muita vastaavia hankintamalleja on käytössä?

”Jos halutaan varmistua siitä, että kirjalla on laajempaa kysyntää, voidaan myös hyödyntää ns. lyhytlainamahdollisuutta. Tällöin kirjasto maksaakin aluksi vain pienen osan kirjan hinnasta, jotta asiakas saa kirjan lainaan. Vasta, kun joku toinenkin asiakas mahdollisesti lukee samaa kirjaa, se ostautuu omaksi.

Jos näin käy, kirjan lopullinen hinta on kuitenkin kalliimpi kuin jos se ostautuisi suoraan. Toisaalta ensimmäisen asiakkaan lukukerta voi myös jäädä ainoaksi, jolloin kirjasto pääsee halvemmalla.”

Mitä koet uusien hankintamallien vahvoiksi puoliksi?

”Edellä mainitut hankintamallit perustuvat ajatukselle, että kirjaston käyttäjät ovat valinnan parhaita asiantuntijoita. Karkeasti ottaen kirjaston henkilökunta tekee usein valintaa varmuuden vuoksi, kun taas asiakkaat valitsevat kirjat juuri sen hetkiseen tarpeeseen. Tällöin ostetaan siis vain aineistoa, jolla on ainakin jossain vaiheessa varmasti käyttöä. PDA-, DDA-, ja EBA-mallien suurimmat hyödyt liittyvät siis parempaan käyttäjälähtöisyyteen kokoelman valintatyössä ja tätä kautta kokoelman tehokkaampaan käyttöön.”

Teksti: Erik Lindgren ja Ilmari Jauhiainen
Kuvat: Teppo Kahtola

Asiasana: tietoaineistot;kirjastot;hankinta;
Tagit:
Julkaistu 20.3.2017 12:10 ,  Päivitetty 20.3.2017 12:41